Monthly Archives: kesäkuu 2020
Kokkohaaran lieteallas tyhjennettiin
Kokkohaaran kosteikossa oleva lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi viime kesänä kertyneestä lietteestä. Altaan pohjalla oli tavanomaiseen tapaan paksusti olemukseltaan lateksimaista rauta-humuslietettä, joka pumpattiin vieressä olevaan erotusaltaaseen. Lietettä kertyy vain kesällä pienen virtaaman ja lämpimän veden aikaan. Muulloin rauta on liuenneena tai sitä on vedessä vähemmän, kun pintavalunta on suuri ja pohjaveden osuus vastaavasti pieni. 
Jäälinjärvessä hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.
Jäälinjärven kutusärkikanta näyttää pienentyneen
Jäälinjärven hoitokalastuksen saalis jäi jälleen pieneksi. Kutusärki nousee Jäälinjärveen merestä. Nousevat kalat otetaan joka kevät kiinni Jäälinjärven luusuasta. Saalismäärät ovat viime vuosina jääneet pieniksi, mikä viittaa siihen, että vaeltava kanta on pienentynyt. Kuluneen kevään saalis oli 150 kiloa, kun suurimmillaan saalis on vuonna 2015 ollut 1350 kiloa. Kaikki särjet ovat viime vuosina päätyneet hyötykäyttöön. Muut saaliiksi tulleet kalat, noin 30 kiloa pienehköjä haukia ja ahvenia, vapautettiin järveen.
Kalastajien havaintojen perusteella Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Myös haukikanta on hyvä. Saaliskalat osoittavat, että järven ravintoketju on kunnossa. Viimeisin kalastustutkimus on tehty vuonna 2016. Jo silloin tutkijan päätelmä oli, että kalakannan rakenne on hyvä. Hoitokalastus on aloitettu vuonna 2011.
Myös Mun Oulu kertoi Kalamäen valmistumisesta
Oulun kaupungin verkkolehti Mun Oulu kertoi Kalamäen luonto- ja virkistysrakenteiden valmistumisesta. Rakenteet ovat sijoittuneet vuonna 2015 rakennetun Kalamäen kosteikon rantamille. Lue juttu täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalin-kalamaen-virkistysalue-viitta-vaille-valmiina-vieraille
Kalamäki täytti Rantapohjan pääuutissivun
Rantapohja kertoi laajasti Kalamäen alueelle valmistuneista virkistys- ja luontorakenteista. Lehti nostaa näkyville myös kokonaispanostuksen vesienhoitoon ja virkistyskäyttöön vuodesta 2011 alkaen. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys rakensi Kalamäen alueelle kuuden hehtaarin kosteikon vuonna 2015. Kosteikon ympärille on sen jälkeen syntynyt runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 090620.
Kalamäestä jääliläisten virkistyskohde
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2015 rakentaman Kalamäen kosteikon ympärille on rakentunut monipuolinen virkistysalue. Se sisältää laavun, lintutornin sekä vanhaan raunioon rakennetun näköalatasanteen. Alueelle johtaa lännestä esteetön polku, ja kohteeseen pääsee lisäksi kahdesta muusta suunnasta. Virkistysrakenteet ovat osa rakenteilla olevaa Koiteli-reittiä. Sen kokonaispituus tulee olemaan noin seitsemän kilometriä. Reitin varrella on monipuolinen informaatioaineisto. Reittiä toteuttavat yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Jäälin Leijonat ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys. Reitti kulkee kolmen vesienhoitokosteikon kautta.
Kalamäen kosteikon rannalla on laavu ja vanhaan raunioon rakennettu näköalatasanne.
Kosteikon reunalla on myös lintutorni, jonne johtaa esteetön reitti.
Päälähtöpaikalta Kalamäkeen johtaa esteetön reitti
Leppisuonojaan tutkimuspato
Yhdistys pyrkii selvittämään, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä vesistöön, jos syvää kuivatusojaa padotetaan. Tutkimusta varten on tehty pato Laivakankaan länsilaidalla sijaitsevaan ”Leppisuonojaan”. Ojaan purkautuu runsaasti rautapitoista pohjavettä. Veden laatua on seurattu analyyseillä kahden kesän aikana. Padolla nostetaan vettä ojan alapäässä noin puoli metriä. Näytteenottoa jatketaan vähintään kaksi vuotta, jotta nähdään, vaikuttaako padotus veden laatuun. Pohjaveden pinnan korkeutta seurataan ojan lähialueelle sijoitetuilla pohjavesiputkilla.
Leppisuonoja on kaivettu alunperin läheisen asuinalueen kuivatusvesien johtamista varten. Padotus ei vaikuta kuivatuksen toimintaan.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 