Blogiarkistot

Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”

Hyvää keskustelua suosimulaattorin etäesittelyssä

Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajille suunniteltu suosimulaattorin esittelytilaisuus jouduttiin koronarajoitusten vuoksi siirtämään. Viime tipassa päätettiin kuitenkin järjestää etäesittely. Siitä tiedottamnen ei ollut kovin tehokasta eikä suurta osanottajajoukkoa voitu odottaa. Tapahtuma keräsi kuitenkin metsänomistajia niin, että syntyi hyvää keskustelua.

Puheenjohtajana toimi MTK:n Markku Ekdahl. Birger Ylisaukko-oja esitteli Jäälin vesienhoitoa, Luonnovarakeskuksen Hannu Hökkä suosimulaattoria ja sen soveltamista ja Markus Saari yliopistolta Jäälin rautatutkimusta.

Alkuperäisen ajatuksen mukainen esittely- ja keskustelutilaisuus järjestetään, kun korona ei sitä estä. Näillä näkymin se voisi olla kesäkuun alkupuolella.

Suosimulaattorin esittelytilaisuus siirtyy

MTK:n oli tarkoitus järjestää suosimulaattorin esittelytilaisuus Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajille Huttukylän nuorisoseuralla torstaina 27. tammikuuta 2022 yhteistyössä Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa. Koronarajoitukset estävät kokoontumisen, ja tilaisuus joudutaan siirtämään myöhemmäksi. Esittely järjestetään kuitenkin etänä Teamsin välityksellä alkuperäiseen aikaan eli 27.1.2022 klo 18. Ilmoittautumislinkin voi pyytää MTK:sta Markku Ekdahlilta , sp. markku.ekdahl@mtk.fi.

Etätilaisuuden ohjelma on:

  1. Avaus, Markku Ekdahl, MTK
  2. Jäälinjärven vesien hoito, Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys
  3. Suosimulaattorin soveltaminen Jäälinjärven valuma-alueella, Hannu Hökkä (LUKE) / Markus Saari (Oulun yliopisto)

Koiranomistajat. Pidetään järvi puhtaana!

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus vetoaa koiranomistajiin: kerätkää koirien jätökset järveltä!

Järvi on saatu parempaan kuntoon yli 10 vuotta jatkuneilla ponnistuksilla. Jäälin omatoimisuus on tämän seurauksena muutenkin lisääntynyt. Yksi ilmenemismuoto on mönkijäharrastajien järvellä pitämä jääbaana, josta on tullut erittäin suosittu ulkoilijoiden – myös koiranomistajien – keskuudessa. Koirien jätökset jäällä on ikävä ilmiö.

Jääli on saanut paljon hyvää julkisuutta aktiivisuudestaan ja omatoimisuudestaan. Vesienhoitoyhdistys odottaa, että koiranomistajat arvostaisivat järvikunnostajien työtä ja tekisivät osansa pitämällä järven puhtaana.

Kuva: Kimmo Kariniemi

Jäälin aktiivisuus hyvin esillä Rantapohjan vuosikatsauksessa

Rantapohja esitteli valokuvin päättyneen vuoden toimintaa alueellaan. Jäälistä esille pääsivät koululaisten linnunpönttötalkoot Kalamäessä, vesienhoitoyhdistyksen 10-vuotisjuhlatalkoot sekä jääliläisen Dinatra Mandon valinta vuoden nuoreksi oululaiseksi. Jääli-aiheisen kuvakoosteen voit katsoa täältä:

Jäsentiedote on julkaistu

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen juhlavuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä:

Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajiaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.

Useat yksityishenkilöt ovat liittyneet yhdistyksen jäsenksi. Kaikkien yhteystiedot eivät ole yhdistyksen tiedossa. Jotta jäsenposti tavoittaisi kaikki yhdistyksen jäsenet, puuttuvat yhteystiedot pyydetään välittämään joko suoraan yhdistyksen toimijoille tai nettisivujen kautta.

Rantapohja kertoi Jäälinjärven kalastustutkimuksesta

Rantapohja uutisoi näyttävästi, että Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa tilassa. Lehti muistuttaa myös, että yhdistys on selvittänyt Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuden. Tutkimuksissa on todettu, ettei ole estettä kalojen käyttämiseen ravintona. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:

Jäälinjärven kalakanta erinomaisessa tilassa

Vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa ekologisessa tilassa sekä lajisuhteiden että painojakauman osalta. Tulokset ovat Oulun kalatalouskeskuksen tuoreesta tutkimusraportista, jossa on kerrottu viime kesänä tehdyn koekalastuksen tulokset. Vuoteen 2011 verrattuna ahvenen saalismassa on lisääntynyt ja oli nyt 60 prosenttia kokonaissaaliista. Ahventen keskikoko on kasvanut ja petoahventen (yli 15 cm) määrä ja osuus on lisääntynyt. Myös ahventen yksilömäärä kasvanut neljäsosalla. Huolta raportissa aiheuttaa pienten särkien lisääntynyt määrä. Toisaalta isot särjet puuttuvat lähes kokonaan. Tutkijoiden mukaan kalastuksella tulisi huolehtia siitä, että petokaloja on tarpeeksi särkikannan pitämiseksi kurissa. Isojen ahventen pyytämistä pitäsi hillitä ja toisaalta isoja haukia pitäisi pyytää paljon.

Raportissa on julkaistu tuloksia myös vuosilta 2014 ja 2016. Vuoden 2016 painomääräistä tulosta hämmentää yksi hauki, jonka tarttuminen koeverkkoihin on lähinnä sattumaa. Kun vuoden 2016 tuloksista poistetaan hauki, havaitaan, että särjen ja lahnan (molemmat särkikaloja) yhteenlaskettu saalisosuus on pienentynyt noin 10 prosentilla ja ahvenen vastaavasti kasvanut. Yksilösuhteissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Tästä voisi päätellä, että Jäälinjärven kalakanta on ollut jokseenkin tasapainossa viimeiset viisi vuotta.

Tutkimusraportin voit lukea täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgdBpBP3ZL95togIv3Q?e=rWohb9 .

Yhdistys on harjoittanut särkiakalojen tehokasta kalastusta kymmenen vuotta. Järven särkikanta on muodostunut pääasiassa merestä kudulle nousevista emokaloista. Ne on poistettu kutunousun aikana.

Jäälin yhdistyksille tieoikeus Kokkoniityntielle

Kokkoniityntien tiekunnan ylimääräinen kokous päätti myöntää Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle ja Jäälin asukasyhdistykselle oikeuden käyttää Kiimingin Huttukylästä lähtevää metsätietä toimintansa tarpeisiin. Vesienhoitoyhdistyksellä on tien vaikutusalueella Kokkoniityn kosteikko. Lisäksi yhdistyksellä on liikkumistarvetta alueeella esim. vesitutkimusten vuoksi. Jäälin asukasyhdistyksellä on tien vaikutusalueella mm. Kokkokankaan Taukola -niminen laavu, jota voidaan huoltaa pääasiassa Kokkoniityntien kautta. Yhdistyksille määriteltiin tieyksiköt, joiden mukaan tienkäyttömaksut jakautuvat osakkaiden kesken.Tien osakkaina on noin viisikymmentä tilaa.

Kokkohaaran lieteallas pumpattiin

Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.

%d bloggaajaa tykkää tästä: