Blogiarkistot

Suovehkan kokeilu käyntiin

Kalamäessä käytettyjä kasvillisuustutkimuslauttoja on siirretty Järvialtaaseen, ja niihin on nyt istetettu pieni määrä suovehkaa. Bioremediaatiotutkimuksen tulosten mukaan hehtaari suovehkaa voisi sitoa typpeä lähes viisistataa kiloa ja fosforia noin neljäkymmentä kiloa vuodessa. Tutkimuksessa todettiin, että suovehka kasvaa kelluvana ja ottaa tarvitsemansa ravinteet suoraan vedestä. Kokeessa suovehka myös talvehti koelautalla.

Järvialtaan alustavan kokeilun tarkoituksena on selvittää, menestyisikö suovehka Järvialtaassa niin, että sen avulla olisi mahdollista vähentää Jäälinjärveen päätyviä ravinteita merkittävästi. Jos tämä olisi mahdollista, käytännönnön ogelmaksi muodostuu suuri vuotuinen biomassan poistotarve. Tämänkertainen kokeilu käynnistyi kovin myöhään, kun kasvukausi on kiivaimmillaan. Optimaalista olisi siirtää kasvit aikaisin keväällä. Kun koealustat ovat olemassa ja paikallaan, koejärjestelyjä on jatkossa mahdollista varioida.

Suovehkaa siirrettiin neljään altaaseen 30 yksilöä kuhunkin. Henkiinjäämistä ja mahdollista kasvua seurataan kesän aikana silmämääräisesti ja tarkkailemalla lauttojen avovesi-/kasvialan muuttumista.

Rautavirta -ohjausryhmä kokoontui Jäälissä

Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen ohjausryhmää kiinnosti erityisesti Kalamäen kosteikolle rakennettu puunippukoekenttä. Puuniput ovat lyhyessä ajassa keränneet pinnalleen runsaasti rauta-humussaostumaa. Tutkijat pohtivat nyt keinoja, joilla puunippujen vaikutusta voitaisiin tutkimuksellisesti todentaa. Silmämääräisesti näyttää, että saostuman partikkelikoko olisi suurempi koealueen jälkeen kuin ennen sitä. Jos tämä olisi totta, on oletettavissa, että tämä tehostaisi saostuman laskeutumista keruualtaisiin. Toistaiseksi tästä ei ole vakuuttavaa näyttöä.

Ohjausryhmä sai myös selvityksen valuma-alueen virtausten mallintamisesta. Ojitusten vuoksi veden virtausreitit ovat olleet osaksi epäselvät. Nyt on tavoitteena ottaa suuri määrä rautanäytteitä ja pyrkiä paikantamaan raudan lähteitä. Tämän jälkeen toimenpiteitä voitaisiin suunnitella erityisesti niille alueille, mistä rautaa lähtee paljon.

Ohjausryhmälle raportoitiin myös suosimulaattorimallin esittelytilaisuus ja siihen liittyvät viestintätoimet.

Viestintäkoulutusta vesistökunnostajille

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Vesistökunnostusverkosto järjestivät vesistökunnostajille viestintää koskevan koulutustapahtuman webinaarina. Omaa viestintäänsä esitteli kolme toimijaa, joista yksi oli Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Muut olivat WWF sekä Renkajärven suojeluyhdistys Hämeestä. Lisäksi saatiin viestintäammattilaisen ohjeistusta viestintäsuunnitelman laatimiseen.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys panostaa viestintään paljon, keskimäärin 115 talkootuntia vuodessa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia koko talkootyön määrästä. Käytössä on erittäin monipuolinen valikoima välineitä alkaen valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta mediasta ja päätyen tapahtumiin, vierailuihin ja kouluyhteistyöhön.

Yhdistyksen puheenvuoro sai kiinnostuneen vastaanoton, ja siitä käytiin myös jälkikeskustelua. Osallistujia oli viitisenkymmentä eri puolilta Suomea. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä:

Suosimulaattori sai asiallisen vastaanoton

Alun toistakymmentä maanomistajaa kiinnostui suosimulaattorista ja saapui Huttukylän nuorisoseuran talolle tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Suosimulaattori antaa metsikkökuviokohtaisesti tiedon, missä tilanteessa ja olosuhteissa kunnostusojitus on taloudellisesti järkevää. MTK:n puolelta tuli esiin, että kunnostusojituksen hehtaarikustannus on keskimäärin yli 900 euroa. Hyvin monilla alueilla kunnostusojituksen tuottama lisäkasvu jää niin pieneksi, ettei se kata kustannusta. LUKEn puheenvuorossa puolestaan tuli esiin, että tuhkalannoitus tuottaa kunnostusojitukseen verrattuna moninkertaisen lisäkasvun, ja sen kustannus jää alle puoleen ojituskustannuksesta. Osallistujat saivat kotiin viemisiksi kartan kunnostusojitusten tuottamasta lisäkasvusta kuvioittain eri ojitussyvyyksillä sekä taulukon tulosten soveltamiseksi omille kuvioilleen.

Jäälinjärven rautaongelman selitykseksi ovat osoittautuneet syvät ojitukset mustaliuskealueilla. Yhdistyksen tavoitteena on, että kannattamattomia kunnostusojituksia vältettäisiin. Siellä missä kunnostusojitus on tarpeellista, tarpeettoman syviä ojia tulisi välttää.

Suosimulaattorin infotilaisuus Huttukylässä 2.6. klo 18

MTK ja Metsänhoitoyhdistys kutsuvat Jäälinjärven valuma-alueen maanomistajat tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen suosimulaattorin soveltamisesta kunnostusojitusten suunnitteluun. Suosimulaattori on LUKEn ja Itä-Suomen yliopiston kehittämä mallinnustyökalu.

Tilaisuus järjestetään Huttukylän nuorisoseuran talolla (Koitelinkoskentie 720) torstaina 2.6.2022 klo 18. Kahvitarjoilun alkaa klo 17.30.

Jäälinjärven valuma-alueen pääosa sijaitsee Koitelinkoskentien ja Ylikiimingintien välisellä alueella.

Puuniput ”pyynnissä”

Puunippututkimusalue on laitettu loppukuntoon kesän tutkimusta varten. Useissa tutkimuksissa veteen lisätyn puuaineksen on todettu lisäävän vesistön monimuotoisuutta ja sen myötä parantavan veden laatua. Saarisenojaan Kalamäen alueelle tuotiin kevättalvella havupuuta ja niistä koottiin kaksitoista nippua 45 metrin matkalle. Alueen mitalle rakennettiin nyt kulkusilta näytteenottoa ja tutkimusta varten. Koe on osa Oulun yliopiston yhdistyksen kanssa tekemää rautailmiötutkimusta. Jäälissä raudan kulkeutuminen on massiivista. MIelenkiintoista on, toimiiko puu Jäälin olosuhteissa samalla tavalla kuin yleensä.

Yhdistys antoi palautteen Näppärinkankaan kaavaluonnoksesta

Näppärinkankaalle valmisteltu asemakaava on tärkeä osa Jäälin kehitystä, ja yhdistys on jo aiemmin tätä tukenut. Yhdistyksen mielestä kaavan valmistelu on tehty hyvin ja taustaselvitykset ovat laajat. Palautteessaan yhdistys on kiinnittänyt huomiota kaavaluonnosalueen ulkopuolelta tulevien vesien käsittelyyn ennen niiden johtamista Jäälinojaan. Yhdistys esittää, että näiden vesien käsittelyrakenne on määriteltävä kaavassa velvoittavaksi. Toiseksi yhdistys katsoo, että rakenne tulisi sijoittaa yhdistyksen aiemmin esittämään kohtaan, jotta kaivutarpeet ja kustannukset minimoituisivat. Kaivut ja kaivumaiden kuivuminen on Jäälissä erityinen ympäristöriski, sillä alueen moreenit ja hiekat sisältävät yleisesti rikkipitoista mustaliuskeainesta. Palaute on luettavissa täältä:

Hoitokalastus käynnistyi uusin voimin

Särkikannan pienentämisellä on tärkeä osa Jäälinjärven kunnon kohentumisessa. Pääosa järven särkikannasta on syntynyt merestä nousevista emokaloista. Noususärkiä pyydetään rysällä Jäälinjärven luusuasta.

Tämän kevään pyynti on alkanut. Rysän asentamiseen osallistui puoli tusinaa uutta talkoolaista. Tämä on yksi osa yhdistyksen tavoittelemaa sukupolvenvaihdosta, jotta tominta jatkuu ja saavutetut tulokset voidaan pitää yllä.

Kokemuksen mukaan kutusärkiä nousee noin viikon ajan. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysästä. Rysä poistetaan heti nousun päätyttyä. Särkisaalis on vuosien mittaan vähentynyt, mikä kertoo kannan pienentymisestä. Särjet ovat jo pitkään päätyneet hyötykäyttöön. Särkiä voi kysyä Kari Tiriltä, p. 0400 586 776.

Leppisuonojan tutkimuspatoa korjattiin

Yhdistys on vuonna 2018 käynnistänyt Laivakankaan harjun eteläpuolella sijaitsevassa, ”Leppisuonojaksi” nimetyssä ojassa tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä, kun ojaa padotetaan. Kevytrakenteisellä padolla oli ilmeinen vaurioriski, kun ojan reunat olivat sulamisen jälkeen vettyneessä tilassa ja patolevyn tuki oli siksi heikko. Sen vuoksi vettä alennettiin lyhytaikaisesti, ja patolevy tuettiin paikalta saaduilla kivillä.

Tutkimus jatkuu vielä ainakin ensi vuoteen. Tulokset raportoidaan yliopiston Rautavirta-tutkimuksen yhteydessaä. Patoa ei liene tarpeeen purkaa tutkimuksen päätyttyä, sillä korkeampi vedenpinta ojassa on joka tapauksessa ympäristön kannalta eduksi. Ojaan johdetaan asuinalueen kuivatusvesiä, mutta pääosa vedestä suotautuu Laivakankaan harjusta. Kalankulkua ojassa ei ole eikä siihen tarvitse varautua.

Suosimulaattoria esitellään maanomistajille – Rantapohja antoi asialle paljon palstatilaa

Jäälinjärven valmuma-alueen maanomistajille järjestetään suosimulaattorin esittelytilaisuus Huttukylän nuorisoseuran talolla torstaina 2.6.2022 klo 18. Suosimulaattori on mallinnustyökalu, jolla voidaan tarkastella metsäkuvioittain, onko kunnostusojitus tarpeellinen ja taloudellisesti kannattava. Uusien tutkimustulosten mukaan puuston kasvuun riittää kohtuullisen pieni kuivavara, eikä ylisyvistä ojista ole hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Ojitussyvyydellä on suuri merkitys Jäälinjärven valuma-alueella siksi, että siellä esiintyvä mustaliuskeaines aiheuttaa raudan vapautumista maaperästä silloin, kun pohjaveden pinta alenee ojituksen seurauksena.

Esittelytilaisuuden järjestävät MTK, paikallinen metsänhoitoyhdistys, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:

%d bloggaajaa tykkää tästä: