Blogiarkistot
Limalevää vähemmän?
Jäälinjärven uimareiden pahin vitsaus on vedessä oleva limalevä. Uidessa ihon pintaan tarttuu limaa, johon pohjalle laskeutuneet kiintoainehiukkaset tarttuvat, kun uimari niitä pöyhii. Uimareiden tämän kesän kokemukset viittaavat siihen, että limalevää olisi nyt tavallista vähemmän. Analyysituloksia ei vielä ole. Ei ole todennäköistä, että yhdistyksen tähänastiset toimet olisivat vielä ehtineet vaikuttaa asiaan merkittävästi. Särkien vähentämien saattaa tosin lisätä suuria vesikirppuja, jotka syövät limalevää. Ratkiaisevaa parannusta asiaan odotetaan Jäälinjärven koillispuolen jätevesien viemäröinnistä.
Jäsentiedote 1/2013
Vuoden ensimmäinen jäsentiedote on julkaistu. Se kattaa suunnilleen koko päättyneen vuoden 2012. Pääset lukemaan sen täältä: Jäsentiedote 1/2013
”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus” – diplomityö valmis
Kaisa Savolaisen diplomityö ”Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus – esimerkkinä Jäälinojan vesistö” valmistui. Työ on hyvin kattava ”käsikirja” koko vesistöstä, sen kuormituslähteistä ja kunnostusmahdollisuuksista. Vesistön kuormitus ei ole erityisen voimakasta. Vesistön tilan ja sen kohentamisen kannalta jätevesillä ja pihalannoituksella on kuitenkin suuri merkitys siksi, että näistä lähteistä tuleva fosfori on liukoisessa muodossa ja siten helposti vesieliöstön käytettävissä. Muiden lähteiden fosfori taas on suurelta osin sitoutuneena humukseen ja kiintoaineeseen.
Jäälinojaan tulevassa fosforikuormassa ihmistoiminnan osuus on suurempi kuin Jäälinjärvessä. Liuenneen fosforin pitoisuus kasvaa Jäälinojassa alavirtaan mentäessä. Myös suolistoperäisten bakteerin määrä kasvaa voimakkaasti Jäälinojassa alavirtaan kuljettaessa, mikä kertoo jätevesikuormituksesta.
Vesistön tilan kohentamisessa lähtökohtana tulee olla ihmistoiminnan aiheuttaman kuormituksen pienentäminen. Jätevesien viemäröinti on tässä erityisen tehokas, sillä jätevesikuorma poistuu tällöin kokonaan. Myös pihojen lannoitukseen on syytä kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, etteivät ravinnepitoiset valumavedet kulkeudu vesistöön.
Jäälinjärven virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti järveen kulkeutuva kiintoaines sekä limalevä. Suunnitelluilla vesienhoitorakenteilla tulevan kiintoainemäärän arvioidaan vähenevän puoleen. Haitallisen lietteen poistamisessa ruoppaus on mahdollista mutta kallista. Limaleväongelmaan ei ole olemassa selvää ratkaisua. Ravinnekuormituksen pieneneminen ja veden kirkastuminen todennäköisesti vähentäisivät ongelmaa. Särkikalojen vähentäminen on tärkeä kunnostusmuoto. Se vaikuttaa järven ravintoketjuun ja mahdollisesti myös limalevän määrään, poistaa ravinteita järvestä, vähentää pohjasta veteen liukenevia ravinteita ja parantaa kalakannan rakennetta virkistyskalastuksen kannalta. Veden ja pohjan käsittely vesikemikaaleilla on myös mahdollista, mutta se vaatii vielä lisätutkimuksia. Allaskokeessa käytetty Phoslock-kemikaali ei toiminut Jäälinjärvellä.
Diplomityö on luettavissa kokonaan täältä: Diplomityö
Suomen johtavat järviasiantuntijat pohtivat Jäälinjärven tilaa
Yhdistys järjesti 13. marraskuuta seminaarin, jonka tarkoituksena oli muodostaa ns. ”Jäälinjärvi-diagnoosi”, ts. ymmärtää, miten Jäälinjärvi toimii, mitkä asiat järven ekologiassa ovat häiriintyneet ja mitä järvelle olisi tehtävissä. Aamupäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksesta, kaupungeista ja yhdistyksistä.
Jäälinjärven yleistilaa koskevassa osassa käytiin tutkimustulosten perusteella läpi järven vedenlaatua, pohjasedimenttiä sekä raudan ja humuksen aikaansaamia ominaispiirteitä. Alustuksissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että järviprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sisäistä kuormitusta mitä ilmeisimmin esiintyy. Kiistatonta on, että kaikki järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus olisi minimoitava. Yhdistyksen käynnistämiä valuma-alueen kunnostustoimia pidettiin oikeina ja hyvinä.
Viime kesänä suoritetun allaskokeen tuloksia arvioitiin (ks. artikkeli ”Allaskokeen tulokset hämmentävät). Kokeessa käytetty Phoslock-kemikaali käyttäytyi toisin kuin oli odotettu. Koska kysymyksessä on uusi kemikaali, tutkijat nostivat esiin kysymyksen, miten Phoslock toimii humus- ja rautapitoisissa vesissä.
Limaleväongelmaa pohdittiin syvällisesti. Limalevä on selvästi yleistyvä laji Suomen vesistöissä. Limalevää esiintyy jopa ihmistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella. Levä näyttäisi viihtyvän fosfori- ja humuspitoisissa vesissä. Levä hyödyntää pohjasedimenttiä; Jäälinjärvessä se on helppoa, koska järvi on matala. Levä ei pidä valosta, ja siksi tumma vesi on sille eduksi. Allaskokeen tulosten perusteella Jäälinjärvessä on vähän suurikokoisia vesikirppuja, jotka voisivat käyttää limalevää ravintonaan. Toisaalta levällä on kyky välttää saalistajiaan. Mitään yksittäistä ratkaisua limalevän vähentämiseksi ei ole olemassa.
Kunnostusmahdollisuuksia pohdittaessa hoitokalastuksen merkitys nousi tärkeälle sijalle. Pienten särkien poistaminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja pohjan pöyhintä ja ravinteiden palautuminen veteen vähenee. Myös ulkoisen kuormituksen minimointi on tärkeää. Muista vesikemikaaleista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Seminaarin osanottajat saivat erittäin arvokasta tietoa vesistön eliöyhteisöjen toiminnasta. Niitä arvioidaan huolellisesti jatkotoimia pohdittaessa.
Seminaarin aineisto avautuu seuraavista linkeistä: Seminaarimuistio 131112; Pj:n esitykset: analyysit, kalasto yms; Pohjasedimentti; Rauta-humus; Allaskokeen analyysit; Allaskokeen tulkinta Väisänen; Allaskokeen tulkinta Sammalkorpi; Limaleva; Lehdistötiedote
Tutkijat olivat paneutuneet syvällisesti Jäälinjärven ominaisuuksiin
Allaskokeen tulokset hämmentävät
Kesällä suoritetuissa allaskokeissa testattiin Phoslock-nimistä kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää järven pohjalla olevan fosforin liukeneminen takaisin veteen. Phoslock on australialaista alkuperää. Valmistajan mukaan se on eliöstölle vaaraton. Jäälinjärven tulokset yllättivät. Fosforipitoisuudet eivät kemikaloiduissa altaissa merkittävästi alentuneet. Sen sijaan rautapitoisuus pieneni. Lisäksi merkille pantavaa oli, että kaloja kuoli kemikaloidussa altaassa nelinkertainen määrä verrattua vastaavaan altaaseen ilman Phoslockia. Myös vaikutus pieneliöihin näyttää samankaltaiselta. Tutkijat ovatkin nostaneet esille kysymyksen, toimiiko Phoslock rauta- ja humuspitoisissa vesissä toisin kuin aiemmin testatuissa kirkkaissa vesissä.
Kalat vähensivät selvästi leviä syöviä vesikirppuja. Limalevää syöviä suurikokoisia vesikirppuja järven vedessä oli vähän. Tiheä kalakanta käyttää näitä ravintonaan. Kalojen määrän vähentäminen edelleen saattaisi osaltaan vähentää myös limalevää. Myös korkea klorofylli/fosfori – suhde viittaa suureen kalatiheyteen.
Allaskokeen järjestelyt ja kulku on selostettu tällä sivustolla otsikolla 28.6.2012 julkaistussa artikkelissa ”Seuraa allaskoetta täältä” (ks. kohta Vesienhoito/Vesitutkimukset). Jäälinjärvi-seminaarissa allaskoetta koskevien puheenvuorojen diat aukeavat näistä linkeistä: Vedenlaatumittaukset ja limalevä; Tero Väisäsen tulkinta; Ilkka Sammalkorven tulkinta . Taulukko mittustuloksista aukeaa linkistä MIttaus- ja analyysitulokset ja planktotutkimusten yhteenveto linkistä Planktontutkimusten yhteenveto
Vesienhoitotoimikunta kokoontui ja tutustui rakenteisiin maastossa
KIIMINGIN – JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNTA, KOKOUS 2/2012
Aika 18.10.2012 klo 10
Paikka Jäälinmaja, Jääli Read the rest of this entry
Pintavalutus toimii erinomaisesti
Saarisenojanniityn pintavalutuskenttä otettiin käyttöön 27. syyskuuta. Saarisenojan vedet johdetaan pintavalutusalueen yläreunaan vaakasuoralla jako-ojalla, mistä vesi valuu kaltevan suoalueen pintaa pitkin kohti Saarisenojan luonnonuomaa. Runsaiden sateiden seurauksena vettä tulee pintavalutuskentälle paljon. Mielenkiintoista on, että virtausta suoalueella ei juuri havaitse. Kentän alareunalla vesi nopeasti kokoontuu yhteen ja Saarisenoja ”alkaa”. Pintavalutuksen kautta kulkenut vesi on väriltään tummaa mutta hyvin puhtaan oloista. Aistinvarainen näkösyvyys on selvästi suurempi kuin ojan alaosalla. Pintavalutusalueena toimivan suon pinta-ala on noin viisi hehtaaria.
Jako-oja levittää veden tasaisesti laajalle suoalueelle
- Vesi virtaa hiljalleen kaltevan suon pintaa pitkin. Jako-oja sijaitsee kuvan taustamaastossa
- Pintavalutus muuttuu Saarisenojaksi
- Puhdistunutta virtavettä…
- …uomassaan
Rakentaminen alkoi hyvin
Kokko-ojan haaran suisteiden ”raakatyövaihe” on valmistunut. Kone saapui kohteelle keskiviikkona 19.8. iltapäivällä. Perjantai-iltaan mennessä oli saatu rakennetuksi kaksi hirsirakenteista suistepatoa sekä Saarisenojan ja Kokko-ojan säätö- ja sulkupadot. Suisteet ovat kahden hirren korkuisia, ja niiden yhteispituus on 150 metriä. Rakentamisen ajan talkoovahvuus on ollut neljä miestä. Suisteiden tarkoitus on levittää Kokko-ojan ja Saarisenojan vesi virtaamaan hitaasti ranta-alueilla olevien tiheiden kasvillisuusalueiden kautta, jotta kiintoaines pidättyisi ranta-alueille.
Kokko-ojan haarassa on vielä paljon viimeistelytyötä. Täiden jälkien siistiminen ja hyödyntämiskelpoisten puiden saattaminen kuljetuskuntoon vaativat vielä paljon talkootyötä.
Seuraavaksi kone siirtyy Saarisenojanniitylle rakentamaan suurta lintuvesi- ja laskeutusallasta ja pintavalutuskenttää.
Saarisenojan säätöpadon rakentaminen alkamassa
- Suisteiden rakentajia
- Kokko-ojan säätöpatoa syntyy
- Kokko-ojan suiste odottaa viimeistelyä ja vettä. Lopputilanteessa vesi virtaa hyvin ohuesti seinän yli ja valuu tiheän rantakasvillisuuden läpi takaisin ojaan.
Allaskokeesta apua limalevään?
Jäälinjärven limaleväilmiöön etsitään vastauksia allaskokeella. Järvelle on asennettu neljä kahden neliömetrin allasta, jotka ulottuvat pinnasta pohjaan. Altaissa testataan Phoslock-nimistä kemikaalia, jonka tarkoitus on sitoa pohjalietteessä olevat ravinteet niin, että ne eristyvät järven vedestä. Särkikalojen vaikutusta testataan myös. Kuhunkin altaaseen järjestetään kemikaalin ja kalojen osalta erilaiset olosuhteet ja verrataan niiden vaikutusta limalevän esiintymiseen. Järven vettä seurataan samanaikaisesti. Koe alkaa heinäkuun alkupäivinä ja kestää noin kuukauden.
Altaat on kiinnitetty ankkuroituun lauttaan. Linnut pyritään pitämään poissa altailta verkon avulla.
Kiintoainetta kertyi Jäälinjärveen
Yhdistys tutki Jäälinjärveen tulevaa ja sieltä lähtevää vettä tehokkaasti läpi kesän. Kiintoainenäytteitä otettiin kaikkiaan 27 kertaa Saarisenojasta, Korteojasta ja Jäälinojasta. Samalla seurattiin päivittäin tulevaa ja lähtevää vesimäärää. Seurannan tulos on, että kesäkuun puolivälistä alkaen Jäälinjärveen kertyi kaikkiaan 15 tonnia kiintoainetta, kun määrä lasketaan kuivattuna ja punnittuna. Kiintoaine on järvessä laimeana lietteenä,ja siksi sen näkyvä volyymi on hyvin paljon suurempi. Mielenkiintoista on, että vastoin ennakko-odotuksia kiintoaineen kertyminen oli voimakkainta lämpimän veden aikaan. Vielä on tulossa mikroskooppitutkimuksia siitä, mistä ainesosista tuo kiintoaine koostuu. Myös Jäälinjärven veden levälajeja on tutkittu kolmesta näytteestä. Vesistä on määritetty myös ravinteita. Fosforipitoisuudet ovat korkeita erityisesti Korteojassa. Viranomaiset tekevät lisäksi Jäälinjärvestä monipuolista vedenlaatututkimusta mutta vain yhdestä kohteesta ja melko harvoista näytteistä. Tuloksia on oheisissa linkeissä.
Vesinäytteitä; Vedenlaatutietoja 2011; Jäälinjärvi viranomaistarkkailu ELY 160811
