Blogiarkistot

Vähän saalista hoitokalastuksesta

Kutusärkien pyynti jäi lyhyeksi, kun merestä nousevia kaloja ei juuri tullut. Koko saalis oli 70 kiloa. Siitä 7 kiloa oli ahvenia, jotka vapautettiin järveen. Muu osa saaliista oli särkiä ja lahnoja, jotka poistettiin.

Edelleen vahvistuu käsitys, että vaeltava kutusärkikanta on pitkään jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena romahtanut. Alkuvuosina saalis oli suurimmillaan 1500 kiloa.

Jäälinjärven kalakannoista ja niiden muutoksista saadaan tieto, kun järvessä tehdään kalastustutkimus alkavana kesänä. Edellisen kerran kalakanta on tutkittu vuonna 2016. Kalastuskokemusten perusteella ahvenet ovat kasvaneet ja särjet suunnilleen loppuneet.

Särkikaloja halutaan poistaa, koska niillä on haitallinen vaikutus järven tilaan.

ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle

ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.

Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen

 

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia.  Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.

Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää. 

Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.         

Koulukkaat kalaretkellä

Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat tutustuivat kaloihin Jäälinmajalla. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys näytti mm. kalojen perkausta ja esitteli kalan anatomiaa. Myös järven kunnostus ja Koiteli-reitti olivat esillä. Markku Vuolteenaho raportoi päivästä näin:

”Monikymmenpäinen, iloinen Jäälin koulun oppilaiden joukko opettajineen vietti kalapäivää Jäälin majan rannassa aamupäivällä perjantaina 18. syyskuuta tuulisessa syyssäässä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen talkoolaiset esittelivät kalastusta, kalan käsittelyä ja anatomiaa sekä Jäälin vesienhoitotyötä. Oppilaita kiinnosti erityisesti kalan perkaus, käsittely ja rakenteen esittely. Koiteli-reitin rakentaminen sekä sen tarjoamat mahdollisuudet olivat esillä toisessa pisteessä. Oppilaille tarjottu kalastusmahdollisuus ei tuottanut toivottua saalista, ehkä kiireisen aikataulun vuoksi. Etukäteen pyydettyjä särkiä ja ahvenia oli toki altaassa katseltavina. Makkaranpaisto ja eväiden nauttiminen nuotion tuoksussa kruunasivat kalapäivän.”

Hauki kiinnosti Ismo Karhun käsittelyssä.  Kuvat: Sanna Alalauri

Järvi ja reitti esillä Jäälin kyläpäivässä

Jäälin kyläpäivä järjestettiin sateenuhan alla, mutta sää oli tapahtuman aikana sittenkin armelias. Yhdistys esitteli Jäälin vesienhoitoa ja vaellusreittihanketta. Järven kalastoa esiteltiin yhden verkon tutkimuskalastuksella. Verkosta saatiin lahnoja, ruokakalakokoisia ahvenia ja yksi hauki. Kalat asetettiin kävijöiden nähtäville asianmukaisesti käsiteltyinä ja jäitettynä. Keskusteluissa kävi ilmi, että Jäälinjärven suurimmat saalisahvenet ovat kasvaneet jopa kilon painoisiksi.

Tapahtumaan osallistui arviolta 150 -200 kävijää. Vesienhoito ja reittihanke saivat kävijöiltä kiitosta.

Jäälinjärven kutusärkikanta näyttää pienentyneen

Jäälinjärven hoitokalastuksen saalis jäi jälleen pieneksi.  Kutusärki nousee Jäälinjärveen merestä. Nousevat kalat otetaan joka kevät kiinni Jäälinjärven luusuasta. Saalismäärät ovat viime vuosina jääneet pieniksi, mikä viittaa siihen, että vaeltava kanta on pienentynyt. Kuluneen kevään saalis oli 150 kiloa, kun suurimmillaan saalis on vuonna 2015 ollut 1350 kiloa. Kaikki särjet ovat viime vuosina päätyneet hyötykäyttöön. Muut saaliiksi tulleet kalat, noin 30 kiloa pienehköjä haukia ja ahvenia, vapautettiin järveen.

Kalastajien havaintojen perusteella Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Myös haukikanta on hyvä. Saaliskalat osoittavat, että järven ravintoketju on kunnossa. Viimeisin kalastustutkimus on tehty vuonna 2016. Jo silloin tutkijan päätelmä oli, että kalakannan rakenne on hyvä. Hoitokalastus on aloitettu vuonna 2011.

Jäälinjärven hoitokalastus jatkuu

Jokakeväinen särkikalojen pyynti jatkuu taas. Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Nousevat särkikalat pyydetään Jäälinjärven luusuasta rysällä. Järvikunnostuksen alkuvaiheessa vuotuinen saalis oli yli tuhat kiloa. Saalis on vuosien saatossa pienentynyt niin, että viime kevään saalis jäi alle sadan kilon. Tämä viittaa kannan pienentymiseen.

Järven särkikantaa halutaan pienentää, koska se sekoittaa järven ravintoketjun. Särjet syövät eläinplanktonin, mm. suuret vesikirput, jolloin kasviplankton pääsee runsastumaan, kun sille ei ole käyttäjiä. Särjet syövät myös pohjaeläimiä ja pöyhivät siksi järven pohjaa. Pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät silloin uudelleen kiertoon ja päätyvät eliöiden käyttöön. Rehevöityminen kiihtyy.

Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi ja ravintoketju on kunnossa. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon, ja myös haukikanta on hyvä. Veden väriarvot ovat parantuneet, eikä sinilevähaittaa ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Hoitokalastusta on silti tarpeen jatkaa, jotta järven kehityksen suunta ei kääntyisi taaksepäin.

Jäsentiedote julkaistu

Vuoden 2019 toiminnasta kertova jäsentiedote on julkaistu ja luettavissa täältä:Jäsentiedote 2019 .

Tiedotteessa kerrotan mm.

  • Jäälinjärven tilasta
  • Järvialtaasta (suuri laskeutusallas Jäälinjärven eteläpäässä)
  • raudan kulkeutumisesta
  • hoitokalastuksesta
  • kouluyhteistyöstä
  • verkottumisesta
  • resursseista

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaineitaan ja muita yhdistyksen toimintaa seuraavia kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää uutta vuotta 2020.

Video Jäälin nuorten kalapäivästä

ProAgria on julkaissut videon Jäälissä 15. toukokuuta järjestetystä nuorten kalapäivästä. Videolla kerrotaan pääasiassa hoitokalastuksesta. Viiden minuutin videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2qUt_YPy6FU&utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Verkostoilla+tehoa+vesienhoitoon+6%2A2019&utm_term=Katso+uusin+video&utm_content=u-3172603-59603045-1858969-3.

Vähän saalista Jäälin hoitokalastuksesta

Jäälinjärveen nousi tänä keväänä vähän kutusärkiä: hieman alle sata kiloa, kun enimmillään saalis on ollut 1500 kiloa. Yksi selitys lienee, että vaeltava särkikanta on pienentynyt, kun sitä on poistettu vuodesta 2011 lähtien. Toisaalta tämä kevät on ollut laajemminkin poikkeuksellinen. Eri puolilta Suomea on tullut viestejä, että särki on mennyt huonosti pyydyksiin. Kaikki Jäälin noususärjet menivät ihmisravinnoksi paikalliseen käyttöön.

Jäälin puskaradion postaukset kertovat, että Jäälinjärvestä on saatu hyvänkokoisia ahvenia, viimeksi Jäälinmajan rannasta 610 grammaa ja 36 senttiä. Kalakannan rakenteen korjaantuminen on parantanut ahventen kasvua. Samalla koko ravintoketju tervehtyy, ja haitalliset levät vähenevät.

%d bloggaajaa tykkää tästä: