Monthly Archives: tammikuu 2017
Talkoopanos kasvoi taas
Vesienhoitoon käytettiin talkootyötä 1425 tuntia vuonna 2016. Talkoisiin osallistui 22 henkilöä. Eniten talkootunteja kului bioremediaatiotutkimuksen valmisteluun, kaikkiaan 325 tuntia. Myös Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmän rakentaminen oli suuri työ ja vaati 275 talkootuntia. Kunnossapidon ja hoidon tarve kasvoi, ja tuntimäärä ylitti 200. Vesitutkimuksiin, hoitokalastukseen ja viestintään käytettiin runsaat sata tuntia kuhunkin. Hallintoon kului kokouksineen 275 tuntia. Talkootuntimäärä kohteittain on katsottavana täältä: Talkoot 2016.
Talkootuntien määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran. Ennätysvuosi oli 2014, jolloin tuntimäärä nousi 1700:aan. Tuolloin tuotettiin mm. Vesienhoidon käsikirja. Muina vuosina tuntimäärä on vaihdellut 1130 – 1588:aan. Vuodesta 2011 alkaen talkootöitä on tehty yhteensä noin 8000 tuntia. Talkootuntien vuosittainen kertymä näkyy täältä: Talkoot 2011-2016.
Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto luovutettiin
Oulun seudun ympäristötoimen johtokunnan myöntämä Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto luovutettiin yhdistyksen edustajille johtokunnan kokouksessa. Palkinto on tunnustus ansiokkaasta ja esimerkillisestä kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottavasta toiminnasta. Palkinnon luovuttivat johtokunnan puheenjohtaja Jenna Simula ja ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Marketta Karhu. Palkinto sisältää kunniakirjan, tuhannen euron rahapalkinnon ja onnittelukukat. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Palkinnon ottivat vastaan puheenjohtaja Markku Vuolteenaho ja sihteeri Birger Ylisaukko-oja. Yhdistys esitteli toimintaansa johtokunnalle videolla ja lyhyellä presentaatiolla. Tiedote palkinnon myöntämisestä on luettavissa täältä: Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto
Palkinnon luovuttivat johtokunnan puheenjohtaja Jenna Simula ja ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Marketta Karhu. Palkinnon ottivat vastaan Markku Vuolteenaho ja Birger Ylisaukko-oja. Kuva: Leena Tuuri
Kuva: Leena Tuuri 
Rauta-humustutkimusta viritellään
Suomen ympäristökeskuksen Oulun toimistossa keskusteltiin suurella tutkijaryhmällä massiivisesta rauta-humusilmiöstä, joka on noussut esiin Jäälin kunnostushankkeen yhteydessä. Sekä ympäristökeskuksen että yliopiston tutkijat pitävät asiaan liittyvien ilmiöiden selvittämistä tarpeellisena. Raudan esiintymisestä vesistöissä on paljon tietoa. Sen sijaan raudan kulkeutumismekanismit vesistöön tunnetaan huonommin. Keskustelussa ideoitiin tutkimusteemoja ja käytiin läpi rahoitusmahdollisuuksia. Lähiaikoina käydään keskustelu ruotsalaisten kiinnostuksesta aiheeseen. Tämä taas vaikuttaa EU-rahoituskanavien soveltuvuuteen. Käytäntöön sovellettavien tulosten saaminen ottaa aikaa, sillä todennäköisesti tarvitaan myös kenttäkokeita.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 