Blogiarkistot

Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu

Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .

Riemukas kalapäivä Jäälinmajalla

Jäälin koulu ja vesienhoitoyhdistys järjestivät alakoululaisille jo perinteeksi muodostuneen kalapäivän. Yhdistys on kustantanut koululle onget ja haavit, ja ne olivat ahkerassa käytössä Jäälinmajan laiturilla. Erityisen kiinnostava oli Ismo Karhun fileointipiste. Oppilaat seurasivat hauen käsittelyä suorastaan henkeään pidätellen. Fileoinnin lisäksi Ismo kertoi kalan valmistamisesta ruoaksi. Yllättävän monet kertoivat syöneensä itse pyydettyä kalaa.

Järvestä pyydettyjä eläviä kaloja oli nähtävillä vesialtaissa. Oppilaat kiersivät myös kala- ja vesiaiheisen rastiradan ja kuulivat vesienhoitoyhdistyksen esityksen järven ravintoketjusta. Ohjelma huipentui K-Supermarket Jäälin lahjoittamaan makkara- ja mehutarjoiluun. Jäälinmaja antoi käyttöön nuotiopaikan ja -puut. Osallistujia oli aikuiset mukaan lukien noin 160.

KUva: Sanna Alalauri
Ismo Karhu näytti hauen filointia ja kertoi myös, miten luonnonkalasta voi tehdä hyvää ruokaa. Kuva: Sanna Alalauri

Ruskakirkko Kalamäessä

Seurakunnan järjestämä Ruskakirkko Kalamäessä kokosi kolmisenkymmentä osanottajaa. Vesienhoitohdistys järjesti tilaisuuden puitteet ja keitti nokipannukahvit. Seurakunta hankki muut tarjottavat. Myös sää oli suosiollinen.

Vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon rannalla on jääliläisten yhdistysten rakentama laavu, lintutorni ja näköalatanne.

Hyvä saalis ”ruokakalakokeesta”

Viime vuosilta on paljon hajahavaintoja siitä, että Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ravintoketjun korjaantumisen myötä. Asian varmistamiseksi yhdistys teki verkkokalastuskokeen 30 millin verkoilla. Muutaman tunnin pyynti tuotti hyvän ahvensaaliin. Suurin ahven lähenteli puolta kiloa. Saaliissa oli muutama pikku lahna ja yksi hauki.

Muutaman tunnin verkkopyynti tuotti hyvän ahvensaaliin.

Yhdistys monessa mukana

Tapahtumat ovat syksyn tullen lisääntyneet. Yhdistys on esitellyt vesistökunnostuta ja Jäälin ulkoilumahdollisuuksia kolmessa tapahtumassa viikon aikana. Nämä ovat Jäälin koulun harraste- ja hyvinvointimessut, Jäälin venetsialaiset sekä Välikylän varhaiskasvatusyksikön järjestämä sadonkorjuutapahtuma. Erityisen kiinnostava on ollut Jääli – Koiteli -reitti, jonka toteutukseen ja ylläpitoon yhdistys on osallistunut merkittävällä tavalla.

LIsää tapahtumia on tulossa: Ruskakirkko Kalamäessä 11. syyskuuta, Jäälin Superluokan iltakoulu Kalamäessä 15. syyskuuta sekä Jäälin koulun kalapäivä Jäälinmajalla 21. syyskuuta.

Markku Vuolteenaho ja Jaakko Laine esittelivät yhdistyksen toimintaa Jäälin koulun harraste- ja hyvinvointimessuilla. Kuva: Markku Vuolteenaho.
Yhdistys oli esillä myös Jäälin venetsialaisissa.
Jaakko Laine kertoo lapsille ja heidän vanhemmilleen vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta ja alueemme tarjoamista ulkoilureiteistä ja -mahdollisuuksista. Kuva: Markku Vuolteenaho

Tekniikkaa Jäälin vesitutkimuksiin

Jäälinjärveen tulevia vesiä tutkitaan nyt jatkuvatoimisella analysaattorilla. Laitteessa on antureita eri parametreja varten. Laite on asetettu tekemään mittuksia kymmenen minuutin välein. Analysaattori on upotettu uoman pohjalle näkymättömiin. Data voidaan lukea Bluetooth -yhteyden kautta. Laite nostetaan vedestä vain pariston vaihtoa varten.

Vesitutkimusten yleisenä ongelmana ovat olosuhteiden nopeat vaihtelut, jotka vaikuttavat paljonkin veden laatuun ja ominaisuuksiin. Kun perinteisesti näytteitä otetaan muutaman viikon välein, olosuhteiden vaikutukset jäävät huomiotta ja vaikeuttavat tulosten tulkintaa.’

Meneillään oleva rautatutkimus, jota analysaattori palvelee, jatkuu vielä kesän 2023.

PEFC pohjoisen alueen mesäsertifiointitoimikunnan jäseniä tutustui Jäälin vesienhoitoon

Metsien PEFC-sertifiointitoimikunnan pohjoisen alueen puheenjohtaja ja kaksi jäsentä vierailivat Kalamäessä tutustumassa Jäälin vesienhoitoon. Jäälin vesien ongelmat, erityisesti rautakulkeutuma, liittyvät metsätalousmaiden käsittelyyn. Monipuolisessa keskustelussa yhdistyksen hankkima suosimulaattorimallinnus kiinnosti vieraita erityisesti. Huomiota herättivät Jäälin mittavat ja monipuoliset toimet kokonaisuutena.

Valtaosa Suomen talousmetsistä kuuluu PEFC-sertifikaatin piiriin. Sertifikaatin kriteerit ovat selvästi lainsäädäntöä tiukemmat. Sertifiointitoimikunnassa ovat edustettuna metsäalalan toimijat ja viranomaiset.

Sertifiointitoimikunnan jäsenet tutustuivat Kalamäen kosteikkoon ja Järvialtaaseen. Kuvassa puhenjohtaja Markku Ekdahl ja Esa huotari sekä Kiimingin – Jäälin vesiehoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Laine. Kuvasta puuttuu toimikunnan jäsen Tommi Virkkunen.

Hallitus valmisteli rakenteiden kunnostusta

Yhdistyksen hallitus päätti peruskorjata Korteojan padon syyskuun alussa. Kovan rasituksen vuoksi padossa on muodonmuutoksia ja sen tuentaa on vahvistettava. Lisäksi virtausaukon muotoa ja rakennetta muutetaan niin, että säätötarve vähenee mm. nopeissa tulvatilanteissa. Lisäksi hallitus pohti Kokkohaaran rakenteisiin kaavailtuja muutoksia. Myös Järvialtaan puomin liikuntasaumojen liitoksiin on kehitettävä ratkaisu, joka sallii puominosien liikkeen ilman syöpymisriskejä.

Jäälinjärven tilan hallitus totesi olleen alkukesällä hyvä ja pitkän ajan väriarvojen trendi on aleneva. Rankat sateet nostivat järveen tulevan virtaaman kaksikymmenkertaiseksi ja järven pinta nousi muutamassa päivässä 27 senttiä. Vaikka tulvahuippu jää lyhytaikaiseksi, järven vesi tummuu loppukesää kohti.

Yhdistyksen varikkoalue kunnostetaan ja järjestellään. Lisäksi hallitus päätti, että se voi osaltaan rahoittaa laavujen polttopuiden ”keskusvaraston” materiaalit lahjoitusvaroista. Toteutukseen kutsutaan Jäälin asukasyhdistys ja LC Jääli.

Hallitus sai raportin Rautavirta-hankkeesta. Tutkimuksessa etsitään keinoja raudan kulkeutumisen vähentämiseen. Tutkimus jatkuu vuoden 2023 syksyyn. Ohjausryhmässä on yhdistyksen edustus.

Hallitus päätti järjestää Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunnan kokouksen syksyn aikana. Toimikuntaan kuuluu mm. viranomaisia ja tutkijoita sekä keskeisiä sidosryhmiä.

Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:

Sade teki tulvan

Kahden viimeisen vuorokauden aikana Jäälissä satoi 73 millimetriä ja muutama edeltävänä päivänä yhteensä 24 millimetriä. Vettä on siis liikkeellä runsaasti. Jäälinjärven pinta on noussut kolmen päivän aikana 17 senttiä. Siitä kymmenen senttiä on tapahtunut viimeisen vuorokauden aikana. Kun säädettävät padot olivat kesäasennossa, äkillinen tulva aiheuttaa niille suurta rasitusta. Vaurioita ei kuitenkaan ole näkyvissä. Jos runsaat sateet eivät jatku, tulva laantunee nopeasti, koska valuma-alue ei juuri varastoi vettä. Lähipäivät näyttävät, miten tulva vaikuttaa järven veden laatuun. Kokemuksen mukaan on ennakoitavissa, että veden väri tummuu.

Äkillinen tulva nosti veden Kalamäen polulle, kun tulvapadon virtausaukko oli suljettuna.

Alkukesä hyvä Jäälinjärvessä

Alkukesän veden laatu on ollut Jäälinjärvessä kohtalaisen hyvää. Vuodesta 2013 jatkuneessa väriarvoseurannassa parhaat alkukesän arvot ovat olleet vuosina 2015, 2020, 2021 sekä tänä vuonna. Säännönmukaisesti vesi tummuu kesän mittaan, ja tummumisen aste riippuu sateista. Pääosa vedestä tulee Saarisenojasta, ja sen väriarvot ovat nyt veden vähenemisen ja lämpenemisen myötä jo nousseet korkeiksi. Yleisesti väriarojen trendi on pitkällä aikavälillä aleneva (ks. kuva).

Alkukesän tulovesimäärä tulvakauden jälkeen on ollut tavanomainen. Enemmän vettä on tullut vuosina 2015, 2019 ja 2021.

Virallisella sinilevähavaintopaikalla (Jäälinmajan uimaranta) ei ole todettu sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen. Järven koillisperukassa on sinilevää on ollut parin päivän aikana sen jälkeen, kun tuuli oli pitkään käynyt pitkin järven selkää koilliseen.

Järviallas näyttää edelleen pidättävän kiintoainesta melko hyvin varsinkin silloin, kun tuloveden pitoisuudet ovat korkeat (ks. kuva) Kiintoaineesta suuri osa on rautaa. Sitä mitataan tiheään ylipiston tutkimuksessa, ja tulokisista tehdään päätelmät erikseen.

%d bloggaajaa tykkää tästä: