Category Archives: Vesitutkimukset

Jälinjärvessä hyvää vettä

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri  altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.

Leppisuonojaan tutkimuspato

Yhdistys pyrkii selvittämään, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä vesistöön, jos syvää kuivatusojaa padotetaan. Tutkimusta varten on tehty pato Laivakankaan länsilaidalla sijaitsevaan ”Leppisuonojaan”. Ojaan purkautuu runsaasti rautapitoista pohjavettä. Veden laatua on seurattu analyyseillä kahden kesän aikana. Padolla nostetaan vettä ojan alapäässä noin puoli metriä. Näytteenottoa jatketaan vähintään kaksi vuotta, jotta nähdään, vaikuttaako padotus veden laatuun. Pohjaveden pinnan korkeutta seurataan ojan lähialueelle sijoitetuilla pohjavesiputkilla.

Leppisuonoja on kaivettu alunperin läheisen asuinalueen kuivatusvesien johtamista varten. Padotus ei vaikuta kuivatuksen toimintaan.

MetsäSanomat julkaisi kaksi rauta-aiheista artikkelia

MetsäSanomat julkaisi koko sivun jutun Jäälinjärven rautaongelmista. Juttu sisältää myös ilmiötä todentavia kuvia lietealtaan pumppauksesta. Jutun voit lukea täältä: MetsäSanomat Rautavirtaa Jäälissä BYS 140520

Lisäksi lehti julkaisi artikkelin Suosimulaattori-työkalusta, jolla mallinetaan Jäälinjärven valuma-alueella tarvittavaa kuivatussyvyyttä. Koko valuma-alueen kattava mallinnus on ensimmäinen Suomessa. Työn rahoittavat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry. Mallinnustyön tekee Itä-Suomen yliopisto. Artikkelin voit lukea täältä: MetsäSanomat Suosimulaattori 140520 .

MetsäSanomat on Iin, Kiimingin, Oulunseudun ja Yli-Iin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti.

Täydentävää tietoa yliopiston KaliVesi-raporttiin

Rantapohja julkaisi yhdistyksen asiantuntijakirjoituksen, jossa avataan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimia rautailmiön hillitsemiseksi. Oulun yliopisto nosti rautailmiön näkyvästi esille Kalimenjokea koskevassa KaliVesi-raportissa. Vaikka Kalimenjoen valuma-alue on jaettu osavaluma-alueisiin, raportti ei mainitse Jäälinjärven yläpuolisilla valuma-alueilla tehtyjä toimenpiteitä. Rautailmiön massiivisuus tuli esillä Jäälissä käynnitettyjen kunnostustoimien yhteydessä vuonna 2014. Yhdistys on siitä lähtien panostanut paljon rautailmiön hallintaan. Rantapohjan julkaiseman kirjoituksen voit lukea täältä: Rantapohja BYS 160420

KaliVesi-tutkimus nostaa rautaongelman näkyville

Oulun yliopiston Kalimenjokea koskeva tutkimus nostaa ensimmäisen kerran raudan koko vesistöä koskevaksi perusongelmaksi. Ks. https://www.proagriaoulu.fi/files/verkostoilla-tehoa-vesien/kalivesi_hanke_loppuraportti_final.pdf . Raudan kulkeutumisen peruslähtökohta on valuma-alueen voimakkaat kuivatustoimenpiteet maa- ja metsätalouden, maa-aineisten oton ja rakennetun ympäristön tarpeisiin. Pohjaveden korkeuden muutokset muuttava maaperän hapellisia ja hapettomia  olosuhteita, minkä seurauksena  rautakulkeutuma vesistöön voimistuu.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys havahtui jo vuonna 2014 massiiviseen rautailmiöön. Asiaa on pidetty koko ajan esillä tutkijoiden kanssa keskusteltaessa. Tässä tutkimuksessa yhdistys on tehnyt paljon yhteistyötä yliopiston kanssa. Rauta-humuskiintoaineen vähentämiseksi yhdistys on rakentanut kosteikoita, lietteenpoistojärjestelmiä, pintavalutusaluita ja viimeksi suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän.  Näistä mainitaan raportissa ja todetaan, että työtä tulee jatkaa. Muualla Kalimenjoen valuma-alueella ei ole tehty merkittäviä kunnostustoimia. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Rantapohja KaliVesi 070420 .

Rantapohja kertoi uuden mallinnustyökalun testauksesta Jäälissä

Rantapohja julkaisi uutisen, jossa avataan pohjavedenpinnan muutosten vaikutuksia rautan kulkeutumiseen ja kertoi mallinnustyökalusta, jolla metsän riittävää kuivatussyvyyttä voidaan tutkia metsäkuvoioittain. Rantapohjan jutun voit lukea täältä: Suosimulaattori Rantapohja 070420

Jäälinjärven valuma-alue mallinnetaan yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa

Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet Suosimulaattoriksi kutsutun ohjelmiston metsätalouden vesiensuojelun edistämiseen. Suosimulaattoria sovelletaan ensimmäisen kerran koko valuma-alueen laajuisena Jäälissä. Suosimulaattorilla voidaan laskea metsikkökuvioittain muun muassa, mikä ojien syvyys riittää pitämään pohjaveden pinnan sopivalla tasolla puuston kasvun kannalta. Metsikkökuviokohtaiset tulokset luovutetaan metsänomistajille maksutta ja ne ovat hyödynnettävissä kunnostusojitusten suunnittelussa. Tutkimuksella etsitään asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Hanketta rahoittavat MTK ry, Suomen Metsäsäätiö, Pohjois-Suomen Metsänhoitoyhdistykset ry sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.

Yhdistys panostaa tutkimuksiin

Yhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 30. tammikuuta. Kokouksen pääpaino oli kuluvan vuoden toiminnan suunnittelussa. Vuosikokoukselle esitetään toimintasuunitelmaa, joka sisältää paljon tutkimuksia. Vuonna 2018 aloitettua ”Leppisuonojan” padotustutkimusta jatketaan. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen, kun syvässä ojassa padotetaan vettä. Yhdistys päätti osallistua Jäälinjärven valuma-alueen mallinnusta koskevaan työhön yhteistyössä MTK:n ja Luonnovarakeskuksen kanssa. Yhdistyksen kannalta mallinnuksen tavoitteena on etsiä pitkällä aikavälillä asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää, mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Keväällä valmistuvaan Järvialtaaseen pyritään istuttamaan kelluvaa suovehkaa ja selvittämään tekniikkaa, jolla altaasta voidaan vuosittain poistaa kasvillisuutta siinä vaiheessa kun sen laajentumistila täyttyy. Yhdistyksen tekemän bioremediaatiotutkimuksen mukaan kelluvana kasvavaan suovehkaan sitoutuu merkittävä määrä ravinteita. Lisäksi yhdistys pyrkii kokeilemaan puuaineksen käyttöä ojissa. Vielä päätettiin tutkia Jäälinjärven haukien ja ahvenien elohopeapitoisuutta. Kokouksen päytäkirjan voit lukea täältä. VHY hallitus ptk 1-2020

Vuosikokous pidetään 23.3.2020 klo 18 ”Jääli-talossa” (Jäälin monitoimitalo).

Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä  prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.

Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019

 

Diplomityö Kalimenjoen rautakulkeutumasta

Oulun yliopiston ympäristötekniikan laitokselle tehdyssä Joonas Määtän diplomityössä on ansiokkaasti tarkasteltu raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Työstä käy ilmi, että raudan esiintyminen eri olomuodoissaan on erittäin monimutkainen ilmiö. Prosessina raudan mobilisoituminen voi olla joko kemiallinen tai mikrobiologinen ilmiö. Näiden vaihtoehtoisten prosessien esiintyminen riippuu monista ympäristöolosuhteista, jotka alati vaihtelevat. Lisäksi nämä prosessit linkittyvät toisiinsa. Olennainen muuttuja ilmiöiden kannalta on pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu turvemailla.

Työssä on otettu vesinäytteitä jokseenkin koko Kalimenjoen valuma-alueelta. Eri alueilta saadut tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta dramaattisia eroja ei ole. Tulokset vastaavat hyvin niitä havaintoja, joita Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt lähes kymmenen vuoden kuluessa. Diplomityön voit ladata täältä: Määttä diplomityö Kalimenjoen rautakulkeuma  

Jäälinjärven tila on kunnostuksen myötä parantunut, mutta raudan kulkeutumista järveen ei ole saatu riittävästi hallintaan. Sen vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän aletaan rakentaa ns. Järviallasta, kun jää kestää liikkumisen ja työskentelyn alueella. Tulovesien viipymä Järvialtaassa on tavanomaisilla kesävirtaamilla useita vuorokausia. Tämän arvioidaan tehostavan merkittävästi kiintoaineen pidättymistä alueelle.

%d bloggaajaa tykkää tästä: