Monthly Archives: kesäkuu 2019
Kalamäen laavu valmistui
Kalamäen uusi laavu on kaikkien käytettävissä
Kalamäen laavu on valmis. Jäälin Leijonat toteuttivat laavun pikavauhtia. Laavu on osa Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteistyönä toteuttamaa Koiteli-reittiä. Kalamäessä on rakenteilla myös lintutorni. Kesän rakentamisohjelmassa on laavun ja lintutornin lisäksi pitkosten rakentaminen Kokkojärvenniitylle sekä mittavan informaatioaineiston asentaminen reitin varrelle. Myöhemmin Kalamäkeen tehdään vielä näköalatasanne ja esteetön reitti.
Korteojan vanhan uoman välipato kunnostettiin
Jäälinjärveen laskevaan Korteojan vanhaan uomaan rakennettiin ns. välipato kesällä 2017. Keväällä 2018 pato syöpyi eikä sitä voitu käyttää. Pato on nyt korjattu ja otetaan käyttöön parin viikon kuluessa kun maatäytöt vähän painuvat.
Korteojan kosteikko rakennettiin vuonna 2014. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Välipadon tarkoitus on ohjata runsasrautainen pohjavesi kiertämään kosteikon kautta.
Littoistenjärven kemikaalikäsittelystä lyhyt ilo
Kaksi vuotta sitten vedenpuhdistuskemikaalilla käsitelty Littoistenjärvi sai valtavasti huomiota, kun vesi kirkastui ”yhdessä yössä” ja näkyvyyttä oli kymmeniä metrejä. Tulos herätti innostusta myös Jäälissä: olisiko tämä mahdollista myös meillä. Jo silloin oli selvää, että Jäälinjärven kaltaisessa läpivirtausjärvessä kemikaalikäsittely pitäisi uusia tiheään. Kustannukset laskettaisiin miljoonissa. Nyt on käynyt ilmi, että myös Littoistenjärven ilo jäi lyhytaikaiseksi. Järvessä on nyt runsaasti levää, myös sinilevää, ja vesi on samentunut. Ylen jutun voit lukea täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10850220?utm_content=2019-06-27
Video Jäälin nuorten kalapäivästä
ProAgria on julkaissut videon Jäälissä 15. toukokuuta järjestetystä nuorten kalapäivästä. Videolla kerrotaan pääasiassa hoitokalastuksesta. Viiden minuutin videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2qUt_YPy6FU&utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Verkostoilla+tehoa+vesienhoitoon+6%2A2019&utm_term=Katso+uusin+video&utm_content=u-3172603-59603045-1858969-3.
Rautatutkimusta viritellään laajassa yhteistyössä
Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun kaupungin edustajat tutustuivat kahdeksanhenkisellä kokoonpanolla Jäälin kunnostus- ja tutkimuskohteiden rautailmiöön. Raudan kulkeutuminen on suurin vedenlaatua heikentävä tekijä paitsi Jäälissä myös koko rannikkovyöhykkeellä. Kaupungin kuivatus- ja hulevesijärjestemissä raudan saostuminen on myös tekninen ongelma. Tavoitteena on jättää Sipilän hallituksen käynnistämään vesiensuojelun tehostamisohjelmaan osapuolten yhteinen rahoitushakemus, joka keskittyy rautaongelmien hallintaan. Rautailmiön massiivisuus on tullut esiin Jäälin kunnostushankkeiden yhteydessä.
Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä
Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä. Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/
Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.
Kalamäen luontorakenteet edistyvät hyvin
Jäälinjärven kaakkoispäähän on rakenteilla lintutorni ja laavu. Molemmat rakennelmat sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2015 toteuttaman Kalamäen kosteikon reunalle. Rakenteet ovat osa Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteistyönä toteuttamaa Koiteli-reittiä. Sovitun työnjaon mukaan Leijonat rakentavat Kalamäen laavun kokonaan omin voimin. Kesän rakentamisohjelmassa on laavun ja lintutornin lisäksi pitkosten rakentaminen Kokkojärvenniitylle sekä mittavan informaatioaineiston asentaminen reitin varrelle.
Kalamäen lintutorni on saavuttanut harjakorkeutensa
Jäälin Leijonien rakentama laavu edistyy vauhdikkaasti
JCR – musiikkia ja kylän elämää
Tänään 15.6. Jäälissä järjestettävä JCR-tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut ja monipuolistunut niin musiikin kuin muunkin ohjelman osalta. Jokaiseen talouteen jaettu tapahtumalehti kertoo mm. jääliläisten omatoimisuudesta harrastustoiminnassa ja kylän kehittämisessä. Vesistökunnostusta ja Koiteli-reittiä koskevan jutun voit lukea täältä: JCR-lehti 2019.
Vähän saalista Jäälin hoitokalastuksesta
Jäälinjärveen nousi tänä keväänä vähän kutusärkiä: hieman alle sata kiloa, kun enimmillään saalis on ollut 1500 kiloa. Yksi selitys lienee, että vaeltava särkikanta on pienentynyt, kun sitä on poistettu vuodesta 2011 lähtien. Toisaalta tämä kevät on ollut laajemminkin poikkeuksellinen. Eri puolilta Suomea on tullut viestejä, että särki on mennyt huonosti pyydyksiin. Kaikki Jäälin noususärjet menivät ihmisravinnoksi paikalliseen käyttöön.
Jäälin puskaradion postaukset kertovat, että Jäälinjärvestä on saatu hyvänkokoisia ahvenia, viimeksi Jäälinmajan rannasta 610 grammaa ja 36 senttiä. Kalakannan rakenteen korjaantuminen on parantanut ahventen kasvua. Samalla koko ravintoketju tervehtyy, ja haitalliset levät vähenevät.
Hulevesien käsittely ansiokasta Mikkelissä
Valtakunnallisen vesistökunnostusverkostin vuosiseminaari järjestettiin 3. – 5. kesäkuuta Mikkelissä. Jäälin näkökulmasta erityisen kiinnostavia olivat Mikkelin hulevesiratkaisut. Hulevedet pyritään viivästämään ja käsittelemään vähintäänkin kosteikoissa ennen niiden johtamista vesistön. Tilaisuuden yhteydessä vihittiin uusi koekenttä, jossa on mahdollista tutkia erilaisten suodattimien vaikutusta hulevesien laatuun. Ainakin aluksi tutkitaan erilaisia biohiilikombinaatioita hulevesien haitallisten aineiden pidättämisessä.
Laaja hulevesikosteikko valtatien 5 vieressä Mikkelissä
Hulevesien tutkimuskenttä Mikkelissä
Oulussa hulevesiä ei toistaiseksi juuri käsitellä vaan ne johdetaan suoraan vesistöön. Erityinen ongelma Oulussa – Jääli mukaan lukien – on kuivatusvesien rautasaostuma.
Seminaarissa esiteltiin mielenkiintoinen SUSI-suosimulaattori metsäojitusten kuivatustarpeiden ja ojitussyvyyden suunnitteluun. Mallin mukaan kuivatusta ei tarvita lainkaan, jos puuston määrä on vähintään 120 kuutiometriä hehtaarilla.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 