Blogiarkistot
Suomen Vesistöpaneeli painottaa valuma-aluekuormituksen pienentämistä
Viime vuonna perustettu Suomen Vesistösäätiö keskittyy Suomen sisävesien tilan parantamiseen. Säätiö on koonnut vesialan asiantuntijoista koostuvan vesistöpaneelin, jonka tarkoituksena on koota ja välittää tietoa päätöksentekijöiden tueksi. Paneeliin kuuluu 44 hyvin eritaustaista vesiasiantuntijaa. Birger Ylisaukko-oja on paneelin jäsen. Paneeli kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Kokousten välillä panelistien näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin kartoitetaan mm. kyselyillä. Paneeli piti ensimmäisen kokouksensa 19. maaliskuuta erinomaisesti järjestettynä etäkokouksena. Jo ennakkokyselyssä tärkeimmiksi teemoiksi olivat nousseet mm. valuma-aluekuormitukseen vaikuttaminen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset metsätalous mukaan lukien. Näistä käytiin syventävää keskustelua pienissä ryhmissä. Toisena teemana olivat parhaillaan lausuttavana olevat, EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämät vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022-2027. Näistä paneeli antaa lausunnon ympäristöministeriölle 14. toukokuuta mennessä.
Suomen vesistöpaneeli: merkittävin ongelma on valuma-alueelta tuleva kuormitus.
Hiljattain perustettu Suomen vesistösäätiö on koonnut Vesistöpaneelin, johon se on kutsunut yli neljäkymmentä asiantuntijaa Suomesta. Paneelin ensimmäisessä kannanilmaisussa lähes kaikki olivat yhtä mieltä, että valuma-alueen kuormitus on suurin ongelma sisävesillä. Myös purojen huono kunto pantiin merkille.
Vesistöpaneeli on asiantuntijoiden riippumaton ja sitoutumaton yhteistyöryhmä, joka etsii ratkaisuja sisävesien tilan parantamiseen liittyviin haasteisiin. Birger Ylisaukko-oja on kutsuttu vesistöpaneelin jäseneksi ensimmäiseksi kaksivuotiskaudeksi.
Vesistösäätiön tiedote on luetavissa täältä:
Jäälinjärvessä hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.
Yhdistys antoi palautteen Jäälinmajan ja Vanhan kansakoulun kaavoista
Yhdyskuntalautakunnalle antamassaan palautteessa Kiiminigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pitää erittäin myönteisenä, että Jäälinmajan alue on tarkoitus kaavoittaa yleiseen käyttöön. Yhdistys toteaa, että alue on erityisesti järvisidonnaisten tapahtumien toimintakeskus. Uimarannan käyttö on viime vuosina lisääntynyt levähaittojen pienentyessä.
Molempien kaavojen kohdalla yhdistys pitää tärkeänä, että hulevesien käsittelyyn ja rantavyöhykkeen säilyttämiseen kiinnitetään huomiota, jotta alueille sijoittuvien toimintojen vaikutus vesistöön jäisi mahdollisimman pieneksi. Palautteet voit lukea täältä: Paalute Jäälinmajan kaavaluonnoksesta 140219 ; Paalute vanhan kansakoulun kaavaluonnoksesta 140219
Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä
Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä. MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.
Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.
Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119
Keskustelutilaisuus Kalimenjoesta Kellossa
Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoen tilan parantamismahdollisuuksia kolmivuotisessa Kalivesi-hankkeessa. Kellon Nuorisoseuran tiloissa järjestetään asiasta kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 9.1.2018 klo 18. Tutkimusta halutaan tehdä läheisessä yhteistyössä Kalimenjoen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden kanssa. Tulevana kesänä panostetaan erityisesti näytteenottoon. Järjestäjät toivovat mahdollisimman runsasta osanottoa. Rantapohjan juttu tilaisuudesta on luettavissa täältä: Rantapohja 040118 .
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajia osallistuu tilaisuuteen. Neljäsosa Kalimenjoen vedestä on peräisin Jäälinojan valuma-alueelta.
Jäälin keskuksen hulevedet imeytetään maahan
Jäälin keskuksen asemakaavan muutosluonnoksessa varaudutaan imeyttämään hulevedet maahan. Hulevesiviemäreitä rakennetaan ainoastaan tulvatilanteita varten. Tämä vähentää Jäälinojan kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Oulun uuden rakennusjärjestyksen valmisteluvaiheessa vuonna 2016 yhdistys nosti esiin vaatimuksen hulevesien imeyttämisestä aina kun se on mahdollista. Valtuuston hyväksymässä rakennusjärjestyksessä imeyttäminen onkin pääsääntö. Nyt valmisteltavassa Jäälin keskuksen kaavassa hulevesien imeyttämiseen on suunniteltu useita alueita ja vettä läpäiseviä päällysrakenteita.
Yhdistys jätti Jäälin keskuksen kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jossa annetaan tunnustusta hulevesisuunnitelmasta. Lausunnossa tähdennetään, että kaavamääräyksillä tulee varmistaa lopullisten ratkaisujen oikea suunnittelu ja toteutus niin, että tavoite toteutuu käytännössä. Yhdistyksen mielipiteen voit lukea täältä: Jäälin keskuksen kaava mielip 131117.
Rautailmiö kasvoi isoksi tutkimusteemaksi
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen esille nostama massiivinen rautailmiö on kasvanut isoksi tutkimusteemaksi. Asiasta on laadittu tutkimussuunnitelma, jolla haetaan 1,85 milj. euron rahoitusta EU:n Interreg Nord -ohjelmasta. ProFe -hankkeen toteuttajia ovat SYKE (päähakija), Oulun yliopisto, Luulajan yliopisto, Lapin yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Vesienhoitoyhdistys on antanut tukikirjeen hankkeelle. Siinä yhdistys lupaa hankkeen käyttöön kaiken hallussaan olevan tiedon ja kokemuksen ja sitoutuu etsimään alueeltaan sopivaa kohdetta kenttätutkimuksia varten.
Hankekuvauksen mukaan päähuomio kiinnitetään raudan lisääntyneestä huuhtoutumisesta aiheutuvien vesistöhaittojen torjuntaan valuma-alueella. Hankkeessa keskeisessä asemassa on lisätä valuma-alueilla jo käytössä olevien vesiensuojelutoimenpiteiden puhdistustehokkuutta. Myös uusia menetelmiä ja menettelytapoja maaperästä vesistöihin kohdistuvan rautakuormituksen vähentämiseksi kehitetään. Perustaa tälle työlle luodaan selvittämällä syyt raudan lisääntyneelle huuhtoutumiselle alueen vesistöjen vedenlaadun pitkäaikaisseurantojen tuloksia Suomessa ja Ruotsissa tarkastelemalla sekä hankkimalla uutta biogeokemiallista tietoa valuma-alueelle perustettavilta pilottialueilta. Myös kunnostusmenetelmiä rautakuormituksen jo pilaamille vesistönosille kehitetään. ProFe hanke tuottaa uusia ratkaisuja loppukäyttäjien ongelmien ratkaisuun. Heidät pyritäänkin vahvasti osallistamaan mukaan hankkeeseen tehokkaan tiedon välittämisen ja yhteisten palaverien avulla. Lisäksi hankkeen työssä on tarkoitus hyödyntää alueella Suomessa ja Ruotsissa jo olevaa paikallista vesienhoidon osaamista mahdollisimman tehokkaasti. Näin alueella jo olemassa oleva osaaminen saa ansaitsemansa tunnustuksen ja rajan ylittävää vesienhoidollista yhteistyötä tehdään myös tulevaisuudessa.
Tutkijat tutustuivat Jäälinjärven valuma-alueeseen ja vesienhoitoon
Kuuden hengen tutkijaryhmä Oulun yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärven valuma-alueella havaittaviin rautailmiöihin. Runsasta rautasaostumaa esiintyy lukuisissa alueen metsäojissa. Niistä rautasaostuma valuu virtauksen mukana kohti Jäälinjärveä. Yhdistyksen vesienhoitorakenteilla pyritään vähentämään raudan päätymistä Jäälinjärveen. Rauta on peräisin maaperästä, mistä se kulkeutuu metsäojiin pohjavesivirtauksen mukana. Ilmiö on todettu mittasuhteiltaan massiiviseksi.
Raudan esiintymisessä on monia mielenkiintoisia piirteitä, joille ei ole tiedossa selityksiä. Miksi rauta lähtee liikkeelle? Rautasaostumaa kulkeutuu eniten keski- ja loppukesällä, siis lämpimän veden aikaan. Onko kysymys kemiasta, bakteeritoiminnasta, fyysisistä seikoista vai mistä? Kokkohaaran lietteenkeruualtaan äskeinen tyhjennys osoitti, että talvella rautaa liikkuu vähän.
Vierailulla käynyt tutkijaryhmä on laatinut EU-rahoitusta varten tutkimussuunnitelman, jolla pyritään selvittämään raudan kulkeutumiseen liittyviä mekanismeja. Jäälinjärven valuma-alueelle suunnitellaan koealueita, joiden avulla pyritään selvittämään, voiko raudan irtoamista maaperästä joillakin toimenpiteillä vähentää. Mikäli hanke saa rahoituksen, työ käynnistyy vuonna 2018.
Vierailulla sovittiin alustavasti yhteistyön tiivistämisestä myös kohta käynnistyvässä Kalimenjoki-tutkimuksessa.
Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat tutustuivat myös Kalamäen bioremediaatiotutkimukseen Jukka Pekkasen johdolla.
Kiintoaineessa on paljon rautaa ja ravinteita
Kalamäen lietealtaan tulokanava on lähestulkoon täyttynyt kiintoainelietteellä. Kanava on kaivettu talvella 2015. Lietteestä tehdystä analyysistä käy ilmi, että fosforipitoisuus on noin tuhatkertainen virtaavaan veteen verrattuna. Tulokanavan lietteeseen on sitoutumnut fosforia jopa kymmeniä kiloja, kun koko kasvukauden aikana Jäälinjärveen tulee fosforia vajaat sata kiloa. Kuivatussa lietteessä rautaa on jopa 300 grammaa kilossa. Rauta sitoo fosforia tehokkaasti. Sen vuoksi on erityisen tärkeää saada liete pysähtymään ja pois vedestä ennen sen valumista järveen. Nykyiset kaksi lietteenkeruujärjestelmää pidättävät lietettä merkittävästi mutta eivät riittävästi. Lisätoimia joudutaan pohtimaan.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 