Blogiarkistot

Metsäkeskus ei rahoita Järviallasta

Metsäkeskus on ottanut kannan, ettei se vie Jäälin Järvialtaan toteuttamista kilpailutukseen. Perustelut liittyvät pääasiassa Metsäkeskuksen sisäiseen byrokratiaan, mutta myös hanketta on epäilty sen vuoksi, että toteutustapa ei ole yleisesti käytetty. Metsäkeskus arvioi myös virheellisesti, että pääosa yksityismetsätalouden aiheuttamista ongelmista olisi jo hoidettu aikaisemmalla Kemera-rahoituksella. Liukoisten ravinteiden osalta tämä pitääkin paikkansa, mutta kiintoaineongelma ei ole poistunut eikä edes merkittävästi pienentynyt.

Vielä on epäselvää, voidaanko hanketta esittää Metsäkeskukselle rahoitettavaksi uudelleen. Myös muita rahoitusvaihtoehtoja selvitetään. Metsäkeskuksen kielteinen kannanotto saattaa vaikeuttaa hankkeen toteuttamista suunnitellussa aikataulussa ensi talven jäiltä.

VYYHTI-video kertoo järven kunnostuksesta – Jäälinjärvi mukana

VYYHTI-hankkeen (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) tavoitteena on luoda Pohjois-Pojanmaalle vesistökunnostusverkosto, joka auttaisi omatoimisia kunnostajia erilaisten ongelmien edessä. Hankeen tuottamalla videolla on kuvattu kolmea kohdetta, joista yksi on Jäälinjärvi. – Hienoa dronekuvaa Kalamäestä, käykää katsomassa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=p4fjgbHxQHM&t=2s

Maaseudun Tulevaisuus kertoi onnistumisista Jäälinjärven kunnostuksessa

Maaseudun Tulevaisuus kertoi kahdeksan palstan jutussaan Jäälinjärven kunnostuksen tuloksista. Juttu perustuu kunnostusaktiivi Eero Laineen haastatteluun. Juttua todentaa Oulun Seudun ymäristötoimen tarkastaja Hannu Salmen lausunto. Voit lukea jutun täältä:    Maaseudun tulevaisuus 240918

Maaseudun Tulevaisuus kertoo olevansa Suomen toiseksi luetuin sanomalehti.

 

 

Valtakunnallisen seminaarin aineisto on jaettu

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari pidettiin Oulussa 12. – 14. kesäkuuta. Seminaarin laaja ja monipuolinen aineisto on ladattavissa osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Uutiskirje/Oulussa_kehitettiin_vesistokunnostusta_j(47265) . Pääosa puheenvuoroista on katsottavissa videoesityksinä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen videopuheenvuoro on osoitteessa

https://www.youtube.com/watch?v=4O3LoAR2j98&list=PLaNhXh80_8Zq7E13LUSE2Zhu_gYXbeuLd&index=14  . Yksi seminaarin retkistä suuntautui Jääliin. Retkeilystä laadittu raportti on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Uutiskirje/Kelluvaa_rautasakkaa_ja_kasvilauttoja_se(47272). Myös Rantapohjan juttuun on annettu linkki.

Seminaariin osallistui noin kaksisataa asiantuntijaa tai kunnostuksesta muuten kiinnostunutta henkilöä. Jäälissä heistä vieraili nelisenkymmentä. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille lounaan Jäälinmajalla. Jääli-osuus onnistui hyvin, ja myös sää oli retkeilylle suosiollinen.

”Järviallas” ei vaadi AVI:n lupaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekskus on vastannut Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen lausuntopyyntöön siitä, onko Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaalle haettava vesilain mukainen lupa. ELY katsoo, että hanke voidaan toteuttaa  ilman aluehallintoviraston lupaa, koska hankkeesta ei ennalta arvioiden näyttäisi aiheutuvan vesilain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia vesistöön. Altaan rannalla on vain yksi kiinteistö, jonka omistajan kanssa hankkeesta on tehty sopimus. ELY:n lausunto on luettavissa täältä:   jäälinjärven laskeutusallas POPELY lausunto 140618  .ELY vastasi lausuntopyyntöön kolmessa päivässä.

Jäälinjärven kaakkoispäähän suunnitellaan lietteen laskeutusallasta

Yhdistys suunnittelee erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kolmen hehtaarin suuruisen alueen lietteen laskeutusaltaaksi. Kaikki vesialueen omistajat ja Oulun kaupunki ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Erottavana rakenteena toimii suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla ja painotetaan pohjaan metallipainoilla. Saarisenojan vesi, jonka osuus Jäälinjärveen tulevasta vedestä on yli seitsemänkymmentä prosentia, virtaisi laskeutusaltaan kautta.

Yhdistys on rakentanut aikaisemmin lietteenpoistojärjestelmät Kalamäen ja Kokkohaaran kosteikkoihin. Niistä lietettä pumpataan vuosittain noin 5 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Jäälinjärveen kulkeutuu tästä huolimatta vuosittain arviolta 40 tonnia kiintoainetta.

Yhdistyksellä on meneillään tutkimus kelluvien kasvien kyvystä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että suovehka soveltuisi istutettavaksi laskeutusaltaaseen. Laajalla alueella kelluvana kasvava kasvi sitoisi vedestä ravinteita. Osa kasveista poistettaisiin vuosittain. Suovehkaa esiintyy alueella muutenkin yleisesti.

Yhdistys on jättänyt ELY-keskukselle lausuntopyynnön vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Lausuntopyynnön perusteluineen voit lukea täältä: Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaan lausuntopyyntö ELY 110618. Laskeutusaltaan yleissuunnitelman voit katsoa täältä: Liite 2 Kaakkoispään laskeutusallas yleissuunnitelma 110618.

Kalamässä pumpataan lietettä

Kalamäen lietteenkeruualtaasta poistetaan lietettä pumppaamalla. Lietevedestä tehdyn analyysin mukaan nyt poistettu lietemäärä on kiintoaineeksi laskettuna noin 2,5 tonnia. Jos pumpattu kiintoainemäärä jakaantuisi Jäälinjärven koko vesimassaan, kiintoainepitoisuus kasvaisi 1,8 mg/l. Käytännössä pääosa kiintoaineesta laskeutuu järven pohjalle ja näkyy siellä lisääntyvänä lietepaksuutena.  Järvestä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on olosuhteista riippuen tyypillisesti noin 5 – 10 mg/l.

Kesäaikana Jäälinjärveen päätyy tuloveden mukana kiitoainetta kaikkiaan noin 20 – 40 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Kalamäen lisäksi lietteenkeruujärjestelmä on rakennettu Kokkohaaran kosteikkoon. Nämä eivät kuitenkaan riitä lieteongelman poistamiseen. Sen vuoksi yhdistys on suunnitellut erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kahden hehtaarin alueen lietteen laskeutusaltaaksi.

Kalamäen kaide taas kunnossa

Kalamäen tulvasillan kaide rikkotui kunnossapitotöiden yhteydessä. Ennen korjausta ilkivallan tekijät repivät kaiteen osat irti ja heittivät ne tulvan mukaan. Nyt kaide on korjattu ja toimii taas.

Tulvasillan kaide on korjattu

Hoitokalasaalis hyötykäyttöön

Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.

Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui kahdenkymmenviiden hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä  meneillään olevaan  bioremediaatiotutkimukseen. Paikalla oli todettavissa, että ainakin osa kasveista oli talvehtinut elossa jään sisään jäätyneillä lautoilla.

Jukka Pekkanen esitteli bioremediaatiotutkimusta kohteella

Suovehkan kasvu oli käynnistynyt, vaikka kasvit ovat olleet jään sisällä läpi talven

%d bloggers like this: