Category Archives: Vesitutkimukset

Biopolymeeriä testataan raudan vähentämiseen

Oulun yliopisto on yhdessä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja BioSO4 -nimisen yrityksen kanssa käynnistänyt kokeen, jonka tavoitteena on löytää menetelmä raudan laskeutumisen tehostamiseen. Jäälinjärven tuloveteen sekoitetaan pieni määrä biopolymeeria. Hypoteesi on, että polymeeri muodostaa tiivistymisytimiä, joihin rauta-humushiukkaset kerääntyvät suuremmiksi partikkeleiksi. Yhdistys on aiemmin todennut, että suurimmat partikkelit laskeutuvat lietteenpoistojärjestelmiin, mutta jopa 80 prosenttia raudasta liikkuu sellaisessa muodossa, joka laskeutuu erittäin huonosti. Vaikuttavuutta tutkitaan vesianalyyseillä.

Biopolymeeri on luonnomukainen aine. Se on pääasiassa kitosaania, jota saadaan katkaravun kuorista. Annostelu on noin 10 grammaa vesikuutiota kohti.

Biopolymeeri on 1000 litran IBC-kontissa, mistä se valutetaan Kalamäen tulvapadon yläpuolelle. Sekoittuminen tulvapadolla on tehokasta.

Biopolymeeria tiputetaan tai lirutetaan veteen virtaamatilanteesta riippuen.

Suomen vesistöpaneeli: sinilevää on alkanut esiintyä myös karuilla selkävesillä

Sinileviä on totuttu näkemään Itämerellä ja rehevillä järvillä. Nyt sinilevä on noussut huolenaiheeksi myös karuilla selkävesillä. Vesistöpaneelin puheenjohtaja Timo Huttula toteaa, että ”sinilevät ovat tärkeä osa luontoa ja sinileviä tavataan kaikissa järvissämme. Sen sijaan sinilevien massaesiintymien lisääntyminen on usein seurausta ihmisen toiminnasta, kun järven tila on häiriintynyt liiallisesta ravinnekuormituksista”. Asiantuntijat arvioivat uuden ilmiön syyksi ilmastonmuutoksen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.

Jäälinjärvessä sinilevähaittaa ei ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Sitä ennen haitallisia esiintymiä oli lähes joka vuosi.

Geologian tutkimuskeskus kävi yhdistyksen vieraana

Jäälinjärven tulovesien massiivinen rautavirta on osaltaan nostanut Oulun seudun mustaliuskealueet Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuskohteeksi. Tutkimus liittyy happamien sulfaattimaiden valtakunnalliseen kartoitukseen. GTK järjesti yhdistyksen, Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston edustajille monipuolisen, seminaarityyppisen esityksen, joka ulottui peräti mustaliuskeiden syntyhistoriaan kahden mildardin vuoden taakse! Jäälin aluetta pidetään tutkimuksellisesti mielenkiintoisena. Käynnistymässä oleva Jäälin rautatutkimus liittyy läheisesti mustaliuskeisiin.

Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin rautatutkimuksella

Rantapohja uutisoi laajasti Oulun yliopiston ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tutkimuksen käynnistymisestä. Tutkimus on kolmivuotinen. Jäälinjärveen tulevat vedet sisältävät erittäin paljon rautaa. Tutkimuksella pyritään lisäämään ymmärrystä raudan kulkeutumiseen liittyvistä prosesseista ja löytämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseen. Jutun voit lukea täältä:

GTK selvittää maaperän liukoisuutta Jäälin-Jokikylän alueella 21-23.6.2021

Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa juhannusviikolla happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden vaikutusta vesien tilaan Jäälin-Jokikylän alueella. Tutkimus on osa kansainvälistä HazArctic -hanketta. Happamia sulfaattimaita voi esiintyä mustaliuskekallioperän/moreenin päällä ja entisillä rantahietikoilla. Jäälin – Kalimenjoen alueen vesissä esiintyy korkeita rautapitoisuuksia, jotka liittyvät happamiin sulfaattimaihin ja mustaliuskeeseen.

Tutkijat liikkuvat autolla teitä ja ajouria pitkin ja ottavat maaperänäytteitä lapiolla ja käsikäyttöisellä moottoritärykairalla pelto-, suo- ja metsäalueilla. Tutkimuskohteella määritetään maalajit, tehdään pH-mittauksia suoraan näytteistä sekä otetaan maaperänäytteitä laboratorioanalyysejä ja liuotuskokeita varten. Maastotöissä liikutaan pääsääntöisesti kahden henkilön työparina.

Leväseuranta siirtyi yhdistykselle

Oulun kaupunki ei enää seuraa Jäälinjärven sinilevätilannetta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys hoitaa seurannan. Levätilanne tarkistetaan kerran viikossa Jäälinmajan uimarannalta. Havainnot ilmoitetaan valtakunnalliseen leväseurantarekisteriin. Koko maan levätilanne on katsottavissa osoitteessa http://www.jarviwiki.fi. Seurana on aloitettu 1.6. ja se jatkuu syyskuun loppuun.

Jäälinjärvessä ei ole ollut sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen. Joitakin kertoja on lyhytaikaisesti havaittu pieniä hippusia vedessä. Kasautumia tai lauttoja ei ole ollut.

Jäälin rautatutkimus sai rahoituksen

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Oulun yliopistolle kolmivuotisen rahoituksen rautailmiön tutkimiseen Jäälinjärven valuma-alueella. Raudan kulkeutuminen Jäälinjärveen on massiivista eikä sitä ole yhdistyksen toimin saatu riittävästi hallintaan. Ilmiöön liittyy myös vesiprosesseja, joista ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Rautaa ei ole koettu valtakunnallisesti kiinnostavaksi, koska sitä ei pidetä eliöstölle erityisen haitallisena.

Rauta on peräisin valuma-alueen maaperästä. Erityisen paljon rautaa Jäälissä on siksi, että täällä sijaitsee rikkipitoisia mustaliuskevyöhykkeitä. Tutkimuksessa testataan erilaisia menetelmiä rautakulkeutuman vähentämiseen sekä valuma-alueen latvavesissä että Saarisenojan pääuomassa. Tutkimuskokonaisuuteen yhdistetään yhdistyksen aiemmin hankkima suosimulaattorimallinus, jolla on selvitettu kunnostusojitusten tarvetta ja taloudellisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhdistyksen toteuttaman padotustutkimuksen tuloksia rautakulkeutuman kannalta.

Tutkimus tehdään yhteistyössä vesienhoitoyhdistyksen ja Oulun yliopiston kesken. Koska tutkimuksia tehdään yksityisten maanomistajien alueella, metsänomistajiin ja heitä edustaviin tahoihin pidetään yhteyttä.

Yhdistys on tavoitellut rautailmiön tutkimusta siitä alkaen kun ilmiö havaittiin massiiviseksi vuonna 2014. Aiemmat rahouitushaut eivät ole johtaneet tulokseen.

Vähän saalista hoitokalastuksesta

Kutusärkien pyynti jäi lyhyeksi, kun merestä nousevia kaloja ei juuri tullut. Koko saalis oli 70 kiloa. Siitä 7 kiloa oli ahvenia, jotka vapautettiin järveen. Muu osa saaliista oli särkiä ja lahnoja, jotka poistettiin.

Edelleen vahvistuu käsitys, että vaeltava kutusärkikanta on pitkään jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena romahtanut. Alkuvuosina saalis oli suurimmillaan 1500 kiloa.

Jäälinjärven kalakannoista ja niiden muutoksista saadaan tieto, kun järvessä tehdään kalastustutkimus alkavana kesänä. Edellisen kerran kalakanta on tutkittu vuonna 2016. Kalastuskokemusten perusteella ahvenet ovat kasvaneet ja särjet suunnilleen loppuneet.

Särkikaloja halutaan poistaa, koska niillä on haitallinen vaikutus järven tilaan.

ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle

ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.

Näytteenottosilta Kalamäkeen

Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.

Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle.

%d bloggaajaa tykkää tästä: