Blogiarkistot
Hoitokalastus käynnistyi uusin voimin
Särkikannan pienentämisellä on tärkeä osa Jäälinjärven kunnon kohentumisessa. Pääosa järven särkikannasta on syntynyt merestä nousevista emokaloista. Noususärkiä pyydetään rysällä Jäälinjärven luusuasta.
Tämän kevään pyynti on alkanut. Rysän asentamiseen osallistui puoli tusinaa uutta talkoolaista. Tämä on yksi osa yhdistyksen tavoittelemaa sukupolvenvaihdosta, jotta tominta jatkuu ja saavutetut tulokset voidaan pitää yllä.
Kokemuksen mukaan kutusärkiä nousee noin viikon ajan. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysästä. Rysä poistetaan heti nousun päätyttyä. Särkisaalis on vuosien mittaan vähentynyt, mikä kertoo kannan pienentymisestä. Särjet ovat jo pitkään päätyneet hyötykäyttöön. Särkiä voi kysyä Kari Tiriltä, p. 0400 586 776.
Vähän saalista hoitokalastuksesta
Kutusärkien pyynti jäi lyhyeksi, kun merestä nousevia kaloja ei juuri tullut. Koko saalis oli 70 kiloa. Siitä 7 kiloa oli ahvenia, jotka vapautettiin järveen. Muu osa saaliista oli särkiä ja lahnoja, jotka poistettiin.
Edelleen vahvistuu käsitys, että vaeltava kutusärkikanta on pitkään jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena romahtanut. Alkuvuosina saalis oli suurimmillaan 1500 kiloa.
Jäälinjärven kalakannoista ja niiden muutoksista saadaan tieto, kun järvessä tehdään kalastustutkimus alkavana kesänä. Edellisen kerran kalakanta on tutkittu vuonna 2016. Kalastuskokemusten perusteella ahvenet ovat kasvaneet ja särjet suunnilleen loppuneet.
Särkikaloja halutaan poistaa, koska niillä on haitallinen vaikutus järven tilaan.
Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia. Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.
Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää.
Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. 
Jäälinjärven kutusärkikanta näyttää pienentyneen
Jäälinjärven hoitokalastuksen saalis jäi jälleen pieneksi. Kutusärki nousee Jäälinjärveen merestä. Nousevat kalat otetaan joka kevät kiinni Jäälinjärven luusuasta. Saalismäärät ovat viime vuosina jääneet pieniksi, mikä viittaa siihen, että vaeltava kanta on pienentynyt. Kuluneen kevään saalis oli 150 kiloa, kun suurimmillaan saalis on vuonna 2015 ollut 1350 kiloa. Kaikki särjet ovat viime vuosina päätyneet hyötykäyttöön. Muut saaliiksi tulleet kalat, noin 30 kiloa pienehköjä haukia ja ahvenia, vapautettiin järveen.
Kalastajien havaintojen perusteella Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Myös haukikanta on hyvä. Saaliskalat osoittavat, että järven ravintoketju on kunnossa. Viimeisin kalastustutkimus on tehty vuonna 2016. Jo silloin tutkijan päätelmä oli, että kalakannan rakenne on hyvä. Hoitokalastus on aloitettu vuonna 2011.
Jäälinjärven hoitokalastus jatkuu
Jokakeväinen särkikalojen pyynti jatkuu taas. Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Nousevat särkikalat pyydetään Jäälinjärven luusuasta rysällä. Järvikunnostuksen alkuvaiheessa vuotuinen saalis oli yli tuhat kiloa. Saalis on vuosien saatossa pienentynyt niin, että viime kevään saalis jäi alle sadan kilon. Tämä viittaa kannan pienentymiseen.
Järven särkikantaa halutaan pienentää, koska se sekoittaa järven ravintoketjun. Särjet syövät eläinplanktonin, mm. suuret vesikirput, jolloin kasviplankton pääsee runsastumaan, kun sille ei ole käyttäjiä. Särjet syövät myös pohjaeläimiä ja pöyhivät siksi järven pohjaa. Pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät silloin uudelleen kiertoon ja päätyvät eliöiden käyttöön. Rehevöityminen kiihtyy.
Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi ja ravintoketju on kunnossa. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon, ja myös haukikanta on hyvä. Veden väriarvot ovat parantuneet, eikä sinilevähaittaa ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Hoitokalastusta on silti tarpeen jatkaa, jotta järven kehityksen suunta ei kääntyisi taaksepäin.
Video Jäälin nuorten kalapäivästä
ProAgria on julkaissut videon Jäälissä 15. toukokuuta järjestetystä nuorten kalapäivästä. Videolla kerrotaan pääasiassa hoitokalastuksesta. Viiden minuutin videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2qUt_YPy6FU&utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Verkostoilla+tehoa+vesienhoitoon+6%2A2019&utm_term=Katso+uusin+video&utm_content=u-3172603-59603045-1858969-3.
Vähän saalista Jäälin hoitokalastuksesta
Jäälinjärveen nousi tänä keväänä vähän kutusärkiä: hieman alle sata kiloa, kun enimmillään saalis on ollut 1500 kiloa. Yksi selitys lienee, että vaeltava särkikanta on pienentynyt, kun sitä on poistettu vuodesta 2011 lähtien. Toisaalta tämä kevät on ollut laajemminkin poikkeuksellinen. Eri puolilta Suomea on tullut viestejä, että särki on mennyt huonosti pyydyksiin. Kaikki Jäälin noususärjet menivät ihmisravinnoksi paikalliseen käyttöön.
Jäälin puskaradion postaukset kertovat, että Jäälinjärvestä on saatu hyvänkokoisia ahvenia, viimeksi Jäälinmajan rannasta 610 grammaa ja 36 senttiä. Kalakannan rakenteen korjaantuminen on parantanut ahventen kasvua. Samalla koko ravintoketju tervehtyy, ja haitalliset levät vähenevät.
Kaleva ja Rantapohja kirjoittivat ”isosti” Jäälin nuorten kalapäivästä
Nuorten kalapäivä pääsi mediaan näyttävästi: Kaleva teki ison jutun, ja Rantapohja omisti pääuutissivunsa aiheelle melkein kokonaan. Jutut voit lukea täältä: Kaleva 160519 ; Rantapohja 160519 .
Ylellä juttu pääsi edellisenä päivänä valtakunnan uutisiin. Katso edellinen postaus.
Oulun kaupunki tukee Jäälinjärven kunnostusta
Oulun kaupunki on myöntänyt ensimmäistä kertaa rahoitustukea Jäälinjärven kunnostukseen. Tuki on kolmivuotinen, ja se on osoitettu vesitutkimusten jatkamiseen, vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon sekä hoitokalastuksen polttoaine- ja kalustokustannuksiin.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tutkinut Jäälin vesien laatua vuodesta 2011 alkaen. Nyt myönnetty tuki on tärkeä, jotta voidaan saada riittävän pitkä havaintosarja. Yhdistys on käynnistänyt myös pienimuotoisen rautatutkimuksen ja laajentaa ja täydentää sitä. Yhdistys on rakentanut Jäälinjärven valuma-alueelle yhdeksän erilaista vesienhoitorakennetta ja hoitaa ja pitää niitä kunnossa. Hoitokalastus jatkuu vuosittain.
Hyvänkokoisia ahvenia Jäälinjärvestä
Jäälin talvitapahtuman osana järjestettiin pilkkikilpailu Jäälinjärvellä. Voitto ratkesi hyvänkokoisilla ahvenilla. Suurin painoi 250 grammaa. Paremmuus ratkaistiin punnitsemalla kunkin pilkkijän kolme suurinta kalaa. Voittajan saalis painoi 392 grammaa. Punnitukseen tuotiin 16:n pilkkijän kalat. Niistä kertyi lähes neljän kilon saalis. Lähes kaikki olivat ahvenia. Särkiä oli vain muutamia. Kokonaissaalista ei punnittu, mutta se lienee ollut lähellä kymmentä kiloa. Kilpailuaika oli kaksi tuntia.
Jäälinjärven särkivaltainen kalakanta on saatu oikaistuksi kahdeksen vuotta jatkuneella hoitokalastuksella. Viimeisin kalastututkimus kesällä 2016 osoitti, että särkikanta on voimakkaasti supistunut ja ahvenet ovat kasvaneet.
Suttuinen sää ja sateen uhka oletettavasti pienensivät osanottajamäärää. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien järjestämä tapahtuma oli ohjelmaltaan monipuolinen ja kokonaisuutena onnistunut.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 