Blogiarkistot

Kokkohaaran lieteallas pumpattiin

Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.

Kaleva nosti Jäälinjärven kunnostuksen omaehtoisen ympäristötyön esimerkiksi

Kalevan toimittaja Pekka Rahko kirjoittaa koko sivun jutussa ihmisten kokemasta ympäristöahdistuksesta. Yhtenä keinona sen lievittämiseen hän suosittaa omaehtoista ympäristötyötä ja toteaa, että Kiimigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on hieno esimerkki omaehtoisesta ympäristötyöstä. Suuri valokuva kalamäestä palkitsemisesta kertovine kuvateksteineen antaa aiheelle näkyvyyttä. Rahko toteaa, että ympäristöongelmista kirjoitetaan paljon mutta vähemmän heistä, jotka toimivat vapaaehtoisesti ympäristön, luonnon ja ilmaston hyväksi. Syytä olisi, hän painottaa. Kalevan jutun voit lukea täältä:

Yhdistys osallistui Jäälin koulun hyvinvointimessuille

Jäälin koulu järjesti 4. syyskuuta hyvinvointimessut, missä esiteltiin erilaisia ympäristöön, harrastuksiin ja hyvinvointiin liittyviä aktiviteetteja. Koronan vuoksi tapahtumaan ei ollut kutsuttu ”suurta yleisöä”. Oppilaille tapahtuma oli koulupäivä. Oppilaat tutustuivat rasteihin ohjatusti. Oppilaiden vanhemmat olivat saaneet kutsun.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli Jäälinjärven kunnostusta ja tilaa sekä yhdessä Jäälin asukasyhdistyksen kanssa myös Koiteli-reittiä. Molemmat asiat kiinnostivat aikuisia hyvin. Uusiksi jäseniksi ilmoittautui viisi henkilöä.

Vesistökunnostusverkoston kuukauden luku 10 juhlistaa Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen 10 vuotta

Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee kuukauden lukua vesistöistä. Uusin kuukauden luku on 10. Sillä verkosto haluaa osoittaa huomiotaan 10 vuotta täyttäneelle Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle. Verkoson mukaan yhdistys on esimerkkinä hyvin toimivasta paikallisten asukkaiden muodostamasta yhteisöstä, jota juhlakirjan leikkisän, mutta ansaitun, otsikon perusteella voidaan pitää vesienhoidon kansallisena ikonina.

Perustelutekstissä kerrotaan, että yhdistys on kymmenen vuoden aikana rakentanut 10 vesienhoitorakennetta ja jatkanut hoitokalastusta koko kymmenen vuotta. Yhdistys on jatkanut Jäälinjärveen tulevan ja sieltä lähtevän veden laadun tarkkailua 10 vuotta. Yhdistys on toteuttanut itse tai osallistunut 10:een eri tutkimukseen.

Perustelutekstin voi kokonaisuudessaa lukea täältä: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Kuukauden_luku

Kokkohaaran huoltoura kunnostettu

Kokkoharan kosteikolle johtava huoltoura on pehmentynyt niin, että esim. pumppauskaluston kuljettaminen mönkijällä on käynyt vaikeaksi. Reitin pehmeä osa on nyt sorastettu riittävän kantavaksi. Ura toimii Koiteli-reitin osana ja kestää myös maastopyöräilyn.

Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto ProAgrian vesistökunnostajille

Oulun seudun ympäristötoimi myönsi kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon ProArgian monipuolisille luonnonhoitotoimille. Vesistökunnostajien verkottuminen on keskeinen osa ProAgrian yhteydessä toimivien Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen toimintaa. Verkosto tunnetaan parhaiten VYYHTI-verkostona. Organisaatio tarjoaa myös neuvontaa, ohjausta sekä suunnitteluapua. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys tekee paljon yhteistyötä VYYHTI-verkoston kanssa. Yhdistys sai vastaavan palkinnon vuonna 2014. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

MTK laati vesiohjelman ja järjesti seminaarin

MTK:n uusi vesiohjelma kattaa sekä pellot että metsät, ks. b0186129-ae43-d829-2e13-65caac7e6ee1 (mtk.fi).  Lähestymiskulma on hyvin tutkimus- ja yhteistyölähtöinen. Ohjelman alkusanat ovat: ”Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta.” Vesiohjelman pohjalta pidetyssä seminaarissa painottui valuma-aluelähtöinen tarkastelu. Suometsien asema metsätaloudessa todettiin tärkeäksi. Toisaalta niiden vesiensuojeluongelmat todettiin ja pyrittiin etsimään niihin ratkaisuja. Erityisesti painotettiin kunnostusojitusten huolellista suunnittelua ja kohdentamista todellisen tarpeen mukaan välttäen tarpeetonta pohjaveden alentamista. WWF:n puheenvuorossa (Jenny Jyrkänkallio-Mikkola) tähdennettiin vesien viivyttämistä toteamalla, että ”kun vesien poisjohtaminen on oikeus niin vastaavasti viivyttämisen pitäisi olla velvollisuus”. Luonnonvarakeskuksen Hannu Hökkä kävi läpi suometsiin liittyviä uusia toimintatapoja joskin hän totesi samalla, ettei edessä olevat metsänuudistukset ja vesiensuojelun parantamistarpeet ole helposti sovitettavissa yhteen. Hökkä piti tärkeänä, että MTK tuottajien järjestönä nostaa asioita esille ja etsii ratkaisuja yhteistyön kautta.

Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on koko toimintansa ajan pitänyt tärkeänä valuma-alueen tarkastelua. Myös yhteistyö mm. maanomistajien, viranomaisten, tutkijoiden ym. tahojen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintaperiaate. Yhdistyksen toiminta on siis samassa linjassa MTK:n vesiohjelma kanssa.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Suomen vesistöpaneeli: merkittävin ongelma on valuma-alueelta tuleva kuormitus.

Hiljattain perustettu Suomen vesistösäätiö on koonnut Vesistöpaneelin, johon se on kutsunut yli neljäkymmentä asiantuntijaa Suomesta. Paneelin ensimmäisessä kannanilmaisussa lähes kaikki olivat yhtä mieltä, että valuma-alueen kuormitus on suurin ongelma sisävesillä. Myös purojen huono kunto pantiin merkille.

Vesistöpaneeli on asiantuntijoiden riippumaton ja sitoutumaton yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja sisävesien tilan parantamiseen liittyviin haasteisiin. Birger Ylisaukko-oja on kutsuttu vesistöpaneelin jäseneksi ensimmäiseksi kaksivuotiskaudeksi.

Vesistösäätiön tiedote on luetavissa täältä:

 
What do you want to do ?

New mailCopy

 
What do you want to do ?
New mailCopy
 
What do you want to do ?
New mailCopy

Ranuan järvikunnostajat tutustuivat Jäälin kohteisiin

Ranualla Luiminkajoen  valuma-alueella on virinnyt kiinnostus useiden järvien kunnostamiseen. Kunnostusaktiivit tutustuivat Jäälissä Kalamäen kosteikkoon ja siihen tukeutuviin retkeilykohteisiin sekä Jäälinjärven päästä laskeutusaltaaksi erotettuun  Järvialtaaseen. Vierailulla keskusteltiin monipuolisesti mm. järvien erilaisista ongelmista, kunnostushankkeen käynnistämisestä, rahoituksesta, asiantuntijapalveluista ja -verkostoista yms. Vieraat arvioivat hyötyvänsä Jäälin kokemuksista, vaikka vesistöt ovatkin melko erilaisia.

Ranuan järvikunnostajien kanssa käytiin monipuolista keskustelua

Yhteistyötapaaminen Oulun edustajien kanssa

Oulun kaupungin edustajat, Satu Pietola ja Marjo Honkamaa-Eskola sekä Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta vierailivat Jäälissä ja tutustuivat maastossa Leppisuonojan padotustutkimukseen, Kalamäen kosteikkoon ja vaellusreitin varustuksen viimeistelyyn sekä Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettuun Järvialtaaseen. Rautaongelmasta käytiin vakavaa keskustelua, koska rauta on Oulun seudun vesistöjen hankalimmin ratkaistava ongelma. Yhteistyötä ratkaisujen etsimisessä pidettiin tärkeänä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: