Blogiarkistot

Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto ProAgrian vesistökunnostajille

Oulun seudun ympäristötoimi myönsi kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon ProArgian monipuolisille luonnonhoitotoimille. Vesistökunnostajien verkottuminen on keskeinen osa ProAgrian yhteydessä toimivien Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen toimintaa. Verkosto tunnetaan parhaiten VYYHTI-verkostona. Organisaatio tarjoaa myös neuvontaa, ohjausta sekä suunnitteluapua. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys tekee paljon yhteistyötä VYYHTI-verkoston kanssa. Yhdistys sai vastaavan palkinnon vuonna 2014. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

MTK laati vesiohjelman ja järjesti seminaarin

MTK:n uusi vesiohjelma kattaa sekä pellot että metsät, ks. b0186129-ae43-d829-2e13-65caac7e6ee1 (mtk.fi).  Lähestymiskulma on hyvin tutkimus- ja yhteistyölähtöinen. Ohjelman alkusanat ovat: ”Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta.” Vesiohjelman pohjalta pidetyssä seminaarissa painottui valuma-aluelähtöinen tarkastelu. Suometsien asema metsätaloudessa todettiin tärkeäksi. Toisaalta niiden vesiensuojeluongelmat todettiin ja pyrittiin etsimään niihin ratkaisuja. Erityisesti painotettiin kunnostusojitusten huolellista suunnittelua ja kohdentamista todellisen tarpeen mukaan välttäen tarpeetonta pohjaveden alentamista. WWF:n puheenvuorossa (Jenny Jyrkänkallio-Mikkola) tähdennettiin vesien viivyttämistä toteamalla, että ”kun vesien poisjohtaminen on oikeus niin vastaavasti viivyttämisen pitäisi olla velvollisuus”. Luonnonvarakeskuksen Hannu Hökkä kävi läpi suometsiin liittyviä uusia toimintatapoja joskin hän totesi samalla, ettei edessä olevat metsänuudistukset ja vesiensuojelun parantamistarpeet ole helposti sovitettavissa yhteen. Hökkä piti tärkeänä, että MTK tuottajien järjestönä nostaa asioita esille ja etsii ratkaisuja yhteistyön kautta.

Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on koko toimintansa ajan pitänyt tärkeänä valuma-alueen tarkastelua. Myös yhteistyö mm. maanomistajien, viranomaisten, tutkijoiden ym. tahojen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintaperiaate. Yhdistyksen toiminta on siis samassa linjassa MTK:n vesiohjelma kanssa.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Suomen vesistöpaneeli: merkittävin ongelma on valuma-alueelta tuleva kuormitus.

Hiljattain perustettu Suomen vesistösäätiö on koonnut Vesistöpaneelin, johon se on kutsunut yli neljäkymmentä asiantuntijaa Suomesta. Paneelin ensimmäisessä kannanilmaisussa lähes kaikki olivat yhtä mieltä, että valuma-alueen kuormitus on suurin ongelma sisävesillä. Myös purojen huono kunto pantiin merkille.

Vesistöpaneeli on asiantuntijoiden riippumaton ja sitoutumaton yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja sisävesien tilan parantamiseen liittyviin haasteisiin. Birger Ylisaukko-oja on kutsuttu vesistöpaneelin jäseneksi ensimmäiseksi kaksivuotiskaudeksi.

Vesistösäätiön tiedote on luetavissa täältä:

 
What do you want to do ?

New mailCopy

 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy

Ranuan järvikunnostajat tutustuivat Jäälin kohteisiin

Ranualla Luiminkajoen  valuma-alueella on virinnyt kiinnostus useiden järvien kunnostamiseen. Kunnostusaktiivit tutustuivat Jäälissä Kalamäen kosteikkoon ja siihen tukeutuviin retkeilykohteisiin sekä Jäälinjärven päästä laskeutusaltaaksi erotettuun  Järvialtaaseen. Vierailulla keskusteltiin monipuolisesti mm. järvien erilaisista ongelmista, kunnostushankkeen käynnistämisestä, rahoituksesta, asiantuntijapalveluista ja -verkostoista yms. Vieraat arvioivat hyötyvänsä Jäälin kokemuksista, vaikka vesistöt ovatkin melko erilaisia.

Ranuan järvikunnostajien kanssa käytiin monipuolista keskustelua

Yhteistyötapaaminen Oulun edustajien kanssa

Oulun kaupungin edustajat, Satu Pietola ja Marjo Honkamaa-Eskola sekä Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta vierailivat Jäälissä ja tutustuivat maastossa Leppisuonojan padotustutkimukseen, Kalamäen kosteikkoon ja vaellusreitin varustuksen viimeistelyyn sekä Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettuun Järvialtaaseen. Rautaongelmasta käytiin vakavaa keskustelua, koska rauta on Oulun seudun vesistöjen hankalimmin ratkaistava ongelma. Yhteistyötä ratkaisujen etsimisessä pidettiin tärkeänä.

Järviallasta viritellään

Keväällä Jäälinjärven kaakkoispäässä käyttöön otettuun Järvialtaaseen on asennettu virranohjain. Järvialtaan toiminta perustuu siihen, että virtausmatka ja -aika Saarisenojan suusta virtausaukkoon olisi mahdollisimman pitkä. On osoittautunut, että koriolisvoima kääntää virtauksen ojan suusta kohti pohjoista, jolloin syntyy oikovirtaus ojan suusta virtausaukkoon. Virranojaimella virtaus pyritään ohjaamaan kohti luodetta, jotta virtausmatka pitenisi. Virranohjainta asennettiin noin kaksikymmentä metriä. Rakennetta jatketaan vielä suunnilleen saman verran. Virranohjaimen rakenne on sama kuin Järvialtaan seinämän: siis seinämänä suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla, painotetaan kettingilla ja ankkuroidaan painoilla. Rakenteen sijainnin näet täältä:  Järviallas.

Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan

Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.

Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.

Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.

 

 

 

Lecasoraa uusiokäyttöön

Kalamäen kasvillisuustutkimuslautoilla käytettiin lecasoraa lähinnä osmankäämin varastojuuren kasvukerroksena. Tutkimuslautat on nyt purettu ja lecasora otettu talteen. Lecasora levitettiin Kokkohaaran huoltoreitin pehmeikköosuuksille. Huoltoreitti toimii vaellus- ja pyöräreitin osana. Heikosti kantavissa kohdissa maanpinta rikkoutuu helposti pyöränrenkaiden alla. Käytöstä poistettu sora siirettiin tällaisille reittiosuuksille parantamaan kantavuutta. Lecasora on luonnonmateriaali, jolla ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia.

Uusiokäyttöön otetulla lecasoralla parannetaan maanpinnan kantavuutta. Kuva: Otto Moilanen

Jäälinjärven kutusärkikanta näyttää pienentyneen

Jäälinjärven hoitokalastuksen saalis jäi jälleen pieneksi.  Kutusärki nousee Jäälinjärveen merestä. Nousevat kalat otetaan joka kevät kiinni Jäälinjärven luusuasta. Saalismäärät ovat viime vuosina jääneet pieniksi, mikä viittaa siihen, että vaeltava kanta on pienentynyt. Kuluneen kevään saalis oli 150 kiloa, kun suurimmillaan saalis on vuonna 2015 ollut 1350 kiloa. Kaikki särjet ovat viime vuosina päätyneet hyötykäyttöön. Muut saaliiksi tulleet kalat, noin 30 kiloa pienehköjä haukia ja ahvenia, vapautettiin järveen.

Kalastajien havaintojen perusteella Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Myös haukikanta on hyvä. Saaliskalat osoittavat, että järven ravintoketju on kunnossa. Viimeisin kalastustutkimus on tehty vuonna 2016. Jo silloin tutkijan päätelmä oli, että kalakannan rakenne on hyvä. Hoitokalastus on aloitettu vuonna 2011.

Kalamäki täytti Rantapohjan pääuutissivun

Rantapohja kertoi laajasti Kalamäen alueelle valmistuneista virkistys- ja luontorakenteista. Lehti nostaa näkyville myös kokonaispanostuksen vesienhoitoon ja virkistyskäyttöön vuodesta 2011 alkaen. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys rakensi Kalamäen alueelle kuuden hehtaarin kosteikon vuonna 2015. Kosteikon ympärille on sen jälkeen syntynyt runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 090620.

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: