Monthly Archives: marraskuu 2016
Vesistökunnostusverkosto uutisoi Jäälin kiintoaineista
Valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston uutiskirje julkaisi artikkelin, jossa kuvataan Jäälin kiintoaineongelmaa. Lukija ohjataan mm. Kokkohaaran lietteenpumppausvideoon. Uutiskirje muistuttaa myös yhdistyksen julkaisemasta Vesienhoidon käsikirjasta, jota voi tilata Suomen ympäristökeskuksesta. Uutiskirjeen voit lukea täältä: http://mmm.multiedition.fi/syke/vesistokunnostusverkosto/2016_joulu/2_2013_index_.php?_nlid=266839.
Jäsentiedote 1/2016
Kuluvan vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2016. Seuraa yhdistyksen toimintaa aktivoimalla etusivun oikeassa reunassa oleva palvelu kirjoittamalla siihen sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi viestin aina kun sivustolla tapahtuu jotakin.
Hyvää alkutalvea ja joulun odotusta kaikille!
Yhdistys kertoi toiminnastaan Ritaharjussa
Kuivasjärven asukastilaisuudessa Ritaharjussa pohdittiin Kuivasjärven ja Pyykösjärven tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia. Järvet ovat melko huonossa kunnossa ja talvisin osaksi tekohengityksen varassa: Pyykösjärveen johdetaan Oulujoen vettä, ja Kuivasjärvellä on käytetty hapetinta. Tutkimuksia järvistä on tehty paljon mutta merkittäviä kunnostustoimia ei. Tilaisuuteen oli pyydetty esitys Jäälin mallista, joka herättikin vilkasta keskustelua. Tilaisuudessa oli parikymmentä osallistujaa mukaan lukien viranomaisten edustus.
Vesistökunnostajien VYYHTI-verkosto kokoontui
ProAgrian hallinnoiman VYYHTI-hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on synnyttää alueelle aktiivinen vesistökunnostajien verkosto. Koitelin Residenssiin kutsuttuun ensimmäiseen kohtaamiseen saapui parikymmentä osallistujaa. Kokousväki pohti verkostolle asetettavia odotuksia, keskusteli toimintatavoista ja kantoi jo tässä vaiheessa huolta toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen. Osanottajat olivat pääasiassa viranomaisia, tutkijoita ja julkisorganisaatioiden ja järjestöjen edustajia. Huomionarvoista on, että omaehtoisesta vesistökunnostuksesta kiinnostuneita tahoja ei ollut Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistystä lukuun ottamatta. Verkosto vaatii toimiakseen virallistahojen lisäksi sellaisia toimijoita, jotka voivat tuoda verkoston käyttöön kokemuksiaan käytännön kunnostustyöstä.
Yhdistys valitti kiinteistöverosta
Yhdistys rakensi Kalamäen kosteikon vuonna 2015 ja hankki sitä varten omistukseensa mm. hehtaarin suuruisen Kuusikon tilan. Alue oli jo ennestään vettynyttä. Kosteikon padotuksen seurauksen vesi on nyt kutakuinkin maan pinnalla tai lähellä sitä. Verottaja katsoi alueen kuitenkin rakennusmaaksi ja määräsi kiinteistöveron sen perusteella. Oikaisuvaatimus, jossa alueen todellinen tila ja käyttötarkoitus tuotiin esiin, ei muuttanut verottajan tulkintaa. Niinpä yhdistys joutui valittamaan asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Oulun kaupunki ilmaisi kantanaan, ettei alueelle voida myöntää rakennuslupaa.
Yhdistys ilmaisi huolensa kaupunkirakentamisen vaikutuksista vesistöön
Yhdistys on lähettänyt Oulun kaupungille huolenilmauksen, jossa kiinnitetään huomiota pohjaveden alentamiseen erilaisissa rakentamishankkeissa. Yhdistyksen saaman käsityksen mukaan alueella sijaitsee yleisesti rikkipitoisia maita, jotka aiheuttavat metallien irtoamista, jos pohjaveden pintaa lasketaan. Näkemystään yhdistys perustelee Jäälinjärven tulovesien massiivisella kiintoaineilmiöllä, jonka taustalla on mitä ilmeisimmin pohjavesien alentaminen valuma-alueella. Pohjaveden alentaminen on kaupunkirakentamisessa yleistä. Yhdistys on tehnyt Suomen ympäristökeskukselle aloitteen tieteellisen tutkimuksen käynnistämisestä aiheesta. Yhdistys toivoo kaupungilta yhteistoimintaa ja tutkimukseen osallistumista. Kirjoitukseen on liitetty linkki Kokkohaaran lietteenpumppausvideoon: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM
Kalamäen kiintoaineen määrää selvitetty
Kalamäen kosteikon pidättämän kiintoaineen määrää on selvitetty lietenäytteillä, jotka on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen Oulun laboratoriossa. Lietettä on kertynyt erityisen paljon kosteikkoon johtavaan tulokanavaan. Lietteen märää on siellä noin 1000 kuutiometriä, ja sen kuiva-ainemäärä on noin 9000 kiloa. Kun lietteenkeruualtaasta on kahtena kesänä pumpattu pois noin 6000 kiloa lietettä kuiva-aineena määritettynä, yhteensä Kalamäen kosteikko on tähän mennessä pidättänyt lietettä noin 15 000 kiloa. Lietteen vesipitoisuus on noin 99 prosenttia. Lietettä on pumpattu pois Kalamäen lisäksi Kokkohaaran altaasta. Näihin kahteen systeemiin on jäänyt lietettä tähän mennessä ainakin 2000 kuutiometriä. Järveen päätyessään tämä lietemäärä vastaa keskimäärin noin kahden millimetrin kerrosta järven pohjalla. Rakenteiden läpi kulkee kuitenkin edelleen huomattava määrä kiintoainetta.
Ensiksi olisi ratkaistava, miten Kalamäen kosteikon tulokanavaan kertynyt liete saataisiin pois vesistöstä. Myös lisätoimia joudutaan pohtimaan. Itse ilmiön syntymekanismin selvittämiseen tarvitaan tieteellistä tutkimusta. Sellaista on esitetty Suomen ympäristökeskukselle.
Kalamäen kosteikon yleisjärjestelyn näet täältä: Kalamäen kosteikko
Yhdistyksen puheenvuoro Kalastusaluepäivillä
Yhdistys esitteli toimintaansa Syötteellä järjestetyillä Oulun ja Kainuun alueen kalastusaluepäivillä. Tilaisuudessa näytettiin yhdistyksen video ja esiteltiin pääasiassa hoitokalastusta ja kiintoaineilmiötä. Tilaisuuteen osallistui yli viisikymmentä kalatalousalan toimijaa, viranomaisen edustajaa tai tutkijaa. Puheenvuoron esittelydiat voit katsoa täältä: Kalastusaluepäivät 181116 . Myös Kokkohaaran lietteenpumppausvideo näytettiin (katso https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM ) . Esitys viritti vilkkaan keskustelun.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 