Monthly Archives: kesäkuu 2016

Hallituksen kokous 4/2016

Kuluvan vuoden neljäs hallituksen kokous pidettiin 21. kesäkuuta. Hallitus mm. totesi uudet rahoituspäätökset ja päätti käynnistää bioremeditaatiohankkeen. Hallitus teki päätöksen myös yhdistyksen viisvuotisjuhlatapahtumasta. Jääliläisten huomio keskitetään Jäälinjärveen 27.8. järjestettävällä näyttävällä ilotulituksella (venetsialaiset). Hanke toteutetaan yhteistyössä K-Supermarket Jäälin kanssa. Hankkeesta pyritään saamaan jääliläisiä yhdistävä tapahtuma. Kustannuksista vastaavat pääasiassa yhteistyökumppanit.

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa täältä: Pöytäkirja 4/2016

Vähemmän särkiä

Hoitokalastuksen särkikalasaalis kevään kutunoususta oli tarkalleen 1111 kiloa. Saalis pieneni edellisestä keväästä noin kolmanneksella. Kutukalojen koko oli silmämääräisesti arvioiden aikaisempaa pienempi. Nämä seikat saattavat viitata siihen, että kutuvaellukselle nouseva särkikalakanta olisi pienentynyt hoitokalastuksen seurauksena. Itse Jäälinjärvessä särjet ovat selvästi vähentyneet, ja eri puolilta järveä kuuluvat viestit kertovat, että ahvenet ovat kasvaneet. Tutkittua tietoa asiasta saadaan, kun heinäkuun lopulla uusitaan taas virallinen koekalastus.

Särkikaloja on pyydetty jo viisi vuotta. Kun saatiin tieto, että Jäälinjärvessä on vaeltava kutusärkikanta, pyynti on keskittynyt nousukaloihin vuodesta 2012 alkaen. Pyyntiin käytetään rysiä. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysistä. Särkisaaliille ei ole löytynyt hyötykäyttöä, ja siksi kalat ovat päätyneet biojätteeksi.

Särkikalojen vähentäminen on tehokas keino vähentää järvestä ravinteita. Kalakanta muuttuu petokalavaltaiseksi, jolloin vesistön ravintoketju tervehtyy ja mm. haitallisten levien odotetaan vähenevän.

Jäälin vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelmat koottuna

Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelma on laadittu Maveplan Oy:ssä vuonna 2011. Suunnitelman tekstiosa löytyy  täältä: Saarisenojan kosteikkosuunnitelmat.

Saarisenojanniityn pintavalutusalue on toteutettu Maveplan Oy:n suunnitelman mukaan. Suunnitelman muiden osien tekniset ratkaisut ovat kehittyneet tietämyksen ja kokemusten karttuessa. Kokkohaaran pintavalutusaluetta on täydennetty erityisellä lietteenpoistojärjestelmällä. Kalamäen kosteikon maanpinnan muotoilu on toteutettu monimuotoisesti, ja hankkeeseen on lisätty lietteenpoistojärjestelmä. Kokkojärvenniityn suunnitelmassa avovesialtaat on muutettu monimuotokosteikoksi ja painotettu pintavalutusta. Kokkojärvenniityn länsipäähän suunniteltu kosteikko on päätetty jättää toteuttamatta kelluvaan turpeeseen liittyvien eroosioriskien vuoksi.

Korteojaan on toteutettu kosteikko ja pintavalutusratkaisu. Korteoja ei alunperin sisältynyt Maveplan Oy:n yleissuunnitelmaan.

Edellä mainittujen kohteiden lisäksi on toteutettu kaksi putkipatoa sekä lähelle Saarisenojan suuta hirsirakenteinen pohjakohouma, joka toimii matalan veden aikaan.

Suunnitelmat löytyvät seuraavista linkeistä:

Jäälin vesienhoitorakenteiden sijainti

Saarisenojanniityn pintavalutus

Kokkohaaran kosteikko

Kalamäen kosteikko

Kokkojärvenniityn kosteikko

Korteojan kosteikko

 

Yhdistys esillä JCR-kyläjuhlassa

Yhdistyksellä oli esittelypiste Jäälin kyläjuhlassa 17. – 18.6. Esillä oli mm. vesinäytteitä Jäälinjärven valuma-alueen eri osista, kosteikoiden ja muiden vesienhoitorakenteiden esittelyaineistoa, yhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja sekä esittelyvideo. Esittelypisteeseen tutustui useita kymmeniä henkilöitä ja keskustelua käytiin paljon. Myös uusia jäseniä ilmoittautui.JCR kyläjuhla170616.jpg pk

 

Bioremeditaatiotutkimuksen rahoitus varmistui

ELY-keskus on tehnyt lopullisen päätöksen bioremeditaatiotutkimuksen rahoittamisesta. Tuen määrä on 55 000 euroa ja enintään 90 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Tuen yli menevä osa rahoitetaan pääasiassa talkootyöllä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikolle rakennetaan lautta, jonka varaan istutetaan erilaisia kasveja niin, että juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään kasvien kyky ottaa ravinteita suoraan vedestä ja siten vähentää järveen tulevaa ravinnekuormitusta. Tutkimus on kolmivuotinen. Lauttarakennelma tehdään tänä kesänä ja kokeet pääasiassa ensi kesänä. Raportti valmistuu vuoden 2018 lopulla. Tutkimuksen pitkäkestoisuus antaa myös käsityksen kasvien ja rakenteiden talvehtimisesta.

ELY-keskuksen rahoitus perustuu maa- ja metsätalousministeriön hankkeelle myöntämään erillisrahoitukseen.

Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä käyttöön

Viime maaliskuussa Kokko-ojan haaraan rakennettu lietteenpoistojärjestelmä on otettu käyttöön. Osa maarakenteista jouduttiin tekemään jäätyneen suon päälle. Vettä ei voitu nostaa ennenkuin jäät penkereiden alla ovat sulaneet ja rakenteet hakeutuneet lopulliseen muotoonsa. Kevättulva aiheutti joitakin syöpymiä, jotka myös piti korjata ennnen käyttöönottoa. Nyt syöpymät on korjattu ja Saarisenojan pääpato ja Kokko-ojan pato on suljettu. Vesi virtaa lietteenkeruualtaan kautta ja poistuu pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Ylärinteeseen rakennettu lietteenkuivausallas otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun lietettä poistetaan keruualtaasta pumppaamalla.

Kokko-ojan haaran järjestely on viimeinen Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltu iso vesienhoitorakenne. Tästä eteenpäin rakenteita on tarpeen käyttää, hoitaa ja pitää kunnossa. Vaikuttavuutta seurataan vesianalyyseillä lähivuosien ajan, sillä vesiympäristön sopeutuminen muutettuun tilaan kestää pitkään.

Otto Moilanen ja Matti Kaskentola korjaavat Saarisenoja padon pään syöpymää

Otto Moilanen ja Matti Kaskentola korjaavat Saarisenoja padon pään syöpymää

 

Lietteenkeruuallas täyttymässä. Saarisenojan uoma on taustalla. Vesi virtaa altaasta alkuperäiseen uomaan pintavaluntana, ja liete laskeutuu altaan pohjalle

Lietteenkeruuallas täyttymässä. Saarisenojan uoma on puustokaistaleen takana. Vesi virtaa altaasta alkuperäiseen uomaan pintavaluntana, ja liete laskeutuu altaan pohjalle.

Vesienhoidon käsikirja painettu – ensimmäinen kappale luovutettiin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle

Yhdistyksen tuottama Vesienhoidon käsikirja valmistui nettiversiona vuoden 2014 lopussa. Käsikirja on nyt päivitetty ja painettu yhteistyössä Vesistökunnostusverkoston kanssa. Kirja oli jaossa Lappeenrannan vesistökunnostuspäivillä. Ensimmäinen kappale luovutettiin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle tapahtuman avauspuheenvuoron yhteydessä. Kirja luovutettiin myös Lappeenrannan kaupungin johdon edustajille kaupungin iltavastaanotolla.

Kiinnostuneet voivat pyytää kirjaa maksutta Suomen ympäristökeskuksesta Kati Häkkilältä (kati.hakkila@ymparisto.fi). Kirjaa saa myös yhdistykseltä postikuluja vastaan (birger.ylisaukko-oja@pp.inet.fi). Kirja on luettavissa edelleen netistä valitsemalla oikealta Vesiehoidon käsikirjan tai osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.

Lappeenrannan vesistökunnostuspäivät

Yhdistys osallistui  valtakunnallisille vesistökunnostuspäiville, jotka järjestettiin Lappeenrannassa 7.-9. kesäkuuta. Päiville osallistui noin 150 kunnostajaa, tutkijaa ja virkamiestä. Tapahtuman pääpaino oli kosteikoissa, mutta myös monia muita aihealueita kosketeltiin. Teemasta oli tarjolla runsaasti kautta valtakunnan koottua tietoa.  Esitykset tulevat nähtäville Vesistökunnostusverkoston nettisivuille. Maastopäivän tutustumiskohteet olivat tavanomaisten kosteikoiden lisäksi virtavesikunnostuskohteita sekä ja kaupunkiympäristöön rakennettuja puroja ja hulevesikosteikoita. Tapahtuman avasi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Vuoden vesistökunnostajapalkinnon sai Pro Puruvesi -yhdistyksen keulahahmo Reijo Jantunen. Yhdistys on toiminut vajaat kuusi vuotta, ja sen pääasiallinen tehtävä on Puruvesitietoisuuden lisääminen ja kunnostusten aktivoiminen.

Tilaisuuden yhteydessä järjestettiin vesistökunnostusnäyttely. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksellä oli oma esittelypiste.

Yhdistys esitteli toimintaansa vesistökunnostusnäyttelyssäLappeenrannassa

Yhdistys esitteli toimintaansa vesistökunnostusnäyttelyssä Lappeenrannassa

ELY-keskus myönsi avustusta Jäälin vesien hoitoon

Yhdistys sai ELY-keskukselta 23 000 euroa avustusta  käytettäväksi Jäälin vesien kunnostuksen varmistamiseen ja ylläpitoon. Avustusta käytetään m. vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon, lietteenpoistoon, hoitokalastukseen,vesi- ja kalatutkimuksiin sekä viestintään ja verkottumiseen.  Avustus on enintään 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista, joten toinen puoli toiminnasta on rahoitettava muulla tavalla. Talkootöiden osuus on tässä keskeinen. Avustus koskee vuosien 2016 – 2018 toimintaa.

%d bloggers like this: