Blogiarkistot

Yhdistys ilmaisi huolensa kaupunkirakentamisen vaikutuksista vesistöön

Yhdistys on lähettänyt Oulun kaupungille huolenilmauksen, jossa kiinnitetään huomiota pohjaveden alentamiseen erilaisissa rakentamishankkeissa. Yhdistyksen saaman käsityksen mukaan alueella sijaitsee yleisesti rikkipitoisia maita, jotka aiheuttavat metallien irtoamista, jos pohjaveden pintaa lasketaan. Näkemystään yhdistys perustelee Jäälinjärven tulovesien massiivisella kiintoaineilmiöllä, jonka taustalla on mitä ilmeisimmin pohjavesien alentaminen valuma-alueella. Pohjaveden alentaminen on kaupunkirakentamisessa yleistä. Yhdistys on tehnyt Suomen ympäristökeskukselle aloitteen tieteellisen tutkimuksen käynnistämisestä aiheesta. Yhdistys toivoo kaupungilta yhteistoimintaa ja tutkimukseen osallistumista. Kirjoitukseen on liitetty linkki Kokkohaaran lietteenpumppausvideoon: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM

Jääli – Koiteli -polku Rantapohjan etusivulla

Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin asukasyhdistyksen järjestämästä tutustumisretkestä, joka koski Jäälin – Koitelin väliselle suunniteltua  maastotietopolkua. Polun peruselementit ja asiasisältö on suunniteltu vesienhoidon liitännäisenä vuonna 2013. Reitillä annettava informaatio sisältäisi luontoaiheiden lisäksi mm. alueen historiaa, vesienhoitoa, luonnonvarojen käyttöä ja metsätaloutta ja sen merkitystä. Asukasyhdistys pyrkii toteuttamaan hankkeen vaiheittain alkaen Jäälinjärven suunnalta. Vesienhoitohankkeen yhteydessä polusta on sovittu maanomistajien kanssa Kokko-ojalle saakka, mikä vastaa noin kolmattaosaa reitin koko pituudesta. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 060916

Jäälin vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelmat koottuna

Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vesienhoitorakenteiden yleissuunnitelma on laadittu Maveplan Oy:ssä vuonna 2011. Suunnitelman tekstiosa löytyy  täältä: Saarisenojan kosteikkosuunnitelmat.

Saarisenojanniityn pintavalutusalue on toteutettu Maveplan Oy:n suunnitelman mukaan. Suunnitelman muiden osien tekniset ratkaisut ovat kehittyneet tietämyksen ja kokemusten karttuessa. Kokkohaaran pintavalutusaluetta on täydennetty erityisellä lietteenpoistojärjestelmällä. Kalamäen kosteikon maanpinnan muotoilu on toteutettu monimuotoisesti, ja hankkeeseen on lisätty lietteenpoistojärjestelmä. Kokkojärvenniityn suunnitelmassa avovesialtaat on muutettu monimuotokosteikoksi ja painotettu pintavalutusta. Kokkojärvenniityn länsipäähän suunniteltu kosteikko on päätetty jättää toteuttamatta kelluvaan turpeeseen liittyvien eroosioriskien vuoksi.

Korteojaan on toteutettu kosteikko ja pintavalutusratkaisu. Korteoja ei alunperin sisältynyt Maveplan Oy:n yleissuunnitelmaan.

Edellä mainittujen kohteiden lisäksi on toteutettu kaksi putkipatoa sekä lähelle Saarisenojan suuta hirsirakenteinen pohjakohouma, joka toimii matalan veden aikaan.

Suunnitelmat löytyvät seuraavista linkeistä:

Jäälin vesienhoitorakenteiden sijainti

Saarisenojanniityn pintavalutus

Kokkohaaran kosteikko

Kalamäen kosteikko

Kokkojärvenniityn kosteikko

Korteojan kosteikko

 

Hallituksen kokous 1/2016

Yhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 21.1.2016 Jäälinmajalla. Kokouksen keskeiset asiat olivat lietteenpoistojärjestelmän rakentaminen Kokko-oan haaraan sekä vuosikokousasiat, joihin kuuluvat mm. toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2016 toiminnan suunnittelu. Pöytäkirjan ja mainitut asiat voit lukea täältä: Pöytäkirja 1/2016; Toimintakertomus ja tilipäätös 2015; Toimintasuunnitelma 2016 .

Kalamäen kosteikon aloittamisilmoitus viranomaisille

Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston myöntämässä luvassa edellytetään, että Kalamäen kosteikon rakentamistyön aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin  ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus työn aloittamisesta on tehty 29.12.2014. Ks.  Ilmoitus Kalamäen aloittamisesta . Ilmoituksesessa on sanallisesti kerrottu myös lupahakemuksessa esitettyyn suunnitelmaan tehtävistä muutoksista.

Rantapohja uutisoi käsikirjan

Rantapohja uutisoi Vesienhoidon käsikirjan valmistumisen ja kutsui sitä suururakaksi. Rantapohjan uutisen voit lukea täältä: Rantapohja 021214. Käsikirjan julkistamisen jälkeen (25.11.2014)  yhdistyksen sivuilla on käyty yli 200 kertaa. Käsikirjan latauskerroista ei ole tietoa; käsikirja voidaan ladata myös suoraan käymättä yhdistyksen sivuilla.

Vesienhoidon käsikirja julkaistu

Yhdistyksen EAKR-hankkeena tuottama Vesienhoidon käsikirja on valmistunut. Nettikäsikirja avautuu viereisestä linkistä tai osoitteesta http://www.vesienhoidonkasikirja.fi.

Käsikirjaan on koottu kaikki yhdistyksen tähänastiset kokemukset vesistön kunnostuksesta. Tällaista toimijalähtöistä kuvausta ei ole aikaisemmin tehty, vaikkakin tutkijoiden ja viranomaisten näkökulmasta aihepiiriä on tarkasteltu. Käsikirja on laaja; pdf-versiossa on liitteineen 174 sivua. Dokumentointi on hyvin monipuolista ja seikkaperäistä ja teksti helppolukuista. Liitteinä on esitetty mm. asiakirjamalleja vesistökunnostuksessa tarvittavista sopimuksista, tarjouspyynnöistä ja tilauksista.  Ohjausryhmässä on ollut alan tutkijoita ja viranomaisia. Käsikirjasta uskotaan olevan hyötyä laajalti niille ihmisille, jotka pohtivat vesistön kunnostusta omatoimisesti.

Työ on tehty pääasiassa ”omin voimin”. Käsikirjan sisältöä on todennettu rakentamalla hankkeen yhteydessä Jäälinjärven valuma-alueelle Korteojan ja Kokkojärvenniityn kosteikot. Kaikkiaan yhdistyksellä on toiminnassa seitsemän vesienhoitorakennetta. Suurin suunniteltu hanke, Kalamäen kosteikko, alkaa toteutua talven tullen. Valuma-alueen kunnostusrakenteiden lisäksi yhdistys on harjoittanut Jäälinjärven  hoitokalastusta ja jatkaa sitä.

Lehdistötiedote käsikirjasta on täällä: Lehdistötiedote 251114

Suunnittelijat näkivät töitään

Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.

Saarisenojanniityn lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012

Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012

Heikkisentien viemäröinnistä asukastilaisuus 24. kesäkuuta

Oulun Vesi jatkaa Heikkisentien viemäröintihanketta, vaikka aikataulu on hieman viivästynyt. Viemärin linjausta on tutkittu maastossa asukkaiden kanssa ja suunnitelmaa tarkennettu muun muassa tältä pohjalta. Urakkatarjouspyynnöt ovat juuri lähdössä, ja tarjoukset on määrä antaa 20. kesäkuuta mennessä. Töiden alkaminen kesälomakauden jälkeen on edelleen mahdollista siten kuin vuoden alussa arvioitiin. Kustannukset ovat selvillä urakkatarjousten jälkeen.

Samassa yhteydessä tutkitaan erillisenä hankkeena, voidaanko viemärikaivantoon asentaa samalla kertaa valokaapeli mahdollista tulevaa laajakaistaliittymää varten. Omatoimisesta laajakaistan toteuttamisesta saa lisätietoa osoitteesta http://www.olka.fi. Asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua osoitteeseen www2.olka.fi/kiinnostuneet.

Heikkisentien alueen asukkaille järjestetään toinen keskustelutilaisuus Jäälinmajalla 24.6. klo 18. Samalla voidaan keskustella myös laajakaistakysymyksestä.

Kalamäen kosteikon rakentamisesta päätös

Yhdistyksen hallitus päätti ryhtyä toteuttamaan Kalamäen kosteikkoa Jäälinjärven kaakkoispäässä. Kohde on yhdistyksen suurin yksittäinen vesienhoitorakenne. Kosteikkoaluetta on kaikkiaan noin kuusi hehtaaria. Alue ulottuu seitsemän kiinteistön alueelle. Hankkeelle on saatu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupa 16.10.2013. Rakentamisen mahdollisti Suomen metsäkeskuksen päätös myöntää hankkeelle rahoitustukea.

Pääosa kosteikkoalueesta sijoittuu Oulun kaupungin omistamalle alueelle, johon yhdistyksellä on sopimukseen perustuva pysyvä käyttöoikeus. Kaupunki on jo poistanut puuston alueelta. Seuraavaksi alueelle tuodaan maan jäätyneenä ollessa maapadon rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit: louhosta, soraa, moreenia ja verkouskiviä. Pato rakennetaan tulevana kesänä. Tulevana talvena poistetaan loput kosteikkoalueen puustosta ja muotoillaan kosteikoaluetta. Sitä ennen kosteikkoalueen suunnitelmaa on vielä tarkennettava.

%d bloggers like this: