Monthly Archives: joulukuu 2020
Jäsentiedote 2020
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 2020.
Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.
Saukot jouluaterialla
Maastopyöräilijä Antti Untola yllätti saukkoparin jouluaterialla Haisunojalla Kokonpäässä. Tunkeilijan huomattuaan saukot piiloutuivat mutta kävivät jaakobinpainia siitä, palatako jatkamaan ateriaa vai pysyäkö piilossa. Antin kuvaama video avautuu täältä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoVgcYkXK6mKkEMizV7gA?e=czooqF .
Haisunoja laskee Jäälinjärveen Kokkojärvenniityn, Kokko-ojan ja Saarisenojan kautta.
Hyvää joulua!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuosi on ollut jälleen toimelias. Luonnonoloiltaan erikoisesta vuodesta huolimatta Jäälinjärven veden laatu on pysynyt hyvänä tai vähintääkin kohtalaisena eikä levähaittoja ole esiintynyt. Päättyvästä vuodesta kerrotaan tarkemmin vuoden vaihteessa julkaistavassa jäsentiedotteessa.
Yhdistys toivottaa jäsenilleen ja muille seuraajilleen hyvää ja rauhallista joulua.
Kalamäki kiehtoo oppimisympäristönä
Lapsille on tarjolla Kalamäen joulupolku loppiaiseen saakka. Rantapohja kertoi tästä laajassa jutussaan. Hankkeen puuhanainen, opettaja Sanna Alalauri kiittelee vuolaasti Kalamäkeä oppimisympäristönä ja kertoo, että Kalamäkeä käytetään vuoden aikana useasti. Koulun joulupolkutapahtumaan osallistui eri ikäisiä oppilaita aina eskareista alkaen. Joulupolku on yksi jääliläisen yhteistyön ilmentymä. Vesienhoitoyhdistys hoiti nuotion, paikallinen kauppias tarjosi makkarat ja joustavan perusopetuksen oppilaat järjestivät ohjelmaa. Rantapohjan juttu on luettavissa alla olevista leikkeistä.
Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella
Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.
MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.
Hallituksen kokous 4/2020
Yhdistyksen hallitus piti etäkokouksen 30. marraskuuta 2020. Hallitus totesi kesän olleen Jäälinjärven tilan kannalta kaksijakoisen: kesän alussa vesi oli historiallisen kirkasta, kunnes heinäkuun voimakkaat sateet tummensivat veden koko loppukesäksi. Sinilevä- ja limalevähaittaa ei edelleenkään ollut. Kalojen elohopeamittauksessa kalojen todettiin soveltuvan hyvin ravintokäyttöön. Uimavesien hygienisessä vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli Oulun parhaimmistoa. Uuden Järvialtaan vaikutus veden laatuun oli visuaalisesti suuri, mutta veden laatumittaukset antoivat epäloogisia tuloksia.
Yhdistys keskittyy edelleen voimakkaasti rautailmiöön. Valuma-alueen suosimulaattorimallinnus valmistuu. Leppisuonojan padotustutkimus jatkuu. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä rautailmiön hallintamenetelmien kehittämiseksi.
Päättyvän vuoden toimintasuunnitelma on toteutunut hyvin; joitakin pienehköjä toimenpiteitä on jäänyt toteuttamatta. Yhdistyksen alueelle on tehty paljon vierailuja ja vuorovaiktus eri suuntiin on ollut aktiivista. Vielä hallitus keskusteli tulevan vuoden suuntaviivoista ja painotti mm. toimijoiden sukupolvenvaihdosta. Yhdistys täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta.
Suomen vesistöpaneeli: merkittävin ongelma on valuma-alueelta tuleva kuormitus.
Hiljattain perustettu Suomen vesistösäätiö on koonnut Vesistöpaneelin, johon se on kutsunut yli neljäkymmentä asiantuntijaa Suomesta. Paneelin ensimmäisessä kannanilmaisussa lähes kaikki olivat yhtä mieltä, että valuma-alueen kuormitus on suurin ongelma sisävesillä. Myös purojen huono kunto pantiin merkille.
Vesistöpaneeli on asiantuntijoiden riippumaton ja sitoutumaton yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja sisävesien tilan parantamiseen liittyviin haasteisiin. Birger Ylisaukko-oja on kutsuttu vesistöpaneelin jäseneksi ensimmäiseksi kaksivuotiskaudeksi.
Vesistösäätiön tiedote on luetavissa täältä:
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 