Blogiarkistot
Korteojan padon peruskorjaus on valmis
Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.
Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.
Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.
Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.
Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä
Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.
Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.
Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.
Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu
Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .
Kaleva julkaisi selvennyksen polkukeijujuttuunsa
Kaleva julkaisi jääliläisten selvennyksen Kalevan 9.7. julkaisemaan maastopyöräilyjuttuun, jossa nostettiin esiin pyöräilyharrastajien omavaltaisuuksia. Otsikon perusteella saattoi ymmärtää, että näin tapahtuisi myös Jäälissä. Mielipidepalstalla julkaistussa selvennyksessä todetaan, että Jäälissä luvat ovat kunnossa. Samalla ilmaistaan kiitollisuus maanomistajille siitä, että Jääli – Koiteli -reitti on voitu toteuttaa. Selvennyksen voit lukea täältä:
Suosimulaattori sai asiallisen vastaanoton
Alun toistakymmentä maanomistajaa kiinnostui suosimulaattorista ja saapui Huttukylän nuorisoseuran talolle tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Suosimulaattori antaa metsikkökuviokohtaisesti tiedon, missä tilanteessa ja olosuhteissa kunnostusojitus on taloudellisesti järkevää. MTK:n puolelta tuli esiin, että kunnostusojituksen hehtaarikustannus on keskimäärin yli 900 euroa. Hyvin monilla alueilla kunnostusojituksen tuottama lisäkasvu jää niin pieneksi, ettei se kata kustannusta. LUKEn puheenvuorossa puolestaan tuli esiin, että tuhkalannoitus tuottaa kunnostusojitukseen verrattuna moninkertaisen lisäkasvun, ja sen kustannus jää alle puoleen ojituskustannuksesta. Osallistujat saivat kotiin viemisiksi kartan kunnostusojitusten tuottamasta lisäkasvusta kuvioittain eri ojitussyvyyksillä sekä taulukon tulosten soveltamiseksi omille kuvioilleen.
Jäälinjärven rautaongelman selitykseksi ovat osoittautuneet syvät ojitukset mustaliuskealueilla. Yhdistyksen tavoitteena on, että kannattamattomia kunnostusojituksia vältettäisiin. Siellä missä kunnostusojitus on tarpeellista, tarpeettoman syviä ojia tulisi välttää.
ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta
ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2
Jääli-tietoa Leijonille
Valtakunnallinen Lions-järjestö toteuttaa kuukausiwebinaareja. Maaliskuun teema oli ympäristö – elämänmittainen tehtävä. Tilaisuudessa esiteltiin kaksi esimerkkitapausta, joista toinen oli Jäälin omatoiminen kehittäminen, erityisesti Jäälinjärven kunnostaminen. Webinaarissa oli nelisenkymmentä osallistujaa eri puolilta Suomea.
LC Jääli osallistuu Jäälin kehittämiseen yhteistyössä muiden jääliläisten toimijoiden kanssa. Koiteli-reitille LC-Jääli on toteuttanut omana hankkeenaan Kalamäen laavun, osallistunut muihin talkoisiin ja rahoittanut osan pitkoksista. Reitin ylläpidossa LC Jäälin vastuulle on sovittu laavujen polttopuuhuolto.
Kuvat: LC Jääli kunnosti myös vanhan Saarisenojan laavun ns. Rantareitille (Antero Stenius)
Oulu avustaa Jäälinjärven hoitoa
Oulun kaupunki myönsi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle 5000 euron avustuksen Jäälinjärven kunnostuksessa saavutettujen tulosten ylläpitoon ja vesistön tilan seurantaan kuluvana vuonna. Ennen ratkaisua yhdistyksen hakemus sai Oulun kaupungin ympäristöohjelman seurantaryhmän hyväksynnän. Oulu on tukenut yhdistyksen toimintaa vuosina 2019 – 2021 enintään 7000 eurolla vuosittain. Oulun kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä mm, rautailmiöön liittyvissä tutkimuksissa.
Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”
Kokkohaaran lieteallas pumpattiin
Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 