Blogiarkistot

Hoitokalasaalis hyötykäyttöön

Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.

Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.

Ahvenia saaliiksi Jäälinjärven pilkkikilpailussa

Jäälin talvitapahtuman osana järjestettiin pilkkikilpailu. Voitto ratkesi hyvänkokoisilla ahvenilla.

Jäälinjärven särkivaltainen kalakanta on saatu oikaistuksi seitsemän vuotta jatkuneella hoitokalastuksella. Viimeisin kalastututkimus kesällä 2016 osoitti, että särkikanta on voimakkaasti supistunut ja ahvenet ovat kasvaneet.

Kylmä sää ja olympialaiset oletettavasti pienensivät osanottajamäärää eikä kokonaissaaliskaan ollut suuri. Saaliskalat olivat kuitenkin pilkkijöille mieluisia.

Hyvää joulua ja onnea alkavalle vuodelle!

Hyvät jäsenet ja muut yhdistyksen asioista kiinnostuneet! Yhdistyksen kuudes täysi toimintavuosi on päättymässä. Vesioloiltaan vuosi oli normaali. Jäälinjärven vesi oli laadultaan parempaa kuin vuosiin, vaikka vielä on paljon varaa parantua. Sinilevähaittaa ei ollut, eikä limaleväkään aiheuttanut suurta harmia. Hoitokalastuksesta saatujen särkien hyötykäyttö kiinnosti ihmisiä selvästi aiempaa enemmän. Tutkijat kiinnostuivat massiivisesta rautailmiöstä, ja mittavalle rautatutkimukselle haettiin EU-rahoitusta. Yhdistys sai myös palkintoja: valtakunnallisen Innostava vesistöteko -palkinnon ja Oulun Seudun ympäristötoimen Kestävän kehityksen palkinnon. Yhteistyössä Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien kanssa toteutettava Koiteli-reitti eteni hyvin. Reitin varrelle sijoittuu kolmen yhdistyksen rakentamaa kosteikkoa.

Yhdistys toivottaa kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2018.

 

Nuoret kalamiehet kirjoittivat Jäälin kalajärvestä

Nuoret kalamiehet, Ilari Lohi ja Eetu Ervasti (14 v) kirjoittivat Rantsikkaan kalareissuistaan Jäälinjärvellä. Myös Lauri Alataloa on haastateltu. Pojat kertovat käyvänsä kalassa järvellä noin kolme kertaa viikossa. Kalaa tulee poikien mielestä hyvin. He kannustavat myös muita käymään kalassa toteamalla: ”Saatat yllättyä kuinka helposti kalaa tuleekaan”. Voit lukea kirjoituksen täältä: Jäälin kalajärvi RAntsikka 301117.

Rantsikka on Rantapohjan julkaisema nuorten areena. Kirjoitus liittyy Rantapohjan ja alueen yläkoulujen mediayhteistyöhön.

 

Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks.  http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:

””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.

Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.

Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”

Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.

Hoitokalastus alkoi hyvin

Jälinjärvessä pitkään viipyneet jäät viivästyttivät hoitokalastuksen alkua. Rysä saatiin pyyntiin Jäälinjärven luusuaan vasta 24. toukokuuta. Kutusärjen nousu näyttää alkaneen kohta sen jälkeen. Ensimmäinen koku tuotti yhden kalan, seuraava 24 kiloa ja lauantaiaamun koku 138 kiloa. Lauantai-illan koku antoi vielä 126 kiloa. Tämä merkitsi Jäälinjärven rysäpyynnin vuorokausiennätystä, 264 kiloa.

Kiinnostus kalojen hyödyntämiseen on kasvanut. Kaloja voi hakea päivittäin noin klo 9:n jälkeen Rantatien päästä venerannasta. Asiaa voi tiedustella Kari Tiriltä p. 0400 586 776 tai Otto Moilaselta p. 040 415 3689.

Kutusärki nousee Jäälinjärveen

Saalista 270517 pk

Kutusärki nousee Jäälinjärveen

Korjaisiko kemikalointi Jäälinjärven?

Helsingin Sanomissa julkaistu hieno juttu Littoistenjärven kemikaloinnista on kirvoittanut kysymyksiä, toimisiko vastaava myös Jäälinjärvellä. Ks. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005215732.html?share=253854417a1ea82d6ed54d846b15be5f .Uutisen mukaan Littoistenjärven sinilevätilanne on ollut erityisen paha, mikä viestii runsaasta ravinnepitoisuudesta. Sen jälkeen kun järveen kylvettiin 200 tonnia kemikaalia, vesi on kristallinkirkas, ”kuin akvaariossa” luonnehditaan.

Ikävä kyllä Jäälinjärven tilanne on toisenlainen. Jäälinjärvi on läpivirtausjärvi, johon tulee koko ajan runsaasti vettä yläpuoliselta valuma-alueelta. Kevättulvan aikana järven vesi vaihtuu useaan kertaan, ja tulvan jälkeenkin uutta vettä tulee paljon. Jäälinjärven ongelma on tuloveden laatu. Siinä on valtavasti rautasaostumaa, joka värjää veden ja mataloittaa järveä. Raudalla on toisaalta myös myönteinen ominaisuus: se sitoo tehokkaasti fosforia. Jäälinjärven olennainen kysymys siis on, miten rautasaostuma saadaan pois vedestä ennenkuin se valuu Jäälinjärveen. Tähän mennessä rakennetut kaksi lietteenpoistojärjestelmää sekä joukko muita vesienhoitorakenteita kyllä vähentävät seurannan mukaan merkittävästi kiintoainetta mutta eivät ilmiselvästi riitä. Vaikka rautasaostuma saataisiin pois, vesi pysyy ruskeana.

Jäälinjärven ravinnepitoisuudet eivät ole kovin korkeat. Viime kesänä ei havaittu sinilevää. Tämä oli ensimmäinen kerta kahdeksaan vuoteen. Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi.

Kalatalouskeskus sai infoa Jäälin vesien kunnostuksesta

Oulun kalatalouskeskus piti vuosikokouksensa Jäälinmajalla 25.4. Tilaisuuden alussa esiteltiin Jäälin vesien hoitoa. Erityisenä teemana olivat Jäälinjärven kalastorakenteen oikaisu sekä rautailmiö, siihen kohdistuneet toimet sekä tutkimusviritelmät. Kokoukseen osallistui parikkymmentä henkilöä eri Pohjois-Pohjanmaan eri puolilta.

Hyvää joulua!

Yhdistys täytti viime keväänä viisi vuotta. Jäälinjärven valuma-alueelle alun perin suunniteltu rakennusohjelma saatiin päätökseen. Luonnon mukautumista uusiin rakenteisiin seurataan ja vaikuttavuutta tutkitaan. Kiintoaineongelman mittavuus on tullut esiin, ja toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan. Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi. Sinilevää ei viime kesänä todettu.

Oulun seudun ympäristötoimi myönsi yhdistykselle kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys toivottaa jäsenilleen ja kaikille yhdistyksen toimintaa seuraaville oikein rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta 2017.Joulutervehdys

Jäsentiedote 1/2016

Kuluvan vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2016. Seuraa yhdistyksen toimintaa aktivoimalla etusivun oikeassa reunassa oleva palvelu kirjoittamalla siihen sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi viestin aina kun sivustolla tapahtuu jotakin.

Hyvää alkutalvea ja joulun odotusta kaikille!

 

 

%d bloggers like this: