Valuma-alue

Jäälinoja kerää Kiimingin lounaiskulman vedet ja laskee Kalimeenjokeen Oulun Korvenkylässä. Kalimeenjoki puolestaan laskee mereen Kellossa. Kalimeenjoen valuma-alueen pinta-ala joen suulla on 224 neliökilometriä. Jäälinojan valuma-alueen pinta-ala on 65 neliökilometriä eli 29 prosenttia Kalimeenjoen koko valuma-alueesta.Ks Kalimenjoen valuma-alue täältä.

Jäälinojaan tulevista vesistä 58 prosenttia virtaa Jäälinjärven kautta ja muu osa suoraan Jäälinojaan Jäälinjärven alapuolelta. Jäälinjärveen vedet virtaavat puolestaan kaakkoispäähän laskevasta Saarisenojasta ja pohjoispuolelle laskevasta Korteojasta. Pääosa Saarisenojan vedestä on peräisin Kokko-ojasta, joka laskee Saarisenojaan pohjoisesta noin 1,5 kilometriä ennen Saarisenojan suuta. Ks. Jäälinojan valuma-alue tästä.

Jäälinojan vesistöalueen hydrologia poikkeaa luontaisesta tehokkaiden ojitusten seurauksena. Veden viipymä valuma-alueella on olennaisesti lyhentynyt ja luontaiset puhdistautumisprosessit heikentyneet. Jäälinjärven yläpuolisella alueella ainoa maankäyttömuoto on metsätalous. Jäälin alue ja Jäälinojan varsi sen sijaan ovat tiiviisti asuttuja. Asutus on lähes kokonaan viemäröinnin piirissä. Peltoviljely alueella on melko vähäistä, eikä turvetuotantoa ole lainkaan.

Saarisenjärvi

Saarisenjärven vedet laskevat Jäälinjärveen Saarisenojan kautta. Saarisenjärvi on luonnontilaissa ollut pinta-alaltaan noin 0,5 neliökilometriä. Järvi on laskettu, ja sen nykyinen pinta-ala on vain noin puolet luonnontilaisesta. Järven lasku ei juuri palvele nykyistä maankäyttöä, sillä peltoviljelyä järven välittömässä vaikutuspiirissä ei ole. Järven lähettyvillä on muutama talo. Järven nosto lähemmäksi luonnontilaa pitäisikin ottaa tutkittavaksi.

Saarisenoja

Saarisenoja on koko matkaltaan asumaton, ja ainoa maankäyttömuoto ojan vaikutusalueella on metsätalous. Suurimmaksi osaksi Saarisenoja virtaa ojitettujen suoalueiden läpi. Saarisenoja on suurelta osin kaivettu ja oikaistu kuivatussyvyyden lisäämiseksi. Ainakin alaosastaan Saarisenojan kerrotaan olleen veneellä kuljettava, mutta toimenpiteiden seurauksena Saarisenojan olemus ja luonne ovat olennaisesti muuttuneet. Saarisenojaan tulisi tutkia mahdollisuutta rakentaa Saarisenojanniityn kosteikko ja lisätä vesien pintavalutusta.

Lylykkäänjärvi

Noin 0,4 neliökilometrin suuruinen Lykykkäänjärvi sijaitsee Kokko-ojan valuma-alueen kaakkoisreunalla hyvin lähellä vedenjakaja-aluetta. Lylykkäänjärvestä ei ole varsinaista vesien purkautumisreittiä. Lylykkäänjärvi sijaisee laajan suoalueen keskellä, mutta soita ei ole kovin voimakkaasti ojitettu. Järven eri puolilla on yhteensä kymmenisen vapaa-ajan asuntoa.

Kokko-oja

Kokko-oja laskee Saarisenojan alaosan kautta Jäälinjärveen

Pääosa Jäälinjärveen tulevista vesistä on peräisin Kokko-ojan valuma-alueelta, joka on voimakkaasti ojitettu. Valuma-alueen yläosalla sijaitsee Haisunjärvi, jonka pinta-ala on  luonnontilassa ollut noin 0,3 neliökilometriä. Nykyisin järvi on kokonaan kuivatettu. Samassa yhteydessä aikanaan soiden pintoja pitkin valuneet vedet on johdettu ojia pitkin järven ohi. Alue on asumaton, mutta järven läheisyydestä on otettu runsaasti maa-aineksia. Haisunjärvi on luontainen paikka kosteikolle, jonka toteuttamismahdollisuus pitäisi tutkia. Myös vesien virtaussuuntien palauttamismahdollisuudet tulisi selvittää.

Haisunjärvestä laskee Haisunoja Kokkojärvenniitylle, joka on lähes puolen neliökilometrin laajuinen, kokonaan kuivatusta järvestä syntynyt niittyaukio. Vedet johdetaan alueen keskelle kaivettua Kokko-ojaa pitkin niityn läpi. Kauttaaltaan kaivettu Kokko-oja laskee Saarisenojaan noin 1,5 km ennen Jäälinjärveä. Kokkojärvenniitty voisi toimia tehokkaana, laajana kosteikkoalueena, ja sillä olisi suuri merkitys alapuolisten vesien tilaan. Kosteikon toteuttamismahdollisuudet tulisi tutkia.

Korteoja

Lauttalammen rannalla on yksi talo

Korteoja laskee Jäälinjärveen pohjoisesta. Korteojan valuma-alueen pinta-ala on 8,4 neliökilometriä; siis vajaa viidennes Jäälinjärveen tulevista vesistä on peräisin Korteojan valuma-alueelta. Korteoja – kuten muutkin Jäälinjärven yläpuoliset valuma-alueet – on tehokkaasti ojitettu ja asumaton lukuun ottamatta lähellä ojan suuta sijaitsevaa noin kymmenen talon keskittymää. Valuma-alueella sijaitsee 0,1 neliökilometrin suuruinen Lauttalampi, jonka ympäristössä on pari asuttua taloa. Suurin osa Korteojaan tulevista vesistä virtaa Mustasuon ja Mustaojan kautta. Mustaojaan tulisi tutkia kosteikon rakentamismahdollisuutta.

Peukaloisenlampi

Jäälinjärven kaakkoispää on ruopattu vuosina 1993 ja 1994 ja imuruoppausmassat on sijoitettu Peukaloisenlampeen. Selkeytyneet vedet on johdettu Saarisenojan kautta Jäälinjärveen. Ruoppausmassat ovat hyvin stabiloituneet. Kuivatusta varten rakennetussa laskuojassa ei virtaa sanottavasti vettä. Oja on voimakkaasti ruohottunut ja toimii nykyisellään vesienkäsittelyrakenteena [kuva Peukaloisenlammen laskuojasta]

Jäälinjärvi

Jäälinjärvi on Jäälinojan valuma-alueen keskusjärvi, jonka kautta virtaa runsaasti yli puolet Jäälinojan vedestä. Jäälinjärvi on myös Jäälin maisemallinen keskus. Jäälinjärven pinta-ala keskivedenkorkeudella on 0,9 neliökilometria ja tilavuus 1,2 milj. kuutiometriä. Ks. syvyyskartta täältä:  Jäälinjärvi syvyyskartta.  Järvellä on rantaa 7,3 km.  Rannat ovat kutakuinkin kauttaaltaan asutut.  Luoteispää ja lounaisranta ovat asemakaava-aluetta, ja myös muu osa järveä on joko pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen käytössä. Jäälinjärven vedenlaatu ja käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön ovat voimakkaasti heikentyneet ihmisen toiminnasta johtuvien muutosten vuoksi.  Jäälinjärvellä harrastetaan runsaasti soutelua tai melontaa. Myös uintia pidetään tärkeänä, mutta sitä häiritsee sinilevä ja erityisesti läpi kesän esiintyvä limalevä.  Kalastuksella on myös merkitystä.  Myös talvella järvellä liikutaan, oleskellaan ja kalastetaan paljon.

Jäälinoja

Jäälinjärvestä lähtevän Jäälinojan varsi on tiheään asuttu

Jäälinjärven vedet laskevat noin 8 kilometrin mittaista Jäälinojaa pitkin Kalimenjokeen. Jäälinjärven lisäksi Jäälinojaan tulee vettä Jäälinjärven alapuoliselta valuma-alueelta, ja myös rakennettujen alueiden hulevedet johdetaan suoraan Jäälinojaan. Näissä on havaittu korkeita kiintoainepitoisuuksia, jotka heikentävät Jäälinojan veden laatua. Jäälinoja on tärkeä ympäristöä elävöittävä tekijä ja tärkeä myös kasteluveden saannin kannalta.  Ojalla on arvoa myös kalastuksen kannalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: