Blogiarkistot

Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä

Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä.  MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.

Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.

Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119

 

Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle!

Hyvät jäsenet ja muut vesienhoidosta kiinnostuneet! Yhdistyksen seitsemäs täysi toimintavuosi on päättymässä. Vesioloiltaan vuosi oli erittäin poikkeuksellinen: lähes koko kesä oli sateeton. Jäälinjärven pinta vajosi alas, kun tulovirtaamaa ei juuri ollut. Järven vesi oli laadultaan hyvää, vaikka vielä on paljon varaa parantua. Sinilevähaittaa ei ollut, eikä limaleväkään aiheuttanut suurta harmia.

Vesienhoidossa jatkettiin ns. normaalitomintaa: hoitokalastusta, lietteenpoistoa ja vaikutusten tarkkailua. Jäälinjärven eteläpäähän rakennettava Järviallas valmisteltiin, ja toteutus odottaa rahoituspäätöksiä. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien kanssa yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin puoliväliin valmistui upea laavu.

Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät järjestettiin Oulussa. Jääli ja Kalamäen kosteikko olivat yksi ekskursiokohde. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille lounaan Jäälinmajalla. Vesistökunnostusverkosto antoi yhdistykselle erityismaininnan aktiivisesta vesienhoitotyöstä.  Vuosi huipentui itsenäisyyspäivänä Linnanjuhliin, mihin yhdistyksen edustaja sai kutsun.

Yhdistys toivottaa kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019.

Kolmen vesienhoitokosteikon kautta kulkevan Jääli-Koiteli -reitin puoliväliin Kokkokankaalle valmistui laavu, puukatos, käymälä ja kaivo. Reittiä toteuttavat yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, Jäälin asukasyhdistys ja Jäälin Leijonat.

Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän

Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.

Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.

Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.

Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.

 

Maaseudun Tulevaisuus kertoi onnistumisista Jäälinjärven kunnostuksessa

Maaseudun Tulevaisuus kertoi kahdeksan palstan jutussaan Jäälinjärven kunnostuksen tuloksista. Juttu perustuu kunnostusaktiivi Eero Laineen haastatteluun. Juttua todentaa Oulun Seudun ymäristötoimen tarkastaja Hannu Salmen lausunto. Voit lukea jutun täältä:    Maaseudun tulevaisuus 240918

Maaseudun Tulevaisuus kertoo olevansa Suomen toiseksi luetuin sanomalehti.

 

 

Jäälinjärven tila on parantunut, mutta lisätoimia tarvitaan

Yhdistyksen hallitus arvioi vuoden neljännessä kokouksessa, että Jäälinjärven tila on parantunut muutaman viime vuoden aikana. Rautailmiön hallitsemiseksi valmistellaan kuitenkin suurta laskeutusallasta. Myönnetyt rahoitukset päättyvät tänä vuonna. Hallitus selvittää jatkorahoitusvaihtoehtoja. Lue pöytäkirja täältä: VHY hallitus ptk 4-2018.

Jäälinjärven vesi on hyvää

Alkukesän vesianalyysien perusteella Jäälinjärven vesi on tummaa mutta laadultaan hyvää. Väriarvojen pitemmän aikavälin trendikin on alaspäin. Järveen tulevien ravinteiden osalta kosteikot toimivat hyvin. Korteojan veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Korteojan kosteikko vähentää kuitenkin typen liukoisia osia 50 – 90 prosenttia. Myös liukoinen fosfori vähenee Korteojan kosteikossa parillakymmenellä prosentilla. Korteojan vaikutus Jäälinjärven veden laatuun ei ole kovin suuri, koska purkautuva vesimäärä on vain viidennes järveen tulevasta vesimäärästä. Saarisenojan ravinnepitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin Korteojassa. Myös Kalamäen kosteikko toimii ravinteiden osalta hyvin. Esimerkiksi Saarienojasta järveen tulevan veden liukoinen fosfori oli samalla tasolla kuin Jäälinjärvestä lähtevän veden.

Kiintoaineen osalta kosteikoiden toiminta on edelleen mysteeri. Kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän, vaikka samanaikaisesti kiintoainetta poistuu lietteenpoistojärjestelmiin. Kysymys lienee raudan olomuodon muuttumisesta, kun vesi kosteikoiden kohdalla lämpenee useilla asteilla. Saarisenojan kiintoainepitoisuuksien pitemmän ajan trendi on kuitenkin aleneva. Tutkimustulosten graafisia tuloksia voit tarkastella täältä: Kooste grafiikka 2018 130718

Talkoot tuottivat 60 vesinäytettä Kalimenjoen alueelta

Kalivesitutkimus järjesti koko Kalimenjoen valuma-aluetta koskevat näytteenottotalkoot. Näytteenottajia lähti liikkeelle kaksitoista, ja näytteitä kertyi noin kuusikymmentä. Näytteiden ottaminen samanaikaisesti koko valuma-alueelta on tärkeää siksi, että alueen eri osien erot tulevat tällä tavalla esille. Uhkaavat sateetkaan eivät ehtineet häiritä tutkimusta. Pitkän poutajakson jälkeen olosuhteet olivat koko alueella hyvin vakiintuneet. Tutkimuksella haetaan mm. raudan purkautumisen riskialueita.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys otti näytteitä kymmenestä kohdasta, seitsemän Jäälinjärven valuma-alueelta ja kolme Jäälinojasta. Jäälinojan ylin näyte on otettu Jäälinjärven luusuasta ja se edustaa Jäälinjärven vettä. Lisäksi yhdistys otti omaan seurantaohjelmaansa kuuluvat näytteet viidestä pisteestä.

Kalivesitutkimusta tekee Oulun yliopisto Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämällä rahoituksella.

 

Levälauttoja lietealtaassa

Kalamäen lietteenpumppauksen liittyi yllättävä havainto: pumppausta seuranneen yön aikana lietteenkeruualtaan pinnalla kellui ruskeita lauttoja. Tällaisista ei ole aikaisempia havaintoja. Kelluvasta massasta toimitettiin näyte tutkijoille. He totesivat massan olevan pääasiallisesti leviä mm. viherleviä (esim. Oedogonium), sinileviä (esim. Planktothrix), ruskeita leviä (ainakin kultaleviä ja Pinnularia-piileviä). Lajeille tyypillinen elinympäristö on pohjan pintakerros. Lietekerroksen pumppaus altaan pohjalta todennäköisesti sai aikaan tavallista voimakkaamman kaasun purkautumisen, joka nosti levät kellumaan.

Levämassaa nousi pintaan pumppauksen jälkeen. Altaan padot ovat kiinni pumppauksen aikana. Kuva: Markku Vuolteenaho

Kalamässä pumpataan lietettä

Kalamäen lietteenkeruualtaasta poistetaan lietettä pumppaamalla. Lietevedestä tehdyn analyysin mukaan nyt poistettu lietemäärä on kiintoaineeksi laskettuna noin 2,5 tonnia. Jos pumpattu kiintoainemäärä jakaantuisi Jäälinjärven koko vesimassaan, kiintoainepitoisuus kasvaisi 1,8 mg/l. Käytännössä pääosa kiintoaineesta laskeutuu järven pohjalle ja näkyy siellä lisääntyvänä lietepaksuutena.  Järvestä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on olosuhteista riippuen tyypillisesti noin 5 – 10 mg/l.

Kesäaikana Jäälinjärveen päätyy tuloveden mukana kiitoainetta kaikkiaan noin 20 – 40 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Kalamäen lisäksi lietteenkeruujärjestelmä on rakennettu Kokkohaaran kosteikkoon. Nämä eivät kuitenkaan riitä lieteongelman poistamiseen. Sen vuoksi yhdistys on suunnitellut erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kahden hehtaarin alueen lietteen laskeutusaltaaksi.

Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi  tai numeroon 0442059739.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.

Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.

 

%d bloggers like this: