Blogiarkistot

Hyvänkokoisia ahvenia Jäälinjärvestä

Jäälin talvitapahtuman osana järjestettiin pilkkikilpailu Jäälinjärvellä. Voitto ratkesi hyvänkokoisilla ahvenilla. Suurin painoi 250 grammaa. Paremmuus ratkaistiin punnitsemalla kunkin pilkkijän kolme suurinta kalaa. Voittajan saalis painoi 392 grammaa. Punnitukseen tuotiin 16:n pilkkijän kalat. Niistä kertyi lähes neljän kilon saalis. Lähes kaikki olivat ahvenia. Särkiä oli vain muutamia. Kokonaissaalista ei punnittu, mutta se lienee ollut lähellä kymmentä kiloa. Kilpailuaika oli kaksi tuntia.

Jäälinjärven särkivaltainen kalakanta on saatu oikaistuksi kahdeksen vuotta jatkuneella hoitokalastuksella. Viimeisin kalastututkimus kesällä 2016 osoitti, että särkikanta on voimakkaasti supistunut ja ahvenet ovat kasvaneet.

Suttuinen sää ja sateen uhka oletettavasti pienensivät osanottajamäärää. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien järjestämä tapahtuma oli ohjelmaltaan monipuolinen ja kokonaisuutena onnistunut.

Hoitokalasaalis hyötykäyttöön

Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.

Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.

Ahvenia saaliiksi Jäälinjärven pilkkikilpailussa

Jäälin talvitapahtuman osana järjestettiin pilkkikilpailu. Voitto ratkesi hyvänkokoisilla ahvenilla.

Jäälinjärven särkivaltainen kalakanta on saatu oikaistuksi seitsemän vuotta jatkuneella hoitokalastuksella. Viimeisin kalastututkimus kesällä 2016 osoitti, että särkikanta on voimakkaasti supistunut ja ahvenet ovat kasvaneet.

Kylmä sää ja olympialaiset oletettavasti pienensivät osanottajamäärää eikä kokonaissaaliskaan ollut suuri. Saaliskalat olivat kuitenkin pilkkijöille mieluisia.

Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.

Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.

Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.

Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017

Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks.  http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:

””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.

Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.

Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”

Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.

Kokkaa särkeä -ruokakurssi 31.5.

Pohjois-Pohjanmaan Martat järjestää kalaruokakurssin 31.5. klo 17 – 20. Paikka on Marttala, Kajaaninkatu 36. Katso tiedote ja ilmoittaudu osoitteessa https://www.martat.fi/tapahtuma/kokkaa-sarkea-ruokakurssi-oulu-marttala-kajaaninkatu-36/.

Särkien pyynti Jäälinmajan rannassa alkaa taas heti kun jäät järvestä lähtevät. Hyvää raaka-ainetta on siis tarjolla muutoinkin kuin itse kalastamalla! Jos olet kiinnostunut särjistä, heitä sähköposti Otolle: ottoj.moilanen@gmail.com.

Kalatalouskeskus sai infoa Jäälin vesien kunnostuksesta

Oulun kalatalouskeskus piti vuosikokouksensa Jäälinmajalla 25.4. Tilaisuuden alussa esiteltiin Jäälin vesien hoitoa. Erityisenä teemana olivat Jäälinjärven kalastorakenteen oikaisu sekä rautailmiö, siihen kohdistuneet toimet sekä tutkimusviritelmät. Kokoukseen osallistui parikkymmentä henkilöä eri Pohjois-Pohjanmaan eri puolilta.

Yhdistyksen puheenvuoro Kalastusaluepäivillä

Yhdistys esitteli toimintaansa Syötteellä järjestetyillä Oulun ja Kainuun alueen kalastusaluepäivillä.  Tilaisuudessa näytettiin yhdistyksen video ja esiteltiin pääasiassa hoitokalastusta ja kiintoaineilmiötä. Tilaisuuteen osallistui yli viisikymmentä kalatalousalan toimijaa, viranomaisen edustajaa tai tutkijaa.  Puheenvuoron esittelydiat voit katsoa täältä: Kalastusaluepäivät 181116 . Myös Kokkohaaran lietteenpumppausvideo näytettiin (katso https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM ) . Esitys viritti vilkkaan keskustelun.

Hallituksen kokous 5/2016

Hallitus piti pitkän kokouksen 24.10. Kokouksessa käytiin läpi muun ohessa kuluneen kesän aktiviteetit, havainnot ja tulokset. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Pöytäkirja 5/2016 .

Jäälinjärven kalakanta kunnossa

Jäälinjärven kalastorakenne tutkittiin heinäkuun lopulla Nordic-koeverkkosarjalla. Edellinen tutkimus on tehty samalla tavoin vuonna 2011 yhdistyksen aloittaessa toimintansa. Uuden raportin mukaan ahvenet ovat kasvaneet huomattavasti. Keskipaino on noussut 28 grammasta 40 grammaan. Ahvenia on hyvin kaikissa ikäluokissa. Petokalakokoisia (yli 15 senttiä) ahveista oli lähes puolet. Särkien määrä on vähentynyt, ja kaksi nuorinta ikäluokkaa puuttuu lähes kokonaan. Hoitokalastuksella järveen kudulle nousevia särkiä on useana vuonna pyydetty noin tuhat kiloa.

Raportin suosituksissa on esitetty verkkokalastuksen kieltämistä tai silmäkoon nostamista 45 – 55 milliin. Tällä varmistettaisiin petokalojen riittävä määrä myös jatkossa. Tutkija arvioi, että verkkopyynnillä petokalat voidaan ”vahingossa” pyytää liian vähäksi. Hoitokalastusta suositellaan jatkettavaksi, joskin esille on nostettu myös kysymys, riittääkö petokaloille ruokaa. Tutkimusraportti on luettavissa täältä: Kalastustutkimus 2016

Mielenkiintoista on, näkyykö kalakannan rakenteen tervehtyminen järven ravintoketjussa. Sinilevää ei kuluneena  havaittu, ja limalevän haitallinen esiintyminen on yleisen käsityksen mukaan vähentynyt. Ilmiöllä saattaa olla yhteys särkikalojen vähentymiseen, mutta tutkimuksilla tätä ei voida osoittaa.

 

%d bloggers like this: