Category Archives: Vesitutkimukset
Jäälin rauta esillä Kainuun vesistökunnostuspäivillä
Oulun yliopisto esitteli Jäälin rautatutkimusta vesistökunnostajille Kajaanissa. Jäälin tutkimuksista on laadittu posteritaulu ”Raudan haitallisten vaikutusten vähentäminen turvevaltaisilla metsätalousalueilla”. Aiheesta on tuotettu myös vaikuttava video. Lisäksi oli esillä yhdistyksen aiemmin tuottama rautaesite päivitettynä. Myös yhdistyksen juhlakirjaa oli mahdollisuus tilata. Yliopisto edusti tapahtumassa myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistystä. Materiaali on tuotettu yhteistyössä.
Petra Korhonen Oulun yliopistosta esittelemässä Jäälin rautatutkimusta.
Tulva laskee, uusi pyöröallas käytössä
Tulovirtaama Jäälinjärveen on laskenut noin kolmanteen osaan kevään huipusta (ks.kuva). Kun järvestä lähtee vettä enemmän kuin sinne tulee, pinta laskee. Nyt pinta on lähes puoli metriä alempana kuin korkeimmillaan keväällä. Tulvan alusta lukien Jäälinjärven läpi on virranut vettä noin 4,4 milj. kuutiota. Järven vesi on siis vaihtunut kolmeen kertaan ja samalla tummunut siitä mitä se oli heti sulamisen jälkeen.
Uusi Kokkohaaran pyöröallas on nyt käytössä. Käsitys sen toimivuudesta saadaan vasta vesien lämmettyä, jolloin kiintoainetta liikkuu enemmän. Virtaus näyttää kulkevan jokseenkin niin kuin se on suunniteltu.
Rantapohja täytti koko sivun Suometsäillasta
Ennätykselliseen yleisömenestykseen yltänyt Suometsäilta sai myös Rantapohjalta paljon näkyvyyttä. Lehti raportoi jutussaan tapahtuman sisällön monipuolisesti. Jutun voit lukea täältä:
Tulva nousee nopeasti
Jäälinjärven vedenpinta on viime päivinä noussut lähes kymmenen sentin vuorokausivauhtia. Viime vuorokauden aikana järveen tuli vettä noin 3,7 kuutiometriä sekunnissa ja poistui Jäälinojaan noin 3,1 kuutiometriä sekunnissa. Kaikki Saarisenojan ja Korteojan tulvapadot ovat auki, ja vesi mahtuu purkautumaan aukoista hyvin. Sulamatonta lunta on vielä jonkin verran ja maastossa paljon vettä. Tulva saattaa tästä vielä nousta, varsinkin, jos sateet jatkuvat. Yleisesti kevään tulo on ollut hidas ja tulvan kehittyminen rauhallista. Yhdistyksen havaintohistorian aikana (vuodesta 2011) korkein tulva on ollut vuonna 2018.
Kuva: Vesi purkautuu hyvin viime syksynä peruskorjatusta Korteojan padosta. Virtaama on noin 800 litraa sekunnissa.
Suometsäilta Oulun seudun metsänomistajille
MTK Pohjois-Suomi ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys tarjoavat metsänomistajille kymmenen suometsiin liittyvää tietoiskua 24.4.2023.Tilaisuudessa on asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Oulun kapungilta, StoraEnsolta, vesienhoitoyhdistyksestä ja MTK:sta.Erityisesti paneelissa tavoitellaan näkemyksiä siitä, miten kannattavaa metsätaloutta voidaan harjoittaa niin, että ympäristövaikutukset vähenevät. Kutsu on lähetetty metsänhoitoyhdistysten jäsenille sähköpostitse. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan ennakolta osoitteeseen markku.ekdahl@mhy.fi. Tilaisuuden ohjelmaan voit tutustua täältä:
Rantapohja teki tilaisuudesta ennakkojutun. Voit lukea sen täältä:
Rauhaa padotustutkimukselle!
Valumavesien rautailmiötä tutkitaan myös ”Lepppisuonojaksi” nimetyssä ojassa Laivakankaan etelälaidalla. Kiimingin kunta on kaivanut aikanaan ojan Laivakankaan asuntoalueen hulevesien johtamista varten. Oja on erittäin syvä, ja siinä kulkee paljon rautaa. Myös rikin haju on selvästi tunnistettavissa.
Vesienhoitoyhdistys on padottanut ojan vesipintaa puoli metriä vuonna 2020. Ojasta on on otettu vesinäytteitä vuodesta 2018 alkaen. Tarkoitus on selvittää, vähentääkö padotus ja siitä seuraava pohjaveden nousu raudan kulkeutumista. Padotetun alueen kohdalle ojan molemmin puolin on asennettu pohjavesiputkia, joilla seurataan pohjavedenpinnan muutoksia.
Sekä pato että pohjavesiputket ovat ajoittain kohdanneet ilkivaltaa. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että tietoa saadaan pitkältä ajalta, sillä muutokset maaperässä ovat hitaita. Rakenteet ja laitteet ovat edelleen käytössä ja tarvitsevat rauhaa.
Leppisuonojan pato.
Rikottu pohjavesiputki ”lastoitettuna”
Rautavirta -tutkimuksen tekijät vaihtuvat
Oulun yliopistossa tehtävää Jäälin rautailmiötutkimusta vetänyt Markus Saari on siirtynyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Hänen jälkeensä työtä yliopistossa jatkavat Heini Postila ja Petra Korhonen. He kävivät tutustumassa Jäälin kohteisiin 4. marraskuuta. Rautavirta -tutkimuksessa on tarkoitus löytää itse ilmiöön liittyviä selityksiä sekä etsiä toimenpiteitä, joilla raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön voitaisiin vähentää. Tutkimus jatkuu ensi vuoden lopulle.
Rautavirta-tutkijat Heini Postila ja Petra Korhonen Jääli-vierailulla Korteojan padolla. Kuva: Markku Vuolteenaho
Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä
Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.
Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.
Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.
Jäälinjärven valuma-alueen virtausverkko mallinnettu
Jäälinjärveen valuvien vesien virtausreitit on selvitetty mallinnuksen avulla. Mallinnus on Katri Ollilan Oulun yliopistoon tekemä diplomityö. Mallinnuksen pohjana on Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuva korkeusmalli, jossa maanpinnan korkeus on mitattu 2×2 metrin ruuduissa 30 sentin tarkkuudella. Tämä aineisto kertoo maaston kaltevuuden. Tähän malliin on lisätty uomaverkosto metsäojat mukaan lukien. Tiet ja rummut on käsitelty erikseen. Varmennukset ja epäselvät kohdat on tarkistettu maastossa. Uomaverkostosta voidaan valita mikä tahansa piste ja katsoa, miltä alueelta siihen tulee vesiä. Ns. uomaoptimoitu malli osoittaa myös, että valuma-alueen rajat ja virtausreitit ovat monin paikoin muuttuneet metsäojitusten seuraksena.
Työ on osa Oulun yliopiston RautaVirta -tutkimusta. Kun mittavan vesianalyysiaineiston perusteella on tiedossa, missä uomaverkoston osissa tai kohdissa rautaa on ertyisen paljon, malli antaa hyvät mahdollisuudet tarkastella, millaisilla vedenjohtamisratkasuilla haitallisia muutoksia olisi mahdollista vähentää.
Katri Ollilan diplomityö on ladattavissa täältä: nbnfioulu-202209203429.pdf
Hyvä saalis ”ruokakalakokeesta”
Viime vuosilta on paljon hajahavaintoja siitä, että Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ravintoketjun korjaantumisen myötä. Asian varmistamiseksi yhdistys teki verkkokalastuskokeen 30 millin verkoilla. Muutaman tunnin pyynti tuotti hyvän ahvensaaliin. Suurin ahven lähenteli puolta kiloa. Saaliissa oli muutama pikku lahna ja yksi hauki.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 