Monthly Archives: heinäkuu 2017

Jäälinjärven vesi edelleen hyvää

Uusimpien tutkimustulosten mukaan Jäälinjärven vesi on edelleen pysynyt hyvänä. Väriarvo on hieman noussut heinäkuussa mutta on edelleen selvästi pienempi kuin aiempina vuosina tähän aikaan. Tulovesien laatu on tavalliseen tapaan kesän edetessä heikentynyt. Tämä näkyy järven vedessä viiveellä kesän lopulla. Uusia sinilevähavaintoja ei ole tehty, eikä limalevästä ole sanottavaa haittaa. Levät eivät ole haitanneet järven virkistyskäyttöä. Veden väriarvot käyvät ilmi täältä: Jäälinjärven veden väri .

Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks.  http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:

””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.

Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.

Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”

Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.

Kalamäessä pumpattiin lietettä

Kalamäen lietteenkeruualtaasta pumpattiin usean päivän aikana sinne kertynyttä lietettä. Määrää ei mitattu, mutta aiemman kokemuksen mukaan se on kuiva-aineena määritettynä joka tapauksessa tuhansia kiloja. Liete pumpattiin läheiselle suolle, mihin se laskeutuu ja kuivuu.

Lietealtaaseen johtavassa kanavassa on vastoin ennakko-odotuksia erittäin paljon lietettä, karkean tutkimuksen mukaan kuiva-aineena noin 9000 kiloa. Lietteen poistaminen kanavasta on  ongelmallista. Mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Lietteen poistaminen on tärkeää, paitsi vedessä olevan kiintoaineen vähentämiseksi, myös siksi, että rautapitoiseen lietteeseen on sitoutunut paljon järven kannalta haitallista fosforia.

Kalamäen tulvasillan kantta vahvistettiin yhteistyössä

Kalamäen kosteikon rakentamisen yhteydessä tieuran kohdalle tehtiin lisätulva-aukko sen vuoksi, että tulvavedet eivät enää pääseet purkautumaan metsäalueen kautta. Tulva-aukkoon tehtiin silta lähinnä kevyttä liikennettä varten. On osoittautunut, että sillan yli ajetaan aika paljon myös autoilla. Sen vuoksi oli tarpeen asentaa kansilankkujen päälle ajolankut, jotka vähentävät kansilankuille kohdistuvaa rasitusta. Kiimingin Erä osallistui kunnostukseen. Yhteistyössä metsästäjien kanssa on jo aikaisemmin on kunnostettu Kalamäen tietä. Tie sijaitsee Oulun kaupungin omistamalla maalla mutta on ns. ”isännätön”. Tiellä liikkuu paljon mm. lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja koululaisia.

Kalamäen tulva-aukon silta ja uudet ajolankut

Kalamäen riistapelto viheriöi

Kiimingin Erä kunnosti jälleen riistapellon Kalamäkeen kosteikon virtausuomasta kaivettujen maiden läjitysalueelle. Peltoon kylvettiin kauraa, naurista, rehukaalia ja rehurapsia. Näkyvällä paikalla on myös nuolukivi. Viime vuonna riistapelto epäonnistui ilmeisesti kuivuuden ja kasvupaikan happamuuden vuoksi. Nyt lisättiin runsaasti kalkkia, ja kosteuttakin on ollut riittävästi. Kasvu on lähtenyt käyntiin hyvin.

Riistapelto kasvaa näkyvällä paikalla Kalamäen kosteikon rannalla.

Jäälinjärven vesi parasta vuosiin

Jäälinjärven vesi on ollut alkukesällä parasta vuosiin. Väriarvot ovat parhaat yhdistyksen toiminta-aikana heinäkuussa mitatuista. Kaikki analyysitulokset ovat luettavissa kohdasta Vesitutkimukset. Jäälinjärven veden väriarvot ovat katsottavissa täältä: Jäälinjärvi veden väri.  Myös näkösyvyys on ollut suurempi kuin aiempina vuosina.

Pieniä sinilevähippusia oli havaittavissa heinäkuun alussa runsaan viikon ajan. Sinilevälauttoja ei ole ollut eikä sinilevää ole kertynyt rannoille. Myöskään limalevästä ei ole ollut sanottavaa haittaa. Levät eivät siis ole haitanneet uimista eikä muuta virkistyskäyttöä.

Korteojan uusi pato näyttää toimivan

Runsasrautaisen pohjaveden ohjaaminen Korteojan kosteikkoon näyttää toimivan. Uusi pato rakennettiin viikko sitten vanhaan Korteojan uomaan. Purkautuva pohjavesi ei ole löytänyt uutta reittiä vanhaan uomaan vaan virtaa uuteen padotettuun Korteojaan. Uuden padon yläpuolelle, mihin pohjavesi purkautuu, on jo viikossa muodostunut runsaasti rautasaostumaa ja bakteerikasvustoa. Ennen uuden padon rakentamista tämä massa ohitti kosteikon ja päätyi suoraan Jäälinjärveen. Runsas pohjaveden virtaus vanhaan uomaan oli alun perin yllätys. Uoman oli määrä jäädä kokonaan kuivaksi.

Korteojaan rakennettiin uusi rummulla varustettu pato. Rumpu on suljettu levyllä. Runsasrautainen pohjavesilähde on putken yläpään kohdalla.

Korteojaan uusi pato

Jäälinjärveen laskeva Korteoja on vuonna 2014 käännetty virtaamaan Korteojan kosteikon kautta. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Nyt Korteojaan tehtiin pato pohjaveden purkupaikan alapuolelle, jolloin runsasrautainen pohjavesi joutuu kiertämään kosteikon kautta.

Korteojan vesi sameni työn aikana muutamaksi tunniksi. Työkohde oli laadultaan sellainen, ettei samenemista voitu välttää. Samentuman leviämistä Jäälinjärvessä vähensi  luonnostaan pieni Korteojan virtaama,  noin 30 litraa sekunnissa. Yhdistys pahoittelee, jos samea vesi on aiheuttanut jollekin haittaa. Kyselyjä ei ole tullut.

 

Jäälin patoja kunnostettiin

Kalamäen lietepatoihin ja Korteojan patoon on tullut syöpymiä, jotka ovat estäneet patojen tarkoituksemukaisen käytön. Kaikki padot on nyt kunnostettu. Työssä käytettiin isoa, pitkällä puomilla varustettua kaivinkonetta. Patojen painepuoli vuorattiin koko padon alueelta isolla suodatinkankaalla, joka painotettiin karkealle murskeella. Kauppapuutarha Kukkiva Kunnas sponsoroi Jäälin vesienhoitoa antamalla yhdistyksen käyttöön korvauksetta suuren traktorin ja maansiirtolavan päiväksi. Murskekuljetukset tehtiin puutarhan traktorilla. Kunnostustyöt tehtiin tavalliseen tapaan talkoilla.

%d bloggers like this: