Blogiarkistot

Rauhaa padotustutkimukselle!

Valumavesien rautailmiötä tutkitaan myös ”Lepppisuonojaksi” nimetyssä ojassa Laivakankaan etelälaidalla. Kiimingin kunta on kaivanut aikanaan ojan Laivakankaan asuntoalueen hulevesien johtamista varten. Oja on erittäin syvä, ja siinä kulkee paljon rautaa. Myös rikin haju on selvästi tunnistettavissa.

Vesienhoitoyhdistys on padottanut ojan vesipintaa puoli metriä vuonna 2020. Ojasta on on otettu vesinäytteitä vuodesta 2018 alkaen. Tarkoitus on selvittää, vähentääkö padotus ja siitä seuraava pohjaveden nousu raudan kulkeutumista. Padotetun alueen kohdalle ojan molemmin puolin on asennettu pohjavesiputkia, joilla seurataan pohjavedenpinnan muutoksia.

Sekä pato että pohjavesiputket ovat ajoittain kohdanneet ilkivaltaa. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että tietoa saadaan pitkältä ajalta, sillä muutokset maaperässä ovat hitaita. Rakenteet ja laitteet ovat edelleen käytössä ja tarvitsevat rauhaa.

Leppisuonojan pato.

Rikottu pohjavesiputki ”lastoitettuna”

Rautavirta -tutkimuksen tekijät vaihtuvat

Oulun yliopistossa tehtävää Jäälin rautailmiötutkimusta vetänyt Markus Saari on siirtynyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Hänen jälkeensä työtä yliopistossa jatkavat Heini Postila ja Petra Korhonen. He kävivät tutustumassa Jäälin kohteisiin 4. marraskuuta. Rautavirta -tutkimuksessa on tarkoitus löytää itse ilmiöön liittyviä selityksiä sekä etsiä toimenpiteitä, joilla raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön voitaisiin vähentää. Tutkimus jatkuu ensi vuoden lopulle.

Rautavirta-tutkijat Heini Postila ja Petra Korhonen Jääli-vierailulla Korteojan padolla. Kuva: Markku Vuolteenaho

Rantapohja täytti koko sivun Jäälin Nuorten yöllä

Rantapohja esitteli näyttävästi Jäälin Nuorten yö -tapahtumaa koko sivun täyttäneellä jutullaan. Kaleva ja MunOulu tekivät ennakkojutut nettiin. Jutut voit lukea näistä linkeistä:

https://www.kaleva.fi/jaalissa-jarjestetaan-nuorten-yo-ilmaisen-top-gun-/5003699

https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalissa-pidetaan-nuorten-hyvinvointia-tarkeana-nuorten-yossa-luvassa-elokuvaa-maastorasteja-ja-autoharrastusta

Rantapohjan nettiversion voit lukea täältä:

Taksvärkkitukea yhdistykselle

Jäälin koulun yhdeksi taksvärkkikohteeksi oli valittu Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Yli 90 koulun oppilasta ja heidän vanhempansa kohdistivat tukensa vesienhoitoyhdistykselle. Myös muutamat yritykset olivat liittyneet tukijoiden joukkoon. Yhdistys kokee tämän kannustuksena työlleen ja haluaa osoittaa tukijoilleen parhaat kiitokset.

Kouluyhteistyö on jo pitkään ollut osa vesienhoitoyhdistyksen toimintaa. Koulu käyttää Kalamäen aluetta oppimisympäristönä. Järviaiheisia tapahtumia, kuten vuotuinen koulun kalapäivä, on järjestetty myös Jäälinmajan alueella.

Kouluvierailu Kalamäessä 2.10.2018

Korteojan padon peruskorjaus on valmis

Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.

Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.

Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.

Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.

Toinen kosteikkoalue Näppärinkankaan kaavaan

Vesienhoitoyhdistys ilmaisi Näppärinkankaan kaavan luonnosvaiheessa perustellun näkemyksensä siitä, että kaavaluonnokseen varattu kosteikkoalue tuli sijoittaa Leppiojan uoman kohdalle, jotta maan kaivua vältettäsiin. Koska alue on mustaliuskevyöhykkeen vaikutusaluetta, kaivamisesta todennäköisesti aiheutuisi raudan kulkeutumista vesistöön. Nyt yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä ollut kaavaehdotus sisältää toisen kosteikkoalueen yhdistyksen esittämään kohtaan.

Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä

Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.

Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.

Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.

Jäälinjärven valuma-alueen virtausverkko mallinnettu

Jäälinjärveen valuvien vesien virtausreitit on selvitetty mallinnuksen avulla. Mallinnus on Katri Ollilan Oulun yliopistoon tekemä diplomityö. Mallinnuksen pohjana on Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuva korkeusmalli, jossa maanpinnan korkeus on mitattu 2×2 metrin ruuduissa 30 sentin tarkkuudella. Tämä aineisto kertoo maaston kaltevuuden. Tähän malliin on lisätty uomaverkosto metsäojat mukaan lukien. Tiet ja rummut on käsitelty erikseen. Varmennukset ja epäselvät kohdat on tarkistettu maastossa. Uomaverkostosta voidaan valita mikä tahansa piste ja katsoa, miltä alueelta siihen tulee vesiä. Ns. uomaoptimoitu malli osoittaa myös, että valuma-alueen rajat ja virtausreitit ovat monin paikoin muuttuneet metsäojitusten seuraksena.

Työ on osa Oulun yliopiston RautaVirta -tutkimusta. Kun mittavan vesianalyysiaineiston perusteella on tiedossa, missä uomaverkoston osissa tai kohdissa rautaa on ertyisen paljon, malli antaa hyvät mahdollisuudet tarkastella, millaisilla vedenjohtamisratkasuilla haitallisia muutoksia olisi mahdollista vähentää.

Katri Ollilan diplomityö on ladattavissa täältä: nbnfioulu-202209203429.pdf

Suuri joukko metsätalousasiantuntijoita tutustui Jäälin vesienhoitoon

Neljätoista metsänhoitoyhdistysen edustajaa kävi MTK:n Markku Ekdahlin johdolla tutustumassa Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimintaan. Vieraat tulivat Oulun Seudun, Iin, Yli-Iin ja Kiimingin (Oulu -Kiiminki) metsänhoitohdistyksistä. Tapaamisessa keskusteltiin paljon Jäälin massiivisesta rautailmiöstä, jossa keskeinen sija on metsätalouden kuivatustoimenpiteillä. Käytettävissä on paljon uutta tietoa ja uusia työkaluja, joilla voisi olla mahdollista vaikuttaa raudan kulkeutumiseen. Näitä mahdollisuuksia arvioitiin eri näkökulmista, myös talouden kannalta. Yhdistys haluaa tähdentää, että tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla metsätalouden tuotto voitaisiin ylläpitää mutta vesistövaikutuksia samalla vähentää.

Raudan kulketuminen on Jäälissä erityisen voimakasta siksi, että alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Jääkauden pyörteissä myös moreeneihin on sekoittunut mustaliuskeainesta. Perimmiltään ongelmia aiheuttaa mustaliuskeen rikki. Hapettumisen seurauksena muodostuu rikkihappoa, joka liuottaa maaperässä olevia metalleja.

Rautalietettä pumpataan Kokkohaaran lietteenkeruualtaasta.

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Jäälin vesistökunnostuksen alkuvaiheessa perustettu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta kokoontui kahden vuoden tauon jälkeen. Toimikunta sai tilannekatsauksen Jäälin vesienhoitotoimenpiteistä ja Jäälinjärven tilasta. Erityisesti paneuduttiin rautakysymykseen, josta Oulun yliopisto tekee parhaillaan tutkimusta yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Toimikunta piti arvokkaana sitä, että yhdistys on nostanut rautaongelman esille ja tutkimusaiheeksi. Yhdistyksen koko toiminnan ajan jatkuneen veden laadun tarkkailun keventämiseen saatiin evästystä. Tärkeänä pidettiin, että yhdistys saisi aikaan toimivan vuoropuhelun valmuma-alueen maanomistajien kanssa metsätaloustoimien kehittämiseksi niin, että vesistövaikutukset vähenisivät. Tästä olisi mahdollista kehittää toimintamalli, jota sovellettaisiin myös muualla.

Toimikuntaan kuuluu edustajia ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Oulun yliopistosta, Oulun kaupungilta, Oulun seudun ympäristötoimesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Kiimingin jakokunnasta.

%d bloggaajaa tykkää tästä: