Blogiarkistot
Koulun kalapäivä pitää säänsä ja suosionsa!
Periteinen koulun kalapäivä järjestettiin jälleen Jäälinmajalla aurinkoisen sään helliessä 22. elokuuta. Vieraina olivat Jäälin koulun kolmas ja neljäs luokka ja kaksi erikoisluokkaa opettajineen, yhteensä noin 180 lasta ja aikuista. Ohjelmassa oli mm. kalan anatomiaa ja perkausta, ongintaa ja tietovisa sekä järven ”elämän” kertausta. Kalapäivä on aina kiinnostanut oppilaita.
Joni Meriläisen kalan anatomia- ja perkausrasti kannusti lähempään tarkasteluun!
Kuvat: Sanna Alalauri
”Kaikki” tutkimuslaitokset ja keskeiset viranomaiset kokoontuivat Kalamäkeen pohtimaan mustaliuskeita
Ennennäkemätön asiantuntijajoukko kokoontui Jäälin Kalamäkeen Geologian tutkimuskeskuksen koolle kutsumaan seminaariin, joka keskittyi mustaliuskeisiin. Tapahtumaan osallistui järjestäjien lisäksi edustajia Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Oulun yliopistosta, Oulun kaupungilta, Oulun seudun ympäristötoimesta, Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta, Ramboll Finlandista sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Tapahtumapaikkana toimi jääliläisten yhdistysten laavu Kalamäen kosteikon rannalla.
Tapahtuman keskiössä oli meneillään oleva SOLMU-projekti. Siinä tavoitteena on mustaliuskeiden esiintymisalueiden tunnistaminen kalliossa, maaperässä ja pintavesissä sekä haittavaikutusten määrittäminen mm. vesistöissä. Jäälissä meneillään on lisäksi muita tutkimuksia, joissa selvitetään mm. maaperässä tapahtuvia prosesseja (”Rautaturve”) sekä uusia biopohjaisia ratkaisuja raudan kulkeutumisen vähentämiseen (”MOREVA”). Tutkimusalueena Jäälinjärven valuma-alue kiinnostaa, koska siellä esiintyy mustaliuskeita, maaperä alueella on monimuotoista ja pienipiirteistä, ainoa merkittävästi vaikuttava maankäyttö on metsätalous ja tietopohja on laaja useiden aiempien tutkimusten ansiosta.
Mustaliuskeet sisältävät rikkiä, joka hapettuessaan rikkihapoksi liuottaa mm. metalleja kuten rauta. Jäälinjärven valuma-alueella hapettuminen johtuu pääasiassa pohjavedenpinnan laskusta ojitusten seurauksena. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän happamoitumista ja haitta-aineiden kulkeutumista. Jäälinjärveen kulkeutuu rautaa tulovesien mukana satoja kiloja päivässä. Tämä pitää järven veden tummana ja sameana. Laskeutukseen perustuvat menetelmät raudan vähentämiseksi järven tulovesistä eivät ole tuottaneet riittäviä tuloksia.
Sateet tulivat – vedet nousivat
7. – 12. elokuuta sademittariin kertyi vettä täydet sata milliä. Tulovirtaama Jäälinjärveen nousi muutamassa päivässä kevättulvan tasolle, jopa hiemen suuremmaksi. Toki on muistettava, että kevättulvaa ei tänä vuonna oikeastaan ollut kun luntakaan ei ollut. Sateiden seurauksena Jäälinjärven pinta nousi 43 senttiä kesän minimistä.
Jäälinjärven vesi on koko alkukesän ollut hyvin läpinäkyvää. Kovat sateet tummensivat taas veden – kuten aina. Sinilevä- tai limalevähaittaa ei ole ollut, suuria kaloja on tullut ja uimaveden laatu on parasta Oulussa. Kokonaisuutena Jäälinjärven tila on hyvä.
Kalaa Jäälinjärvestä
Jäälinjärven kalakanta on hyvässä kunnossa. Erityisesti isot kalat ilahduttavat.
Kilon ahven.
Yli viiden kilon hauki
Järvialtaan puomia vahvistetaan
Jäälinjärven yläpään laskeutusaltaaksi erottavan seinämän kannatusrakenne ei ole kestänyt luonnovoimia vastaan vaan vaatii vahvistusta. Alkuperäinen kannatuspuomi on koottu ruuveilla kahdesta lankusta, joiden välissä on finfoam-kevennys. Ruuvikiinnitys ei ole kestänyt aallokon jatkuvaa vaikutusta. Puomi vahvistetaan sitomalla tukeista koottu puomilitka tiukasti alkuperäiseen puomiin sidontaliinoilla. Puomin tehtävä on kannattaa laskeutusaltaan seinämänä toimivaa suodatinkangasta. Suodatinkankaan alareuna on painotettu pohjaan kettingillä
Laskeutusaltaana toimivan Järvialtaan pinta-ala on 3,5 hehtaaria. Allas on ylivoimaisesti tehokkain rakenne vähentämään valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeuvaa rauta-humus -kiintoainetta. Vahvistustukit on saatu lahjoituksena Oulun diakonissalaitokselta.
Rantapohja hoksautti Jäälinjärven veden hyvästä laadusta
Rantapohja nosti näkyville Jäälinjärven veden hyvän laadun ”Ookko nää kuullu” -kokoelmassaan
Kalamäen sillan kansi uusittiin
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan sillan vanha ja huonokuntoinen kansi uusittiin. Silta on alunperin ”isännätön” eikä sen rakentamishistoria ole tiedossa. Kantavana rakenteena on vanha junanvaunun runko, jonka todettiin olevan hyvässä kunnossa. Yhdistyksen vesienhoitorakenteet yhdessä muiden virkistys- ja luontorakenteiden kanssa muodostavat Kalamäen monipuolisen kokonaisuuden, jossa Kalamäen silta on erittäin tärkeä. Yhdistys kunnosti sillan talkootyönä. Oulun kaupunki on myöntänyt materiaalien hankintaan avustusta.
Yhdistys muistutti Kuusamontien yleissuunnitelmasta
Valtatien 20 parantaminen on etenemässä nähtävillä olleen yleissuunnitelman pohjalta lopulliseksi tiesuunnitelmaksi. Hankkeeseen kuuluu lukuisia alikulkuja, joiden alueella pohjavedenpintaa joudutaan alentamaan. Maaperän ominaisuuksista johtuu, että kuivatusvesiin liukenee rautaa, joka kulkeutuu pintavesiin ja hapettuessaan saostuu. Yhdistys katsoo, että rautailmiön hallintaan ei ole paneuduttu riittävästi. Yhdistys vaatii, että asia on priorisoitava suunnittelussa korkealle.
Yhdistys perustelee vaatimustaan 15 vuotta jatkuneesta Jäälinjärven kunnostuksesta saaduilla tutkimustiedoilla ja kokemuksilla. Yhdistys toteaa, että perussyy on pohjavedenpinnan alentaminen, ilmiö on massiivinen ja ongelman ratkaiseminen on vaikeaa.
Kuva: Ylikiimingin liittymän alikulun kuivatusvesistä saostunutta rautaa tien sivuojassa
Rautatutkimusten maastotyöt käynnistyivät
Olli Haanpää:
Ryhmä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijoita kokoontui maanantaina 4.5. sekä torstaina 7.5. Jäälinjärven valuma-alueella sijaitsevalle Hutunsuon metsäalueelle käynnistämään RautaTurve ja MOREWA hankkeiden maastotutkimuksia. Hankkeiden tarkoituksena on tuottaa tarkempaa tietoa Jäälinjärveen päätyvästä rautakuormituksesta ja erityisesti siitä, miten rauta lähtee liikkeelle alueen turvemaiden metsistä. Hankkeissa lisäksi pohditaan ja osin myös testataan mahdollisia keinoja vähentää järven tilaa heikentävää kuormitusta jo kuormituksen alkulähteillä. Hutunsuolla sijaitseva metsäpalsta saatiin käyttöön tutkimushankkeiden koealaksi metsänomistajan suostumuksella, joskaan mitään metsän käyttöön vaikuttavia toimenpiteitä ei alueella tulla tutkimusten aikana tekemään.
Ensimmäisenä maastopäivänä käytiin kävellen läpi koealana toimiva metsäalue ja erityisesti sen ojaverkosto. Ojista otettiin myös alustavia vesinäytteitä, joskin varsinaiset mittaukset ja jatkuvatoiminen seuranta käynnistyy vasta myöhemmin. Tutkijat myös pohtivat aluetta kiertäessään, minne tarkalleen ottaen erinäiset mittauspisteet voitaisiin sijoittaa ja mikä juuri tällä metsäalueella voisi olla merkityksellistä vesistöön päätyvän raudan käyttäytymisen kannalta. Varsinaista mittausvälineistöä vietiin maastoon jo pari päivää myöhemmin 7.5., kun Luonnonvarakeskuksen tutkijat kävivät asentamassa metsäojien veden laatua ja vedenpinnan tasoa mittaavat kojeet aiemmin valikoituihin paikkoihin. Mittalaitteistoa tullaan asentamaan vielä lisääkin maan lämmettyä, koska erityisesti maalle tulevia laitteita ei voitu roudan vuoksi vielä asentaa. Tutkimukset jatkuvat nyt käynnistyneiden hankkeiden osalta vuoteen 2028 saakka.
Tutkimuslaitteita Hutunsuolla
LUKEn Mari Könönen Hutunsuolla 4.5.2026. Rautapitoista vettä purkautuu metsäojaan lähdemäisesti
Monipuolista metsätietoa nuorille
Oulun 4H yhdistys järjesti jälleen nuorille suunnatun metsäpäivän Jäälin Kalamäessä. Tapahtumaan osallistuivat Jäälin koulun seitsemäsluokkalaiset sekä Talvikankaan koulun kahdeksasluokkalaiset, yhteensä yli 120 nuorta. Osallistujat jakautuivan pieniin ryhmiin, jotka kiersivät viidellä rastipisteellä. Niillä eri toimijat esittelivät erilaisia metsään liittyviä näkökulmia: Kiimingin-Ylikiimingin riistanhoitoyhdistys pienpetoja, 4H yhdistys puun kasvua ja puupohjaisia tuotteita, MetsäGroup hiilen kiertoa sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys metsätalouden vesistövaikutuksia ja niiden vähentämistä sekä Jäälinjärven kunnostusta laajeminkin. Samalla rastilla vieraat saivat tietoa metsänhoidon käytännön vaiheista ja hyvän metsänhoidon merkityksestä metsän kasvulle, kehittymiselle ja taloudelliselle tulokselle.
Kalamäen alue on osoittautunut erittäin hyväksi alustaksi erilaisille luontoaiheisille tapahtumille. Jäälin koulu käyttää aluetta oppimisympäristönä. Tälle keväälle tulee myös Oulun kulttuuripääkaupunkiin liittyvä tapahtuma sekä Jäälin koulun Koiteli-vaellus. Oulun 4H yhdistys suunnittelee syksylle vielä laajempaa tapahtumaa.
Relaskooppimittausta Kalamäessä
Talvikankaan oppilaat kokoontuivat päätöstilaisuuteen Kalamäen laavulle.
