Blogiarkistot

Kalamäen lietealtaan tulokanava ruopattiin

Kalamäen kosteikon lietealtaaseen johtava tulokanava ruopattiin. Kanava kaivettiin talvella 2015 kaksi metriä syväksi. Jo runsaan vuoden kuluttua huomattiin, että kanava oli lähes täyttynyt tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta. Lietteen poistaminen kanavasta on hankalaa, koska kanava sijaitsee pehmeiköllä ja kiintoaineliete on hyvin herkkäliikkeistä. Nyt kanava ruopattiin kaivinkoneella. Virtausreitti ruoppausalueella on suljettu, joten ruoppauslietettä ei kulkeudu Jäälinjärveen. Ruoppauskohteen näet täältä: Kalamäen tulokanavan ruoppaus 280220

Kiintoaineen kulkeumista Jäälinjärveen pyritään vähentämään Kalamäen ja Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmillä sekä jään sulaessa käyttöön tulevalla Jäälin Järvialtaalla. Samaa tavoitetta edistävät myös aiemmin toteutetut Korteojan ja Kokkoniityn kosteikot sekä Saarisenojanniityn pintavalutusalue ja putkipadot.

Video Jäälin Järvialtaan rakentamisesta

ProAgrian hallinnoima Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanke on julkaissut videon Järvialtaan rakentamisesta. Videon pituus on runsaat kahdeksan minuuttia. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=cB7CF6R9p70

Yhdistys panostaa tutkimuksiin

Yhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 30. tammikuuta. Kokouksen pääpaino oli kuluvan vuoden toiminnan suunnittelussa. Vuosikokoukselle esitetään toimintasuunitelmaa, joka sisältää paljon tutkimuksia. Vuonna 2018 aloitettua ”Leppisuonojan” padotustutkimusta jatketaan. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen, kun syvässä ojassa padotetaan vettä. Yhdistys päätti osallistua Jäälinjärven valuma-alueen mallinnusta koskevaan työhön yhteistyössä MTK:n ja Luonnovarakeskuksen kanssa. Yhdistyksen kannalta mallinnuksen tavoitteena on etsiä pitkällä aikavälillä asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää, mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Keväällä valmistuvaan Järvialtaaseen pyritään istuttamaan kelluvaa suovehkaa ja selvittämään tekniikkaa, jolla altaasta voidaan vuosittain poistaa kasvillisuutta siinä vaiheessa kun sen laajentumistila täyttyy. Yhdistyksen tekemän bioremediaatiotutkimuksen mukaan kelluvana kasvavaan suovehkaan sitoutuu merkittävä määrä ravinteita. Lisäksi yhdistys pyrkii kokeilemaan puuaineksen käyttöä ojissa. Vielä päätettiin tutkia Jäälinjärven haukien ja ahvenien elohopeapitoisuutta. Kokouksen päytäkirjan voit lukea täältä. VHY hallitus ptk 1-2020

Vuosikokous pidetään 23.3.2020 klo 18 ”Jääli-talossa” (Jäälin monitoimitalo).

Rantapohja: ”Jäälissä osataan”

Rantapohja jatkoi pääkirjoituksessaan Jäälinjärven kunnostusasiaa ja toteaa, että jääliläiset eivät jääneet marmattamaan vaan valitsivat todellisen toiminnan tien.  Rantapohja muistuttaa myös jääliläisten muista talkooaktiviteeteista kuten Jääli – Koiteli -reitti. Yleisesti Rantapohja harmittelee, että vapaaehtoisia on yhä vaikeampi saada mukaan toimintaan. Ja että jatkuvuuden takia mukaan tarvittaisiin myös nuoria. Rantapohjan pääkirjoituksen voit lukea täältä: Rantapohja pääk 300120.

 

Rantapohjan etusivu ja yksi aukeama täyttyivät Jäälin Järvialtaasta

Rantapohja julkaisi laajan artikkelin Jäälin Järvialtaasta mainesanalla ”ainutlaatuinen”.  Jutun nettiversion voit lukea täältä: https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/ainutlaatuinen-jaalin-jarviallas-torjuu-jarveen-laskevaa-kiintoainesta/?publishdates=20200123. Nettiversio sisältää enemmän kuvia kuin painettu versio sekä lisäksi videoita. Painetun lehden etusivu löytyy täältä: Rantapohja 230120

Järvialtaan seinämä valmistui

Jäälin järvialtaan seinämärakenne on valmis ja jää odottamaan kevättä. Jään sulaessa alareunastaan painotettu suodatinkangas laskeutuu pohjaan, ja puurakenteinen puomi jää kannattamaan yläreunaa. Moottorikelkkaliikenne on ohjattu varoitusnauhoilla puomin ylityspaikalle. Siellä puomi on laskettu jäähän tehtyy railoon niin, että puomi ei juuri nouse jään pintaa ylemmäksi. Myöhemmin keväällä rakenne täydennetään kiinteällä virtausaukolla, joka rakennetaan kaivinkonetta apuna käyttäen.

Laskeutusaltaan seinämä on suodatinkangasta, joka on painotettu alareunasta ja kannatetaan puomilla. Kangas laskeutuu pohjaan kun jää sulaa.

Moottorikelkkauran kohdalla puomi on laskettu jäähän tehtyyn railoon.

YLE julkaisi uutiskokonaisuuden Jäälin Järvialtaasta

YLE teki laajan uutiskokonaisuuden Jäälin Järvialtaan rakentamisesta. Laajin juttu on julkaistu YLEn nettisivuilla: ks.  https://yle.fi/uutiset/3-11166919 . Aihetta käsiteltiin jo perjantaina 18.1. Yle Oulun iltapäivälähetyksessä ja radiouutisissa. Maanantaina 20.1. radion  aamuohjelmassa lähetettiin järvikunnostajien haastatteluja. Tiistaina 21.1. aihe oli Pohjois-Suomen uutisissa, ks https://areena.yle.fi/1-50425962?autoplay=true ja  https://areena.yle.fi/1-50426001?autoplay=true . Aiheen käsittely oli laajaa ja monipuolista.

Järvialtaan seinämää rakennetaan

Ison laskeutusaltaan seinämänä toimivan suodatinkankaan asentaminen alkoi loistavissa olosuhteissa. Kangas levitettiin kuivalle ja lumettomalle jäälle. Kangasta kannattava puomi rakennetaan kahdesta päällekkäisestä lankusta, joiden välin asennetaan Finnfoam -kevennys. UV-säteilyn vuoksi Finnfoan ympäröidään suodatinkankaalla. Puomi kiinnitetään aiemmin asennettujen betoniankkureiden vaijereihin. Kankaan alareunaan kiinnitetään järeä painokettinki. Noin metrin syvyyteen kiinnitetään vielä ohut harjateräs välipainoksi sen vuoksi, ettei leveä kangas liehu matalan veden aikana pinnalla tai sen tuntumassa.

Valmistuttuaan rakenne jää jään päälle odottamaan jään sulamista. Moottorikelkkaliikenne ohjataan varoitusnauhojen avulla turvallisesti rakennuspaikan ohi.

Kannatuspuomia rakennetaan suodatinkankaan yläreunaan. Painokettinki odottaa kiinnittämistä alareunassa.

Diplomityö Kalimenjoen rautakulkeutumasta

Oulun yliopiston ympäristötekniikan laitokselle tehdyssä Joonas Määtän diplomityössä on ansiokkaasti tarkasteltu raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Työstä käy ilmi, että raudan esiintyminen eri olomuodoissaan on erittäin monimutkainen ilmiö. Prosessina raudan mobilisoituminen voi olla joko kemiallinen tai mikrobiologinen ilmiö. Näiden vaihtoehtoisten prosessien esiintyminen riippuu monista ympäristöolosuhteista, jotka alati vaihtelevat. Lisäksi nämä prosessit linkittyvät toisiinsa. Olennainen muuttuja ilmiöiden kannalta on pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu turvemailla.

Työssä on otettu vesinäytteitä jokseenkin koko Kalimenjoen valuma-alueelta. Eri alueilta saadut tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta dramaattisia eroja ei ole. Tulokset vastaavat hyvin niitä havaintoja, joita Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt lähes kymmenen vuoden kuluessa. Diplomityön voit ladata täältä: Määttä diplomityö Kalimenjoen rautakulkeuma  

Jäälinjärven tila on kunnostuksen myötä parantunut, mutta raudan kulkeutumista järveen ei ole saatu riittävästi hallintaan. Sen vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän aletaan rakentaa ns. Järviallasta, kun jää kestää liikkumisen ja työskentelyn alueella. Tulovesien viipymä Järvialtaassa on tavanomaisilla kesävirtaamilla useita vuorokausia. Tämän arvioidaan tehostavan merkittävästi kiintoaineen pidättymistä alueelle.

VYYHTI-ydinryhmä piti kokouksensa Kalamäen laavulla

VYYHTI-verkosto pitää yllä ja kehittää omatoimista vesistökunnostusta mm. edistämällä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta, jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa ja tutustumalla kunnostuskohteisiin. Verkoston ydinryhmä koostuu pääasiasa tutkijoista ja viranomaisista. Kokoonpanoon kuuluu myös kokeneita kunnostajia. Ryhmä piti viimeisimmän kokouksensa yhdeksän hengen voimalla Kalamäen laavulla 27. syyskuuta. Olosuhteet olivat kokoontumiselle suotuisat; sää oli täysin tyyni ja lämpötila pitkästi yli kymmenen astetta. Kokouksen jälkeen ryhmä tutustui Kalamäen kosteikkoon ja mm. uuteen lintutorniin.

%d bloggaajaa tykkää tästä: