Blogiarkistot
Järvialtaan puomia vahvistetaan
Jäälinjärven yläpään laskeutusaltaaksi erottavan seinämän kannatusrakenne ei ole kestänyt luonnovoimia vastaan vaan vaatii vahvistusta. Alkuperäinen kannatuspuomi on koottu ruuveilla kahdesta lankusta, joiden välissä on finfoam-kevennys. Ruuvikiinnitys ei ole kestänyt aallokon jatkuvaa vaikutusta. Puomi vahvistetaan sitomalla tukeista koottu puomilitka tiukasti alkuperäiseen puomiin sidontaliinoilla. Puomin tehtävä on kannattaa laskeutusaltaan seinämänä toimivaa suodatinkangasta. Suodatinkankaan alareuna on painotettu pohjaan kettingillä
Laskeutusaltaana toimivan Järvialtaan pinta-ala on 3,5 hehtaaria. Allas on ylivoimaisesti tehokkain rakenne vähentämään valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeuvaa rauta-humus -kiintoainetta. Vahvistustukit on saatu lahjoituksena Oulun diakonissalaitokselta.

Kesätöitä yhteistyössä KKP:n kanssa
Nuoret ovat tärkeitä yhdistykselle. KKP:llä nuoria on paljon, ja seura on saanut rahoitusta nuorten kesätöihin. Yhdistyksellä on paljon kesätöiksi sopivia tehtäviä Jäälinmajalla ja vesienhoidossa. Vesienhoitoyhdistys ja KKP tekevät nyt tiivistä yhteistyötä nuorten hyväksi. Nuorten työrupeama yhdistyksen töissä vaihtelee muutamasta päivästä pariin viikkoon sen mukaan, kuinka paljon KKP tarvitsee nuoria omaan toimintaansa. Kesän mittaan kymmenkunta nuorta osallistuu vesienhoitoyhdistyksen töihin. Tehtävät vaihtelevat nurmikonleikkuusta ja muusta alueiden hoidosta polttopuuhuoltoon, maalauksiin ja kevyisiin rakentamistöihin.


Kalamäen sillan kansi uusittiin
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan sillan vanha ja huonokuntoinen kansi uusittiin. Silta on alunperin ”isännätön” eikä sen rakentamishistoria ole tiedossa. Kantavana rakenteena on vanha junanvaunun runko, jonka todettiin olevan hyvässä kunnossa. Yhdistyksen vesienhoitorakenteet yhdessä muiden virkistys- ja luontorakenteiden kanssa muodostavat Kalamäen monipuolisen kokonaisuuden, jossa Kalamäen silta on erittäin tärkeä. Yhdistys kunnosti sillan talkootyönä. Oulun kaupunki on myöntänyt materiaalien hankintaan avustusta.

Jäälinmaja valmiina vieraille
Jäälinmajan remontin ensimmäinen vaihe on nyt valmis ja paikat ovat valmiit ottamaan vastaan vieraita. Päivitetyt sivut ovat osoitteessa http://www.jaalinmaja.fi. Sivustolla on myös hinnasto.
Rantasaunan löylyhuone

.
ELY-keskus antoi Oulun kaupungille huomautuksen Leppiojan kaivusta
Näppärinkangas on uusi asuinalue Jäälissä. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen Oulun kaupunki on toteuttanut alueella kaavan edellyttämää kaupunki-infraa. Alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Sen vuoksi vesienhoitoyhdistys on pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei pohjaveden pintaa alennettaisi tarpeettomasti. Kaava sisältääkin tätä tarkoittavat määräykset.
Kaavamääräyksistä huolimatta kaupunki kaivoi tarpeettomasti kaava-alueen rajalla olevan Leppiojan. Vesistön valvoja (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta. Sen perusteella ELY-keskus on päätynyt antamaan kaupungille huomautuksen. Siinä ELY-keskus toteaa, että Leppioja on vesilain mukainen noro, joka on mahdollisesti osittain ollut luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Vesilain mukaan noron luonnontilan vaarantaminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. ELY-keskus katsoo, että Leppiojaan kohdistuneet toimenpiteet ovat olleet laajamittaisia ja mahdollisesti kohdistuneet osin luonnontilaiseen uomaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Leppiojan perkaus on toteutettu tarpeettoman syvänä kaivuna, joka on voinut lisätä pohjaveden purkautumista
alueella. Toimenpiteistä on voinut aiheutua haittaa vesiluonnolle, esimerkiksi kiintoainekuormituksen ja rautasakan määrän lisääntymisenä.
Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että kaupunki toteuttaa alueella korjaavat toimet ja toimittaa niitä koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi tammikuun 2026 loppuun mennessä.
Leppioja perkauksen jälkeen 17.6.2025


Pieni osa Leppiojan suuta on jätetty perkaamatta.
Rautaa purkautuu kaivettuun Leppiojaan, kun pohjaveden pintaa on alennettu.
Yhdistys auttoi kaupunkia ongelmapuun poistamisessa
Jäälinjärven Rantatien varressa ollut rantakoivu aiheutti ongelmia kaupungille. Alue on kaupungin omistama ja sitä käytetään venerantana. Koivuun oli kiinnitetty kettingillä monia veneitä. Yksi veneistä oli ollut käyttämättä vuosia, ja niinpä sen kiinnityskettinki oli hirttänyt puun kuoliaaksi. Kuolleesta puusta muodostui turvallisuusriski. Veneiden poistaminen oli kaupungille ongelma, sillä kettinkien katkaisemista olisi pitänyt järjestää kuulemiset ym. proseduurit.
Koivu oli kallistunut järvelle. Yhdistys ehdotti veneiden perien siirtämistä niin, että koivu voitiin kaataa muodostuneeseen aukkoon ja järveen turvallisesti. Katkaisukohta oli kettinkien yläpuolella. Yhdistys hoiti puun pois järvestä ja tekee siitä polttopuita laavuille tai Jäälinmajalle.

Jääli -tietoa Pohjois-Pohjanmaan vesistökunnostuspäivillä
Pohjois-Pohjanmaan kunnostuspäivät kokosi yli kuusikymmentä vesiasioista kiinnostunutta. Ohjelma oli monipuolinen ja tilaisuudessa esiintyi monia maan parhaita asiantuntijoita. Erinomainen aineisto on julkaistu osoitteessa Materiaalit / ProAgria Oulu Jääli oli näkyvästi esillä sekä puheenvuoroissa että keskusteluissa. Rautailmiötä käsiteltiin Oulun yliopiston puheenvuorossa Rautavirta-tutkimuksen pohjalta. Vesienhoitoyhdistys oli saanut oman puheenvuoronsa otsikolla ”Palkitut Jäälinjärven kunnostajat”. Esitys kattoi yleisellä tasolla Jäälin kunnostuksen vaiheet ja toimenpiteet, esitteli tulosten seurantaa ja painotti viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä. Diat ovat katsottavissa täältä:
Korteojan padon peruskorjaus on valmis
Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.
Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.
Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.

Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.
Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä
Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.
Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.
Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.

Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .

