Blogiarkistot

Kokkohaaran lietteet pumpattiin

Kokkohaaran lietteenkeruuallas tyhjennettiin pumppaamalla viereiseen erotusaltaaseen. Aikaisempien vuosien tapaan altaan pohjalle oli kertynyt runsaasti rautasaostumaa. Pumppausta vaikeutti lehtikertymä, joka tukkii helposti lietepumpun. Myös lehtiä saatiin vähennetyksi huomattavasti. Pumppaus tehdään kerran vuodessa. Lietettä kertyy erityisen paljon lämpimän veden aikana, kun taas talvella altaaseen ei laskeudu juuri mitään.  Aikaisempien seurantojen perusteella  lietealtaan tyhjennyksellä vesistöstä saadaan pois noin 2 -3 tonnia kiintoainetta kuiva-aineeksi laskettuna. Lietteeseen on sitoutunut suuri määrä ravinteita, erityisesti fosforia. Kiintoainevirran pysäyttäminen ja poistaminen vesistöstä on siis tärkeää myös Jäälinjärven ravinteiden vähentämiseksi.

Lietteenkeruualtaan tyhjentäminen pumppaamalla kestää 4 – 5 tuntia.

 

Jäälin Järvialtaan rahoitus varmistui

ELY-keskus myönsi avustuksen hankkeelle, jonka nimi on ” Rauta-humus -kiintoaineen kulkeutumisen hallinta ja vaikuttavuuden seuranta Jäälinjärvellä”. Hankkeen keskeinen osa on 3,5 hehtaarin suuruisen alueen erottaminen Jäälinjärven kaakkoispäästä kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erotusrakenteeksi on suunniteltu suodatinkangas, joka kannatetaan muoviputkesta rakennettavalla puomilla ja painotetaan pohjaan teräspainoilla. Rakenne ankkuroidaan paikalleen järeillä betonipainoilla. Hankkeen luvat ovat kunnossa. Hanke toteutetaan ensi talven aikana pääasiassa jään päältä.

Raudan kulkeutuminen on osoittautunut erittäin massiiviseksi ilmiöksi. Yhdistys on aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää, joihin laskeutuva liete poistetaan lietepumpulla. Näillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10  tonnia vuodessa kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta läpäisee lietteenpoistojärjestelmät ja päätyy Jäälinjärveen. Sen vuoksi on valmisteltu nyt toteutettavaksi tuleva suuri laskeutusallas.

 

Littoistenjärven kemikaalikäsittelystä lyhyt ilo

Kaksi vuotta sitten vedenpuhdistuskemikaalilla käsitelty Littoistenjärvi sai valtavasti huomiota, kun vesi kirkastui ”yhdessä yössä” ja näkyvyyttä oli kymmeniä metrejä. Tulos herätti innostusta myös Jäälissä: olisiko tämä mahdollista myös meillä. Jo silloin oli selvää, että Jäälinjärven kaltaisessa läpivirtausjärvessä kemikaalikäsittely pitäisi uusia tiheään. Kustannukset laskettaisiin miljoonissa. Nyt on käynyt ilmi, että myös Littoistenjärven ilo jäi lyhytaikaiseksi. Järvessä on nyt runsaasti levää, myös sinilevää, ja vesi on samentunut. Ylen jutun voit lukea täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10850220?utm_content=2019-06-27

Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä

Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä.  Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/

Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.

Yhdistys antoi palautteen Jäälinmajan ja Vanhan kansakoulun kaavoista

Yhdyskuntalautakunnalle antamassaan palautteessa Kiiminigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pitää erittäin myönteisenä, että Jäälinmajan alue on tarkoitus kaavoittaa yleiseen käyttöön. Yhdistys toteaa, että alue on erityisesti järvisidonnaisten tapahtumien toimintakeskus. Uimarannan käyttö on viime vuosina lisääntynyt levähaittojen pienentyessä.

Molempien kaavojen kohdalla yhdistys pitää tärkeänä, että hulevesien käsittelyyn ja rantavyöhykkeen säilyttämiseen kiinnitetään huomiota, jotta alueille sijoittuvien toimintojen vaikutus vesistöön jäisi mahdollisimman pieneksi. Palautteet voit lukea täältä: Paalute Jäälinmajan kaavaluonnoksesta 140219 ; Paalute vanhan kansakoulun kaavaluonnoksesta 140219 

Väärä väite: ”Eihän kukaan käy uimassa Jäälinjärvessä”

Jäälin asukasillassa käsiteltiin mm. Jäälinmajan alueen asemakaavaa. Tässä yhteydessä esitettiin perätön väite, ettei Jäälinmajan uimarantaa käytettäisi uimiseen. Jäälinmajan yrittäjien viime kesän havaintojen mukaan lämpiminä päivinä uimareita kävi 100 – 200. Uimakauden keskimääräiseksi kävijämääräksi Jäälinmajalla arvioidaan noin kuusikymmentä. Jäälinmajan yrittäjät kertovat, että heidän sauna-asiakkaidensa uintikokemukset ovat erittäin hyviä.

Jäälinmajan uimarannan käyttö väheni taannoin merkittävästi, kun kaupunki poisti rannalta laiturin ja leikkipuiston. Myös joka kesä esintynyt sinilevä vähensi käyttäjiä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aloitti Jäälinjärven kunnostuksen vuonna 2011. Sinilevähaittaa ei ole ollut kolmeen vuoteen.

Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä

Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä.  MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.

Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.

Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119

 

Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle!

Hyvät jäsenet ja muut vesienhoidosta kiinnostuneet! Yhdistyksen seitsemäs täysi toimintavuosi on päättymässä. Vesioloiltaan vuosi oli erittäin poikkeuksellinen: lähes koko kesä oli sateeton. Jäälinjärven pinta vajosi alas, kun tulovirtaamaa ei juuri ollut. Järven vesi oli laadultaan hyvää, vaikka vielä on paljon varaa parantua. Sinilevähaittaa ei ollut, eikä limaleväkään aiheuttanut suurta harmia.

Vesienhoidossa jatkettiin ns. normaalitomintaa: hoitokalastusta, lietteenpoistoa ja vaikutusten tarkkailua. Jäälinjärven eteläpäähän rakennettava Järviallas valmisteltiin, ja toteutus odottaa rahoituspäätöksiä. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien kanssa yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin puoliväliin valmistui upea laavu.

Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät järjestettiin Oulussa. Jääli ja Kalamäen kosteikko olivat yksi ekskursiokohde. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille lounaan Jäälinmajalla. Vesistökunnostusverkosto antoi yhdistykselle erityismaininnan aktiivisesta vesienhoitotyöstä.  Vuosi huipentui itsenäisyyspäivänä Linnanjuhliin, mihin yhdistyksen edustaja sai kutsun.

Yhdistys toivottaa kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019.

Kolmen vesienhoitokosteikon kautta kulkevan Jääli-Koiteli -reitin puoliväliin Kokkokankaalle valmistui laavu, puukatos, käymälä ja kaivo. Reittiä toteuttavat yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, Jäälin asukasyhdistys ja Jäälin Leijonat.

Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän

Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.

Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.

Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.

Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.

 

Maaseudun Tulevaisuus kertoi onnistumisista Jäälinjärven kunnostuksessa

Maaseudun Tulevaisuus kertoi kahdeksan palstan jutussaan Jäälinjärven kunnostuksen tuloksista. Juttu perustuu kunnostusaktiivi Eero Laineen haastatteluun. Juttua todentaa Oulun Seudun ymäristötoimen tarkastaja Hannu Salmen lausunto. Voit lukea jutun täältä:    Maaseudun tulevaisuus 240918

Maaseudun Tulevaisuus kertoo olevansa Suomen toiseksi luetuin sanomalehti.

 

 

%d bloggers like this: