Author Archives: vhybirger

Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä  prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.

Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019

 

Diplomityö Kalimenjoen rautakulkeutumasta

Oulun yliopiston ympäristötekniikan laitokselle tehdyssä Joonas Määtän diplomityössä on ansiokkaasti tarkasteltu raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Työstä käy ilmi, että raudan esiintyminen eri olomuodoissaan on erittäin monimutkainen ilmiö. Prosessina raudan mobilisoituminen voi olla joko kemiallinen tai mikrobiologinen ilmiö. Näiden vaihtoehtoisten prosessien esiintyminen riippuu monista ympäristöolosuhteista, jotka alati vaihtelevat. Lisäksi nämä prosessit linkittyvät toisiinsa. Olennainen muuttuja ilmiöiden kannalta on pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu turvemailla.

Työssä on otettu vesinäytteitä jokseenkin koko Kalimenjoen valuma-alueelta. Eri alueilta saadut tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta dramaattisia eroja ei ole. Tulokset vastaavat hyvin niitä havaintoja, joita Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt lähes kymmenen vuoden kuluessa. Diplomityön voit ladata täältä: Määttä diplomityö Kalimenjoen rautakulkeuma  

Jäälinjärven tila on kunnostuksen myötä parantunut, mutta raudan kulkeutumista järveen ei ole saatu riittävästi hallintaan. Sen vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän aletaan rakentaa ns. Järviallasta, kun jää kestää liikkumisen ja työskentelyn alueella. Tulovesien viipymä Järvialtaassa on tavanomaisilla kesävirtaamilla useita vuorokausia. Tämän arvioidaan tehostavan merkittävästi kiintoaineen pidättymistä alueelle.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman ”väliseminaari”

Ympäristöministeriön 4.11. järjestämässä seminaarissa tarkasteltiin vesiensuojelun tehostamisohjelman tilannetta ja tulevia toimenpiteitä. Tehostamisojelma on alun perin edellisen hallituksen käynnistämä, ja siihen osoitettiin 45 milj. euroa vuosille 2019 -2021. Nyt ohjelmaa on jatkettu kahdella vuodella, ja kokonaisrahoitus on nostettu 69 milj. euroon. Seminaari on katsottavissa livelinkistä https://vimeo.com/365504317/3384e5a963.

Jäälin Järviallas on jo saanut rahoitusta tehostamisohjelmasta. Edelleen on kuitenkin avoinna raudan kulkeutumisen hallinta maaperästä vesistöihin. Erityisesti rannikkoalueilla tämä ilmiö on massiivinen ja vesien tilaa kaikkein eniten heikentävä yksittäinen tekijä. Ilmiön mekanismeja ei tunneta, mutta rahoitusta ilmiön tieteelliseen tutkimukseen ei ole saatu. Raudan kulkeutuminen liittyy maan kuivatukseen niin kaupunkialueilla kuin metsätaloudessa. Tehostamisohjelmassa ei ole selvää osioa, johon tämä kysymys luontevasti kuuluisi, vaikkakin maa- ja metsätalouden vesienhallintaan on osoitettu erillinen rahoitusosa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä tutustui Jäälinjärven valuma-alueeseen

Pohjoismaisen Biowater -projektin tutkijaryhmä oli yhdistyksemme vieraana tiistaina 1. lokakuuta yliopistotutkija Hannu Marttilan johtamana. Biowater -projekti selvittää laaja-alaisesti biotaloushankkeiden mukana lisääntyvän metsien käytön ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämistä. Vieraamme tulivat bussilla Heikkisentietä Kalamäen kohdalla olevalle kääntöpaikalle, josta matka jatkui kävellen ensin Kalamäen kosteikolle ja siitä edelleen Kokkohaaraan Markku Vuolteenahon ja Eero Laineen opastamina. Kohteissa esittelimme ja keskustelimme laajasti kohteiden ominaisuuksista ja toiminnasta sekä tuloksista ja haasteista. Kävelymatkan aikana oli vieraillamme lisäksi tilaisuus nähdä ja keskustella eri vaiheissa olevista metsätalouskohteista. Kalamäen tervahauta sai myös ansaitsemansa huomion. Vierailu päättyi kiitoksin kahvitteluun Jäälinmajalla.

Biowater-vieraat matkalla Kalamäestä Kokkohaaraan

VYYHTI-ydinryhmä piti kokouksensa Kalamäen laavulla

VYYHTI-verkosto pitää yllä ja kehittää omatoimista vesistökunnostusta mm. edistämällä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta, jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa ja tutustumalla kunnostuskohteisiin. Verkoston ydinryhmä koostuu pääasiasa tutkijoista ja viranomaisista. Kokoonpanoon kuuluu myös kokeneita kunnostajia. Ryhmä piti viimeisimmän kokouksensa yhdeksän hengen voimalla Kalamäen laavulla 27. syyskuuta. Olosuhteet olivat kokoontumiselle suotuisat; sää oli täysin tyyni ja lämpötila pitkästi yli kymmenen astetta. Kokouksen jälkeen ryhmä tutustui Kalamäen kosteikkoon ja mm. uuteen lintutorniin.

Kalamäen lintutorni valmistui

Kalamäen kosteikon reunalle rakennettu lintutorni on valmis. Ensi kesänä tornille pääsee myös pyörätuolilla voimalinjalta Kalamäkeen rakennettavaa kivituhkapolkua pitkin. Torni on osa Kiimingin – Jääin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin leijonien yhteistä reittihanketta. Reitin varrella on nyt valmiina lintutornin lisäksi kaksi laavua ja lähes kilometri pitkospuita. Reitti on kuljettavissa Jäälistä päin noin viisi kilometriä Kokkojärvenniitylle asti. Koiteliin ei vielä pääse. Erämaalatu Koiteliin on ollut käytössä jo kahtena talvena. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kosteikkojen kautta. Reitille johtavia opasteita asennetaan parin viikon kuluessa.

Kalamäen lintutorni on valmis.

Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin Järvialtaalla

Rantapohja kertoo laajasti Jäälin vesien kunnostuksesta ja pian käynnistyvän suuren laskeutusaltaan toteuttamisesta. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja Järvialtaasta 040919

Venetsialaiset kiinnostivat Jäälissä

Kaunis sää, upea järvimaisema, monipuolinen ohjelma ja maittavat tarjoilut vetivät runsaasti jääliläisiä jo perinteeksi muodostuneisiin venetsialaisiin Jäälinmajalle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli Jäälinjärven kunnostusta ja tilaa. Lisäksi yhdistyksen esittelypisteellä annettiin informaatiota Jääli – Koiteli -vaellus- ja hiihtoreitistä. Venetsialaisten järjestelyistä vastasivat monet jääliläiset yhdistykset sekä Jäälinmaja.

Yhdistyksen esittelypisteellä annettiin tietoa sekä vesistökunnostuksesta että Jääli – Koiteli -vaellus- ja hiihtoreitistä.

ELY-keskus teki videon vierailustaan Jääliin

Rahoittajat, muiden muassa ympäristöministeriö, ovat kiinnostuneet, mitä heidän rahoituksellaan saadaan aikaan. ELY-keskuksen edustajat vierailivat tällä näkökulmalla Jäälissä 16. heinäkuuta. Käynnistä syntyi video, joka painottuu Jäälin vesienhoitorakenteisiin ja erityisesti niiden ylläpitoon. Video on ladattavissa täältä:  https://www.youtube.com/watch?v=V1MNtyVoMyU .

Eläkeläiset saivat informaatiota Jäälinjärvestä ja Koiteli-reitistä

Yli seitsemänkymmentä Eläkeliiton jääliläistä ja kiiminkiläiläistä jäsentä kokoontui Jäälin kappeliin 22. elokuuta. Osallistujat saivat kattavan yleisinformaation Jäälinjärven kunnostuksesta ja Koiteli-reitin tämänhetkisestä vaiheesta.

Järven osalta todettiin, että nyt on neljäs kesä peräkkäin ilman sinilevähaittaa, kalakannan rakenne on saatu kuntoon, veden väriarvot paranevat ja kosteikot vähentävät hyvin tulovesien liukoisia ravinteita. Tulovesien mukana järveen päätyvästä rauta-humus -kiintoaineesta sen sijaan saadaan pois vain arviolta viidennes. Sen vuoksi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on varautunut toteuttamaan ns. Järvialtaan tulevana talvena. Järviallas tarkoittaa hanketta, jossa Jäälinjärven kaakkoispäästä erotetaan laskeutusaltaaksi 3,5 hehtaarin suuruinen alue.

Koiteli-reitin osalta todettiin, että laavut, lintutorni ja pääosa pitkoksista on valmiina. Seuraavalle kesälle jää vielä pitkosten rakentamista, Kalamäen näköalatasanne sekä esteettömyysreitti voimalinjalta Kalamäkeen. Tälle syksylle toteutetaan vielä opas- ja informaatiotaulujen hankinta ja pystytys. Rakenteiden on oltava kaikilta osin valmiina ensi kesän lopussa.

%d bloggers like this: