Monthly Archives: syyskuu 2013
Tietoa yhdistyksestä Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmälle
Yhdistys esitteli toimintaansa Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmälle. Tämä on laaja kokoonpano, joka liittyy vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon. Direktiivin mukaan kaikkien vesien tulisi olla hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä. Hyvään tilaan pääsemiseksi ELY-keskus laatii vesienhoitosuunnitelmn ja toimenpideohjelman kerran kuudessa vuodessa. Yhteistyöryhmä seuraa ja kommentoi suunnitelma-asiakirjoja. Yhteistyöryhmän toimialueena on Iijoen ja Oulujoen vesistö sekä niiden välissä olevat vesistöt kuten Kalimenjoki.
Yhdistyksen puheenvuorossa muistutettiin siitä, että ihmisen näkökulma ei sisälly direktiiviin lainkaan. Niinpä esimerkiksi Jäälinjärvi on hyvässä ekologisessa tilassa, eikä direktiivi edellytä toimenpiteitä sen kunnostamiseksi. Puheenvuorossa todettiin, että kunnostus jatkuu kumppanuusmallilla ja heitettiin kysymys, mihin vesipuitedirektiiviä tarvitaan. Puheenvuoron diat löydät täältä. Yhdistys vesienhoitoryhmässä 190913
Hyvän ranta-asukkaan ohjeet kehitettäväksi
Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta sai kommentoitavaksi ensimmäisen version ns. ”Hyvän ranta-asukkaan ohjeista”. Ohjeilla on tarkoitus kiinnittää ranta-asukkaiden huomiota sellaisiin seikkoihin, jotka saattavat vaikuttaa järven tilaan tai käyttöön. Ohjeiden tämänhetkisen luonnoksen löydät täältä: Hyvän ranta-asukkaan ohje luonnos220913 Tavoite on, että ohjeet muotoutuisivat jäsenistön keskuudessa talven mittaan niin, että valmis ohje olisi jaettavissa keväällä. Pistä kommenttia osoitteeseen birger.ylisaukko-oja@pp.inet.fi. PS. Kalastuslupaohjeistusta ei vielä ole yhdistyksen sivuilla mutta laitetaan ennen ohjeen jakamista
EU-hankkeen ohjausryhmä kokoontui
”Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli” -hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 16.9. Ryhmän tarkoitus on varmistaa, että rahoituspäätöksessä määritellyt tehtävät tulevat asianmukaisesti suoritetuksi. Tämä on ehtona EU-tuen maksamiselle. Ensimmäisessä kokouksessa määriteltiin ohjausryhmän tehtävät ja toimintatapa, käytiin läpi osatehtävien tämänhetkinen vaihe ja suunniteltiin viestintää. Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran kevättalvella.
Hallituksen kokous 4/2013
HALLITUKSEN KOKOUS 4/2013
Aika: 9.9.2013 klo 18 Read the rest of this entry
ELY myönteinen Jäälinojan kosteikoille mutta hankkeet eivät toteudu
Metsäkeskus on suunnitellut Jäälinojan varteen neljä kosteikkoa, joiden päätarkoituksena on pidättää valuma-alueelta tulevaa rautasaostumaa joutumasta Jäälinojaan. ELY-keskus antoi lausunnon kosteikoiden vesilain mukaisesta luvantarpeesta. ELY katsoi, ettei vesilain mukaista lupaa tarvitse hakea, jos maanomistajat antavat hankkeille suostumuksensa. Myöskään Laivakankaan pohjavesialueen läheisyys ei aiheuta luvan tarvetta. ELY:n lausunto on luettavissa täältä: ELYn lausunto 290813 . Kosteikot eivät kuitenkaan voi toteutua, koska maanomistajien suostumusta hankkeille ei ole saatu. Metsäkeskus oli varautunut toteuttamaan hankkeet valtion rahoituksella.
Limalevää sadasosa aikaisemmasta
Syyskuun alussa otetussa näytteessä Jäälinjärven vedessä oli limalevää 16 mikrogrammaa litrassa eli noin sadasosa kahden vuoden takaiseen, samaan vuoden aikaan otettuun näytteeseen verrattuna. Uimarien havainnot kertovat, että limalevää on koko kesän ollut huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Kunnon selitystä ilmiölle ei ole. Kuten jo aikaisemmin pohdiskeltiin, särkien vähentäminen olisi saattanut lisätä suurikokoisia vesikirppuja, jotka puolestaan syövät limalevää. Toisaalta limalevän mystistä vähenemistä on ilmennyt myös joissakin muissa järvissä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan seuraavia uintikesiä, jolloin toivottavasti käytössä on sekä viemäröinti että nykyistä enemmän vesienhoitorakenteita.
Yhdistys esittäytyi Koitelin Metsäpäivässä
Kiimingin Metsänhoitoyhdistys järjesti koko perheen metsäaiheisen tapahtuman Koitelissa lauantaina 31.8. Vesienhoitohdistyksellä oli tilaisuudessa esittelypiste, ja myös esittelypuheenvuoro käytettiin.
Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on toteuttaa vesienhoitorakenteet niin, ettei metsätalousvahinkoja aiheutuisi. Aivan kaikkia vahinkoja ei kuitenkaan voida välttää, jolloin Metsänhoitoyhdistys on luonteva taho arvioimaan vahingot. Vesienhoitoyhdistys toivoo, että vesiensuojelunäkökulma otettaisiin huomioon myös kunnostusojituksissa. Toisaalta vesienhoitoyhdistyksen toimenpiteet tehostavat merkittävästi metsätalouden omia vesienhoitotoimia. Metsänomistajien kannalta tilanne on sillä tavoin edullinen, että vesienhoitoyhdistys hoitaa ja pitää itse kunnossa toteuttamansa rakenteet. Tavanomaisten vesienhoitorakenteiden kunnossapito kuuluu maanomistajalle.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 