Blogiarkistot

Ennätysmäärä talkoita

Vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2017 kaikkiaan 1780 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 1432 tuntia.  Puolet talkootunneista käytettiin  bioremediaatitutkimukseen. Siinä tutkitaan pinnalla kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikkoon rakennettiin kahdeksanosainen lauttakokonaisuus, mihin kasvit istutettiin. Tavanomaiseen vesienhoitoon kului 300 tuntia, josta kaksi kolmasosaa vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon ja hoitoon ja yksi kolmasosa hoitokalastukseen. Muut talkootunnit kuluivat veden laadun seurantaan, viestintään ja hallinnointiin. Vesienhoitotalkoisiin osallistui 17 henkilöä. Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2017 .

Jääli – Koiteli -maastotietoreitin rakentamiseen yhdistyksen jäsenet käyttivät 348 tuntia. Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kostekoiden kautta.

Keskustelutilaisuus Kalimenjoesta Kellossa

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoen tilan parantamismahdollisuuksia kolmivuotisessa Kalivesi-hankkeessa. Kellon Nuorisoseuran tiloissa järjestetään asiasta kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 9.1.2018 klo 18. Tutkimusta halutaan tehdä läheisessä yhteistyössä Kalimenjoen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden kanssa. Tulevana kesänä panostetaan erityisesti näytteenottoon. Järjestäjät toivovat mahdollisimman runsasta osanottoa. Rantapohjan juttu tilaisuudesta on luettavissa täältä: Rantapohja 040118 .

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajia osallistuu tilaisuuteen. Neljäsosa Kalimenjoen vedestä on peräisin Jäälinojan valuma-alueelta.

Koululaiset kirjoittivat Rantapohjaan Jäälinjärvi-vierailustaan

Jäälin koulun neljännen luokan oppilaat tekivät Rantapohjaan jutun tutustumisestaan Jäälin vesien hoitoon 12. syyskuuta. Juttu on luettavissa täältä: Rantapohja Jäälin kouluvierailusta 311017 Vierailuun osallistui noin kaksisataa oppilasta ja opettajaa. Yhdistyksen infopisteellä tutustuttiin kaloihin,  käytiin läpi järven ravintoketjua, ihmistoiminnan vaikutusta vesistöön ja häriintyneen ravintoketjun hoitoa sekä pohdittiin järven käyttökelpoisuutta ihmisen kannalta. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille makkaraa ja mehua.

Palaute päivästä on ollut pelkästään myönteistä.  Kiitokseksi oppilaat lähettivät itse tekemänsä vesiaiheisen kortin.

Kiitokseksi vierailustaan Jäälin koululaiset lähettivät itse tekemänsä, päivän aihetta kuvaavan kortin.

Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.

Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.

Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.

Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017

YLE kertoi Jäälin vesien kunnostuksesta

Suomen radio lähetti valtakunnan kanavalla pätkän Jäälinjärven kunnostuksesta. Haastattelu on kuultavissa YLE Areenassa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4216980#autoplay=true 10:45 minuutin kohdalla. Asiaa käsiteltiin lyhysesti myös Pohjois-Suomen uutisissa perjantaina 6. lokakuuta. YLE Oulun nettisivuilla asiasta on esitetty laaja kooste: ks. https://yle.fi/uutiset/3-9869005 .

SYKEn tiedote: kolme innostavinta palkitaan – Jäälinjärvi mukana

Suomen ympäristökeskuksen tiedote 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan päättymisestä on julkaistu osoitteessa http://www.syke.fi/fi-FI/content/44606/0. Vuoden 2017 innostavimpana vesistötekona palkitaan tiedotteen mukaan kolme tekoa, joista yksi on Jäälinjärven kunnostus. Muut palkittavat ovat Honkalanrannan luonnonpuistoalue Hämeenlinnassa ja Iijokisoutu.

 

Rantapohja kertoi Jäälin vesistökunnostusten palkitsemisesta

Rantapohja kertoi, että Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on valittu kolmen parhaan joukkoon 100 suomalaista vesistötekoa kampanjassa. Yhdistyksen edustajat on kutsuttu Helsingissä 1. lokakuuta järjestettävään palkitsemistilaisuuteen. Uutisen voit katsoa täältä: Rantapohja 210917

Yhdistys kutsuttiin Helsinkiin palkittavaksi

Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys selviytyi kolmen palkittavan joukkoon valtakunnallisessa 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjassa. Yhdistyksen edustajat on kutsuttu Helsingissä järjestettävään Silakkasoutuun 1. lokakuuta. Tapahtuman yhteydessä palkitaan kolme nettiäänestyksessä eniten ääniä saanutta vesistötekoa.

Silakkasoutu on hyväntekeväisyyystapahtuma puhtaiden vesien puolesta. Sen järjestää viisi helsinkiläistä rotaryklubia. 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan järjestävät Vesistökunnostusverkosto, Suomen melonta- ja soututuliitto sekä Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto. Soututapahtumasta ja kampanjasta saat lisätietoa nettiosoitteesta http://www.silakkasoutu.fi/. Kampanjaan ilmoitettuihin tekoihin voi tutustua nettiosoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/100_suomalaista_vesistotekoa/Kampanjassa_mukana .

Suuri kiitos kaikille Jäälin hanketta äänestäneille!

Rantapohja: Jäälinjärven kunnostus ehdolla vuoden vesistöteoksi

Rantapohja nosti näkyvästi esiin Jäälin vesistökunnostuksen sijoittumisen kymmenen joukkoon valtakunnallisessa kampanjassa, jonka tavoitteena oli etsiä sata suomalaista vesistötekoa. Rantapohja toteaa, että kymmenestä finaaliin päässeestä teosta kolme palkitaan Silakkasoudussa Helsingissä 1. lokakuuta. Sijoitukset ratkaistaan yleisöäänestyksellä.  Rantapohjan juttu on luettavissa täältä: Rantapohja 120917:

200 vierasta Jäälin koululta

Jäälin koulun kolmennet ja neljännet luokat tutustuivat vesienhoitoon ja rantaluontoon Jäälinmajalla. Kullakin ryhmällä oli kolme rastia: opettajien laatima tietovisa rannalle levitettynä, vesienhoitoyhdistyksen kunnostusesittely sekä makkara- ja mehurasti. Yhdistyksen infopisteellä käytiin läpi järven ravintoketjua, ihmistoiminnan vaikutusta vesistöön ja häriintyneen ravintoketjun hoitoa sekä pohdittiin järven käyttökelpoisuutta ihmisen kannalta.

Sää oli suosiollinen ja tapahtuma kaikin puolin onnistunut. K-Supermarket Jääli tarjosi tapahtumaan makkarat ja mehut.

%d bloggers like this: