Blogiarkistot

Kokkohaaran huoltoura kunnostettu

Kokkoharan kosteikolle johtava huoltoura on pehmentynyt niin, että esim. pumppauskaluston kuljettaminen mönkijällä on käynyt vaikeaksi. Reitin pehmeä osa on nyt sorastettu riittävän kantavaksi. Ura toimii Koiteli-reitin osana ja kestää myös maastopyöräilyn.

Banderolli kutsuu kyläjuhlaan

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ensimmäistä vuosikymmentä juhlistetaan Kalamäessä Suomen luonnon päivänä 28.8.2021 alkaen klo 16. Samalla otetaan virallisesti käyttöön myös Koiteli-reitti. Tapahtuma on kaikille avoin. Ennakkotieto tapahtumasta on tarjolla K-Supermarketin viereen viritetyllä banderollilla. Samana päivänä Jäälissä juostaan myös Suomen nopein maraton.

Suomen vesistöpaneeli: sinilevää on alkanut esiintyä myös karuilla selkävesillä

Sinileviä on totuttu näkemään Itämerellä ja rehevillä järvillä. Nyt sinilevä on noussut huolenaiheeksi myös karuilla selkävesillä. Vesistöpaneelin puheenjohtaja Timo Huttula toteaa, että ”sinilevät ovat tärkeä osa luontoa ja sinileviä tavataan kaikissa järvissämme. Sen sijaan sinilevien massaesiintymien lisääntyminen on usein seurausta ihmisen toiminnasta, kun järven tila on häiriintynyt liiallisesta ravinnekuormituksista”. Asiantuntijat arvioivat uuden ilmiön syyksi ilmastonmuutoksen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.

Jäälinjärvessä sinilevähaittaa ei ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Sitä ennen haitallisia esiintymiä oli lähes joka vuosi.

GTK selvittää maaperän liukoisuutta Jäälin-Jokikylän alueella 21-23.6.2021

Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa juhannusviikolla happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden vaikutusta vesien tilaan Jäälin-Jokikylän alueella. Tutkimus on osa kansainvälistä HazArctic -hanketta. Happamia sulfaattimaita voi esiintyä mustaliuskekallioperän/moreenin päällä ja entisillä rantahietikoilla. Jäälin – Kalimenjoen alueen vesissä esiintyy korkeita rautapitoisuuksia, jotka liittyvät happamiin sulfaattimaihin ja mustaliuskeeseen.

Tutkijat liikkuvat autolla teitä ja ajouria pitkin ja ottavat maaperänäytteitä lapiolla ja käsikäyttöisellä moottoritärykairalla pelto-, suo- ja metsäalueilla. Tutkimuskohteella määritetään maalajit, tehdään pH-mittauksia suoraan näytteistä sekä otetaan maaperänäytteitä laboratorioanalyysejä ja liuotuskokeita varten. Maastotöissä liikutaan pääsääntöisesti kahden henkilön työparina.

Raudan merkitystä ei ole tunnistettu vuosille 2022 – 2027 laaditussa vesienhoitosuunnitelmassa

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti laajan ja yksityiskohtaisen lausunnon nähtävillä olevaan Oulujoen – Iijoen veisenhoitosuunnitelmaan. Lausunto koskee Kalimenjokea, jonka valuma-alueeseen myös Jäälin vedet sisältyvät. Lausunnossa on todettu, että korkea rautapitoisuus on mitä ilmeisin syy jokiekosysteemin vajavaiseen toimintaan. Yhdistyksen mielestä rauta-/mustaliuskekysymys ei ole hahmottunut suunnitelmassa oikein. Tästä johtuu, ettei suunnitelmassa ole myöskään esitetty tehokkaita toimenpiteitä rautaongelman hillitsemiseen. Metsätalousalueilla toimenpiteet tulee suunnitella yhteistyössä metsänomistajien ja heitä edustavien tahojen kanssa. Lausunnon voit lukea täältä: https://vesienhoitoyhdistys.files.wordpress.com/2021/04/vhs-lausunto-260421.pdf.

Vesienhoitosuunnitelma perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin. Suunnitteluprosessi käydään läpi joka kuudes vuosi.

Linnunpöntöt komeasti Kalevassa; myös Jäälinjärvi liittyi juttuun

Kaleva kertoi näyttävässä jutussaan koulun ja vesienhoitoyhdistyksen monivuotisesta yhteistyöstä ja luettelee myös Kalamäen luontorakenteet. Varsinaisen aiheen – linnunpönttöjen asentaminen oppilaidan kanssa – lisäksi Kaleva on tehnyt erillisen jutun otsikolla ”Jäälinjärven tila on parantunut”. Nettilehden juttu löytyy täältä:https://www.kaleva.fi/jaalin-koululaiset-rakensivat-kololinnuille-uusia/3525274?fbclid=IwAR2_H3xWJWZuOw5wlkJOuGekazyUGshb-IQzJQTeVkyENbjAvjGd4dfTmWc . Printtilehden jutun voit katsoa täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgcosAMuVVCrtBYansA?e=nxwdt8 .

Hallitus nuoreni, yhdistys jatkaa tutkimuksia ja järjestää juhlatapahtuman

Etänä järjestetty vuosikokous valitsi yhdistyksen hallitukseen kolme uutta varajäsentä. Yhdistys tulee tänä vuonna toimineeksi kymmenen vuotta ja sukupolven vaihdos on ajankohtainen. Uuden hallituksen kokooonpanon näet kohdasta Yhdistys. Alkaneena vuonna yhdistys pyrkii edelleen saamaan parempaa otetta vaikeaksi osoittautuneeseen raudan kulkeutumiseen valuma-alueelta järveen ja panostaa siksi tutkimukseen. Tasavuosia juhlistetaan kaikille avoimella juhlatapahtumalla Kalamäessä 21. elokuuta. Yhdistys julkaisee myös historiikin. Tapahtumassa juhlistetaan samalla Koiteli-reitin valmistumista. Ennen varsinaista vuosikokousta pidetty esittelyaineisto on täällä: Esittely vuosikokouksessa 240321 .

Vuosikokouksen pöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 240321.  Liiteaineisto on luettavissa täältä: Toimintakertomus 2020 030321 Tarkastuskertomu2 220321 Toimintasuunnitelma 2021 030321 Henkilöjäsenen jäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Jäsenmaksun voit maksaa yhdistyksen tilille nro FI95 5741 5320 0875 49. Jos et ole aiemmin antanut yhteystietojasi, pistä näkyviin sähköpostiosoite  ja puhelinnumero. Pysyt ajan tasalla.

Näytteenottosilta Kalamäkeen

Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.

Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle.

Suomen Vesistöpaneeli painottaa valuma-aluekuormituksen pienentämistä

Viime vuonna perustettu Suomen Vesistösäätiö keskittyy Suomen sisävesien tilan parantamiseen. Säätiö on koonnut vesialan asiantuntijoista koostuvan vesistöpaneelin, jonka tarkoituksena on koota ja välittää tietoa päätöksentekijöiden tueksi. Paneeliin kuuluu 44 hyvin eritaustaista vesiasiantuntijaa. Birger Ylisaukko-oja on paneelin jäsen. Paneeli kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Kokousten välillä panelistien näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin kartoitetaan mm. kyselyillä.  Paneeli piti ensimmäisen kokouksensa 19. maaliskuuta erinomaisesti järjestettynä etäkokouksena. Jo ennakkokyselyssä tärkeimmiksi teemoiksi olivat nousseet mm. valuma-aluekuormitukseen vaikuttaminen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset metsätalous mukaan lukien. Näistä käytiin syventävää keskustelua pienissä ryhmissä. Toisena teemana olivat parhaillaan lausuttavana olevat, EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämät vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022-2027. Näistä paneeli antaa lausunnon ympäristöministeriölle 14. toukokuuta mennessä.

Linkki vuosikokoukseen

Aiemmin kerrotun mukaisesti yhdistyksen vuosikokous pidetään Teams-kokouksena keskiviikkona 24.3.2021 alkaen klo 18. Voit liittyä kokoukseen tästä linkistä: Click here to join the meeting . Kokousagendan voit katsoa täältä: Kutsu vuosikokoukseen 2021 . Kokouksen alussa kerrotaan yhdistyksen tähänastisesta ja tulevasta toiminnasta sekä tuloksista laajemmin kuin mitä kokousagenda varsinaisesti edellyttää. Tervetuloa osallistumaan!

%d bloggaajaa tykkää tästä: