Blogiarkistot
Kalamäen tulvasillan kantta vahvistettiin yhteistyössä
Kalamäen kosteikon rakentamisen yhteydessä tieuran kohdalle tehtiin lisätulva-aukko sen vuoksi, että tulvavedet eivät enää pääseet purkautumaan metsäalueen kautta. Tulva-aukkoon tehtiin silta lähinnä kevyttä liikennettä varten. On osoittautunut, että sillan yli ajetaan aika paljon myös autoilla. Sen vuoksi oli tarpeen asentaa kansilankkujen päälle ajolankut, jotka vähentävät kansilankuille kohdistuvaa rasitusta. Kiimingin Erä osallistui kunnostukseen. Yhteistyössä metsästäjien kanssa on jo aikaisemmin on kunnostettu Kalamäen tietä. Tie sijaitsee Oulun kaupungin omistamalla maalla mutta on ns. ”isännätön”. Tiellä liikkuu paljon mm. lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja koululaisia.
Kalamäen tulva-aukon silta ja uudet ajolankut
Kalamäen tietä kunnostetaan yhteistyönä
Kiimingin Erä kunnostaa Kalamäen tietä ja vesienhoitotiyhdistys luovuttaa kunnostusta varten suodatinkangasta ja ylimäämämursketta. Tiellä on pahoja painumia, jotka ovat estäneet ajoneuvolla liikkumisen. Tie on isännätön, mutta sitä käyttävät paljon mm. kuntoilijat, koululaiset ja ulkoilijat. Ajoneuvoliikennettä tielle ei haluta. Tarpeellinen huoltoliikenne kevyellä kalustolla on kuitenkin mahdollista. Vesienhoitoyhdistyksellä on alueella paljon kunnossapitotarvetta, ja Kiimingin Erä käyttää tietä metsästyksen järjestämiseen. Tien kunnostuksen lisäksi on sovittu, että Kiimingin Erä vahvistaa tulva-aukon siltaa ajolankutuksella.
Yhdistyksestä kiinteistönomistaja
Yhdistys hankki omistukseensa Kalamäen kosteikon vettymisvyöhykkeellä olevan Kuusikon tilan Rnro 225-27. Tilan pinta-ala on 1,1 hehtaaria. (Ks. kartta: Kuusikko 225-27). Kaupan myötä yhdistyksestä tulee myös Peukalolammentien ja Heikkisentien pieni osakas. Kuusikon tilan alue vettyy ja puusto poistetaan kokonaan talven aikana. Kalamäen kosteikon pinta-ala on kaikkiaan noin 6 hehtaaria. Muihin alueisiin on saatu käyttöoikeus joko sopimuksen perusteella tai aluehallintoviraston päätöksellä. Puusto poistetaan ja kosteikkoalue muotoillaan talvella. Pato rakennetaan Kalamäen sillan yläpuolelle kesällä, jolloin kosteikko otetaan käyttöön. Jo lähiviikoina pyritään rakentamaan padon ohituskaivo sekä padon rungon paikalle louhospenger, joka helpottaa metsä- ja työkoneiden liikkumista Saarisenojan yli.
Vesienhoidon käsikirja julkaistu
Yhdistyksen EAKR-hankkeena tuottama Vesienhoidon käsikirja on valmistunut. Nettikäsikirja avautuu viereisestä linkistä tai osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.
Käsikirjaan on koottu kaikki yhdistyksen tähänastiset kokemukset vesistön kunnostuksesta. Tällaista toimijalähtöistä kuvausta ei ole aikaisemmin tehty, vaikkakin tutkijoiden ja viranomaisten näkökulmasta aihepiiriä on tarkasteltu. Käsikirja on laaja; pdf-versiossa on liitteineen 174 sivua. Dokumentointi on hyvin monipuolista ja seikkaperäistä ja teksti helppolukuista. Liitteinä on esitetty mm. asiakirjamalleja vesistökunnostuksessa tarvittavista sopimuksista, tarjouspyynnöistä ja tilauksista. Ohjausryhmässä on ollut alan tutkijoita ja viranomaisia. Käsikirjasta uskotaan olevan hyötyä laajalti niille ihmisille, jotka pohtivat vesistön kunnostusta omatoimisesti.
Työ on tehty pääasiassa ”omin voimin”. Käsikirjan sisältöä on todennettu rakentamalla hankkeen yhteydessä Jäälinjärven valuma-alueelle Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot. Kaikkiaan yhdistyksellä on toiminnassa seitsemän vesienhoitorakennetta. Suurin suunniteltu hanke, Kalamäen kosteikko, alkaa toteutua talven tullen. Valuma-alueen kunnostusrakenteiden lisäksi yhdistys on harjoittanut Jäälinjärven hoitokalastusta ja jatkaa sitä.
Lehdistötiedote käsikirjasta on täällä: Lehdistötiedote 251114
Kalamäen lupahakemus jätettiin
Yhdistys jätti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen luvan saamiseksi Kalamäen kosteikon rakentamiseen Saariseojaan lähelle Jäälinjärven kaakkoispäätä. Suunnitellut kosteikon vesipinta-ala on 0,8 hehtaaria ja koko kosteikkoala 6,2 hehtaaria. Kosteikkon on suunniteltu monivaikutteiseksi. Vesiensuojelun lisäksi kosteikkoon uskotaan muodostuvan monipuolinen elinympäristö erilaisille eliöille, erityisesti vesilinnuille. Yhdistys on saanut sopimuksilla oikeudet kaikkiin niihin alueisiin, jotka jäävät veden alle. Vettymisvahinkoja aiheutuu muutamille kiinteistöille. Niistäkin pyritään saamaan aikaan sopimukset lähiakoina.
Parhaassa tapauksessa lupapäätös saadaan tulevana kesänä. Mikäli yhdistys saa myös luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, tärkeimmät rakenteet voidaan tehdä tulevan sulan kauden aikana. Kantavuusongelmien vuoksi kosteikkoalueen puuston poisto ja maanpinnan muotoilu jäänevät seuraavaan talveen. Lupahakemus löytyy täältä Hakemus ja hakemukseen liitetyn suunnitelman tektiosa täältä Lupahakemussuunnitelma . Maveplan Oy:n laatimat tekniset piirustukset ovat sivuston osiossa Vesien hoito -> Suunnitelmat.
Yhdistys pyysi ELYn lausuntoa luvantarpeesta
Yhdistys valmistautuu rakentamaan lähitulevaisuudessa Kalamäen ja Kokkojärvenniityn kosteikot sekä Korteojan alaosalle Heikkisentien varteen pintavalutuskentän ja mahdollisen kosteikon. Vesilain mukaan hankkeille on haettava Aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa, mikäli seurauksena saattaa olla yleisen edun loukkaus. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kaikista vahingoista saadaan aikaan sopimukset. Yhdistys on jo tehnyt sopimukset mm. Oulun kaupungin ja Metsähallituksen alueista, ja neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa on aloitettu. Pohjois-pohjanmaan ELY-keskukselle jätetyssä lausuntopyyntökirjeessä vesilain vaatimuksia on tarkasteltu seikkaperäisesti. Yhdistys katsoo, ettei lupaa tarvita, jos maanomistajien kanssa saadaan aikaan sopimukset. Lupaprosessi olisi hidas ja työläs. Lupamaksu olisi lisäksi tuhansia euroja. Lausuntopyyntökirjeen löydät täältä: Lausuntopyyntö
Vesienhoitorakenteiden maanomistajasopimukset tehty
Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle tehtävät vesienhoitorakenteet sijoittuvat lähes kokonaan yksityisille maille. Yhdistys on tehnyt maanomistajien kanssa sopimukset kaikkien kesälle 2012 suunniteltujen rakenteiden toteuttamisesta sekä rakentamisen ja kunnossapidon vaatimista kulkuyhteyksistä. Maanomistajat ovat suhtautuneet hankkeisiin suopeasti. Myös Kiimingin kunta on luovuttanut yhdistykselle pysyvän käyttöoikeuden kaikkiin niihin kunnan omistamiin alueisiin, joille vesienhoitorakenteita sijoittuu. Lisäksi yhdistys saa kunnan alueelta vesienhoitorakenteisiin tarvittavaa puuta. Yhdistys haluaa esittää sopimuskumppaneille parhaat kiitokset.
Kesän aikana on tarkoitus toteutaa Saarisenojanniityn pintavalutuskenttä, kaksi putkipatoa Saarisenojanniitylle, puisia pohjakohoumia, suisteita ja virranojaimia Kokko-ojan ja Saarisenojan yhtymäkohtaan sekä Saarisenojan suulle.
Yhteistyö- ja käyttöoikeussopimukset hyväksytty
Kiimingin kunnan, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja yhdistyksen välinen yhteisyösopimus vuodelle 2012 on allekirjoitettu. Sopimus sisältää resurssit, jotka mahdollistavat yhdistyksen toimintasuunnitelman toteuttamisen. Suunnitelma sisältää mm. pintavalutuskentän, putkipatojen, pohjakohoumien ja suisteiden rakentamista, mittavan tutkimusohjelman sekä opinnäytetyön vesienhoidon kokonaisuudesta.
Samalla on allekirjoitettu sopimus, jolla yhdistys saa pysyvän käyttöoikeuden niihin Kiimingin kunnan alueisiin, jotka tarvitaan Kalamäen kosteikon ja Korteojan pintavalutuskentän rakentamiseen.
Opinnäytetyö Jäälinojan valuma-alueen vesienhoidosta
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys on päättänyt myöntää apurahan tekn. kand. Kaisa Savolaiselle Jäälinojan valuma-aluetta koskevan diplomityön laatimista varten. Työssä selvitetään koko Jäälinojan valuma-alueen kuormitus ja tehdään yleissuunnitelma sen pienentämiseksi, kartoitetaan Jäälinjärven mahdolliset kunnostusmenetelmät ja niiden soveltuvuus sekä tutkitaan ja arvioidaan Jäälinjäven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Työ tehdään Oulun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan. Työn on määrä valmistua vuoden 2012 lokakuun loppuun mennessä.
Vesienhoidon yhteistyösopimus hyväksytty
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, Kiimingin kunta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hyväksyneet sopimuksen yhteistyöstä Kiimingin lounaiskulman vesien hoidossa. Sopimuksen perustana on Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunnassa käsitelty toimenpidesuunnitelma, joka kattaa koko Jäälinojan valuma-alueen. Yhteistyösopimus mahdollistaa toimenpiteiden käynnistämisen. Siihen kuuluu perustietojen hankintaa, vesistön tehokalastusta sekä teknisten suunnitelmien hankintaa myöhempää toteutusta varten. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus ei ole sopimusosapuoli mutta osallistuu hankkeeseen omien päätöstensä mukaisesti.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 