Blogiarkistot

Koululaiset kirjoittivat Rantapohjaan Jäälinjärvi-vierailustaan

Jäälin koulun neljännen luokan oppilaat tekivät Rantapohjaan jutun tutustumisestaan Jäälin vesien hoitoon 12. syyskuuta. Juttu on luettavissa täältä: Rantapohja Jäälin kouluvierailusta 311017 Vierailuun osallistui noin kaksisataa oppilasta ja opettajaa. Yhdistyksen infopisteellä tutustuttiin kaloihin,  käytiin läpi järven ravintoketjua, ihmistoiminnan vaikutusta vesistöön ja häriintyneen ravintoketjun hoitoa sekä pohdittiin järven käyttökelpoisuutta ihmisen kannalta. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille makkaraa ja mehua.

Palaute päivästä on ollut pelkästään myönteistä.  Kiitokseksi oppilaat lähettivät itse tekemänsä vesiaiheisen kortin.

Kiitokseksi vierailustaan Jäälin koululaiset lähettivät itse tekemänsä, päivän aihetta kuvaavan kortin.

Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.

Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.

Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.

Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017

Rautailmiö kasvoi isoksi tutkimusteemaksi

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen esille nostama massiivinen rautailmiö on kasvanut isoksi tutkimusteemaksi. Asiasta on laadittu tutkimussuunnitelma, jolla haetaan 1,85 milj. euron rahoitusta EU:n Interreg Nord -ohjelmasta. ProFe -hankkeen toteuttajia ovat SYKE (päähakija), Oulun yliopisto, Luulajan yliopisto,  Lapin yliopisto  ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Vesienhoitoyhdistys on antanut tukikirjeen hankkeelle. Siinä yhdistys lupaa hankkeen käyttöön kaiken hallussaan olevan tiedon ja kokemuksen ja sitoutuu etsimään alueeltaan sopivaa kohdetta kenttätutkimuksia varten.

Hankekuvauksen mukaan päähuomio kiinnitetään raudan lisääntyneestä huuhtoutumisesta aiheutuvien vesistöhaittojen torjuntaan valuma-alueella. Hankkeessa keskeisessä asemassa on lisätä valuma-alueilla jo käytössä olevien vesiensuojelutoimenpiteiden puhdistustehokkuutta. Myös uusia menetelmiä ja menettelytapoja maaperästä vesistöihin kohdistuvan rautakuormituksen vähentämiseksi kehitetään. Perustaa tälle työlle luodaan selvittämällä syyt raudan lisääntyneelle huuhtoutumiselle alueen vesistöjen vedenlaadun pitkäaikaisseurantojen tuloksia Suomessa ja Ruotsissa tarkastelemalla sekä hankkimalla uutta biogeokemiallista tietoa valuma-alueelle perustettavilta pilottialueilta. Myös kunnostusmenetelmiä rautakuormituksen jo pilaamille vesistönosille kehitetään.  ProFe hanke tuottaa uusia ratkaisuja loppukäyttäjien ongelmien ratkaisuun. Heidät pyritäänkin vahvasti osallistamaan mukaan hankkeeseen tehokkaan tiedon välittämisen ja yhteisten palaverien avulla. Lisäksi hankkeen työssä on tarkoitus hyödyntää alueella Suomessa ja Ruotsissa jo olevaa paikallista vesienhoidon osaamista mahdollisimman tehokkaasti.  Näin alueella jo olemassa oleva osaaminen saa ansaitsemansa tunnustuksen ja rajan ylittävää vesienhoidollista yhteistyötä tehdään myös tulevaisuudessa.

Rantapohja ihmettelee Jäälinmajan uimarannan vähäistä käyttöä

Rantapohja kirjoittaa pääuutissivullaan Jäälinmajan uimarannasta. Lehti kertoo, että veden laatu on parantunut, mutta vanhat mielikuvat sini- ja limalevästä pitävät uimarannan hiljaisena. Lehti on myös haastatellut Jäälinmajan yrittäjää Marja Kärsämää. Hän kertoo, että majan saunavieraat ovat kehuneet uimarantaa. Lue juttu täältä: Rantapohja 170817

Jäälinjärven vesi edelleen hyvää

Uusimpien tutkimustulosten mukaan Jäälinjärven vesi on edelleen pysynyt hyvänä. Väriarvo on hieman noussut heinäkuussa mutta on edelleen selvästi pienempi kuin aiempina vuosina tähän aikaan. Tulovesien laatu on tavalliseen tapaan kesän edetessä heikentynyt. Tämä näkyy järven vedessä viiveellä kesän lopulla. Uusia sinilevähavaintoja ei ole tehty, eikä limalevästä ole sanottavaa haittaa. Levät eivät ole haitanneet järven virkistyskäyttöä. Veden väriarvot käyvät ilmi täältä: Jäälinjärven veden väri .

Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks.  http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:

””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.

Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.

Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”

Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.

Kalamäessä pumpattiin lietettä

Kalamäen lietteenkeruualtaasta pumpattiin usean päivän aikana sinne kertynyttä lietettä. Määrää ei mitattu, mutta aiemman kokemuksen mukaan se on kuiva-aineena määritettynä joka tapauksessa tuhansia kiloja. Liete pumpattiin läheiselle suolle, mihin se laskeutuu ja kuivuu.

Lietealtaaseen johtavassa kanavassa on vastoin ennakko-odotuksia erittäin paljon lietettä, karkean tutkimuksen mukaan kuiva-aineena noin 9000 kiloa. Lietteen poistaminen kanavasta on  ongelmallista. Mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Lietteen poistaminen on tärkeää, paitsi vedessä olevan kiintoaineen vähentämiseksi, myös siksi, että rautapitoiseen lietteeseen on sitoutunut paljon järven kannalta haitallista fosforia.

Jäälinjärven vesi parasta vuosiin

Jäälinjärven vesi on ollut alkukesällä parasta vuosiin. Väriarvot ovat parhaat yhdistyksen toiminta-aikana heinäkuussa mitatuista. Kaikki analyysitulokset ovat luettavissa kohdasta Vesitutkimukset. Jäälinjärven veden väriarvot ovat katsottavissa täältä: Jäälinjärvi veden väri.  Myös näkösyvyys on ollut suurempi kuin aiempina vuosina.

Pieniä sinilevähippusia oli havaittavissa heinäkuun alussa runsaan viikon ajan. Sinilevälauttoja ei ole ollut eikä sinilevää ole kertynyt rannoille. Myöskään limalevästä ei ole ollut sanottavaa haittaa. Levät eivät siis ole haitanneet uimista eikä muuta virkistyskäyttöä.

Korteojan uusi pato näyttää toimivan

Runsasrautaisen pohjaveden ohjaaminen Korteojan kosteikkoon näyttää toimivan. Uusi pato rakennettiin viikko sitten vanhaan Korteojan uomaan. Purkautuva pohjavesi ei ole löytänyt uutta reittiä vanhaan uomaan vaan virtaa uuteen padotettuun Korteojaan. Uuden padon yläpuolelle, mihin pohjavesi purkautuu, on jo viikossa muodostunut runsaasti rautasaostumaa ja bakteerikasvustoa. Ennen uuden padon rakentamista tämä massa ohitti kosteikon ja päätyi suoraan Jäälinjärveen. Runsas pohjaveden virtaus vanhaan uomaan oli alun perin yllätys. Uoman oli määrä jäädä kokonaan kuivaksi.

Korteojaan rakennettiin uusi rummulla varustettu pato. Rumpu on suljettu levyllä. Runsasrautainen pohjavesilähde on putken yläpään kohdalla.

Jäälin vedet hyvälaatuisia

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittivat todeksi sen, mitä silmin on havaittavissa: Jäälinjärven vesi on hyvälaatuista. Järveen tulevien vesien kiintoainepitoisuudet olivat pienet ja väriarvot Jäälin vesien tyypillisiin arvoihin nähden alhaiset. Saarisenojasta tuli parempaa vettä kuin Korteojasta, ja Kalamäen kosteikko näyttäisi tässäkin tilanteessa hieman vähentävän kiintoainetta ja sameutta. Järvestä lähtevässä vedessä oli enemmän kiintoainetta, sameutta ja väriä kuin tulevissa vesissä.

Myös järven näkösyvyys on poikkeuksellisen hyvä: 100 senttimetriä. Alkukesän lukemat ovat tavallisesti olleet noin 70 – 80 senttiä, ja lukema on tyypillisesti pienentynyt kesän edetessä. Esimerkiksi viime vuoden heinäkuun sateet pienensivät näkösyvyyden nopeasti 45 senttiin. Näkösyvyyttä mitataan upottamalla halkaisijaltaan 30 sentin valkoinen levy veteen ja mittaamalla syvyys, jossa levy lakkaa näkymästä.

%d bloggers like this: