Monthly Archives: marraskuu 2012

Yhdistyksen toimintamalli kiinnosti Kitkajärvellä

Suomen ympäristökeskus järjesti yhdessä Posion kunnan ja Kuusamon kaupungin kanssa 27.11. yleisötilaisuuden, jossa pohdittiin kunnostushankkeen käynnistämistä Kitkajärvelle. Sinänsä hyväkuntoinen, suuri ja kirkasvetinen järvi on alkanut nuhraantua ja ongelmia kalakannoissa esiintyy. Keskeinen kysymys Kitkajärvellä on kunnostustoiminan organisoiminen.  Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä oli pyydetty tilaisuuteen puheenvuoro, jossa haluttiin tietoa yhdistyksen perustamisesta ja kunnostushankkeisiin kehitetystä toimintamallista. Yhdistyksen esite jaettiin tilaisuuden osanottajille. Puheenvuorossa esitetyt diat löytyvät täältä:  Kitka 271112.  Yhdistyksen toimintamalli herätti kuulijoissa myönteistä kiinnostusta.

Rantapohja uutisoi Jäälinjärvi-seminaarista

Paikallislehti Rantapohja kirjoitti näkyvästi Jäälinjärvi-seminaarista. Lue juttu täältä Rantapohja 201112

Suomen johtavat järviasiantuntijat pohtivat Jäälinjärven tilaa

Yhdistys järjesti 13. marraskuuta seminaarin, jonka tarkoituksena oli muodostaa ns. ”Jäälinjärvi-diagnoosi”, ts. ymmärtää, miten Jäälinjärvi toimii, mitkä asiat järven ekologiassa ovat häiriintyneet ja mitä järvelle olisi tehtävissä. Aamupäivän kestäneeseen tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksesta, kaupungeista ja yhdistyksistä.

Jäälinjärven yleistilaa koskevassa osassa käytiin tutkimustulosten perusteella läpi järven vedenlaatua, pohjasedimenttiä sekä raudan ja humuksen aikaansaamia ominaispiirteitä. Alustuksissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että järviprosessit ja niiden syy-seuraussuhteet ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sisäistä kuormitusta mitä ilmeisimmin esiintyy. Kiistatonta on, että kaikki järveen kohdistuva ulkoinen kuormitus olisi minimoitava. Yhdistyksen käynnistämiä valuma-alueen kunnostustoimia pidettiin oikeina ja hyvinä.

Viime kesänä suoritetun allaskokeen tuloksia arvioitiin (ks. artikkeli ”Allaskokeen tulokset hämmentävät).  Kokeessa käytetty Phoslock-kemikaali käyttäytyi toisin kuin oli odotettu. Koska kysymyksessä on uusi kemikaali, tutkijat nostivat esiin kysymyksen, miten Phoslock toimii humus- ja rautapitoisissa vesissä.

Limaleväongelmaa pohdittiin syvällisesti. Limalevä on selvästi yleistyvä laji Suomen vesistöissä. Limalevää esiintyy jopa ihmistoiminnan vaikutusalueen ulkopuolella.  Levä näyttäisi viihtyvän fosfori- ja humuspitoisissa vesissä. Levä hyödyntää pohjasedimenttiä;  Jäälinjärvessä se on helppoa, koska järvi on matala. Levä ei pidä valosta, ja siksi tumma vesi on sille eduksi.  Allaskokeen tulosten perusteella Jäälinjärvessä on vähän suurikokoisia vesikirppuja, jotka voisivat käyttää limalevää ravintonaan. Toisaalta levällä on kyky välttää saalistajiaan. Mitään yksittäistä ratkaisua limalevän vähentämiseksi ei ole olemassa.

Kunnostusmahdollisuuksia pohdittaessa hoitokalastuksen merkitys nousi tärkeälle sijalle. Pienten särkien poistaminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja pohjan pöyhintä ja ravinteiden palautuminen veteen vähenee. Myös ulkoisen kuormituksen minimointi on tärkeää. Muista vesikemikaaleista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa.  Seminaarin osanottajat saivat erittäin arvokasta tietoa vesistön eliöyhteisöjen toiminnasta. Niitä arvioidaan huolellisesti jatkotoimia pohdittaessa.

Seminaarin aineisto avautuu seuraavista linkeistä: Seminaarimuistio 131112; Pj:n esitykset: analyysit, kalasto yms; Pohjasedimentti; Rauta-humus; Allaskokeen analyysit; Allaskokeen tulkinta Väisänen; Allaskokeen tulkinta Sammalkorpi; Limaleva; Lehdistötiedote

Tutkijat olivat paneutuneet syvällisesti Jäälinjärven ominaisuuksiin

Allaskokeen tulokset hämmentävät

Kesällä suoritetuissa allaskokeissa testattiin Phoslock-nimistä kemikaalia, jonka tarkoituksena  on  estää järven pohjalla olevan fosforin liukeneminen takaisin veteen. Phoslock on australialaista alkuperää. Valmistajan mukaan se on  eliöstölle vaaraton. Jäälinjärven tulokset yllättivät. Fosforipitoisuudet eivät kemikaloiduissa altaissa merkittävästi alentuneet. Sen sijaan rautapitoisuus pieneni. Lisäksi merkille pantavaa oli, että kaloja kuoli kemikaloidussa altaassa nelinkertainen määrä verrattua vastaavaan altaaseen ilman Phoslockia. Myös vaikutus pieneliöihin näyttää samankaltaiselta. Tutkijat ovatkin nostaneet esille kysymyksen, toimiiko Phoslock rauta- ja humuspitoisissa vesissä toisin kuin aiemmin testatuissa kirkkaissa vesissä.

Kalat vähensivät selvästi leviä syöviä vesikirppuja. Limalevää syöviä suurikokoisia vesikirppuja järven vedessä oli vähän. Tiheä kalakanta käyttää näitä ravintonaan. Kalojen määrän vähentäminen edelleen saattaisi osaltaan vähentää  myös limalevää. Myös korkea klorofylli/fosfori – suhde viittaa suureen kalatiheyteen.

Allaskokeen järjestelyt ja kulku on selostettu tällä sivustolla otsikolla 28.6.2012 julkaistussa artikkelissa ”Seuraa allaskoetta täältä” (ks. kohta Vesienhoito/Vesitutkimukset). Jäälinjärvi-seminaarissa allaskoetta koskevien puheenvuorojen diat aukeavat näistä linkeistä: Vedenlaatumittaukset ja limalevä;  Tero Väisäsen tulkinta;  Ilkka Sammalkorven tulkinta .  Taulukko mittustuloksista aukeaa linkistä   MIttaus- ja analyysitulokset  ja planktotutkimusten yhteenveto linkistä Planktontutkimusten yhteenveto

%d bloggers like this: