Blogiarkistot

Jäälinjärven hoitokalastus jatkuu

Jokakeväinen särkikalojen pyynti jatkuu taas. Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Nousevat särkikalat pyydetään Jäälinjärven luusuasta rysällä. Järvikunnostuksen alkuvaiheessa vuotuinen saalis oli yli tuhat kiloa. Saalis on vuosien saatossa pienentynyt niin, että viime kevään saalis jäi alle sadan kilon. Tämä viittaa kannan pienentymiseen.

Järven särkikantaa halutaan pienentää, koska se sekoittaa järven ravintoketjun. Särjet syövät eläinplanktonin, mm. suuret vesikirput, jolloin kasviplankton pääsee runsastumaan, kun sille ei ole käyttäjiä. Särjet syövät myös pohjaeläimiä ja pöyhivät siksi järven pohjaa. Pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät silloin uudelleen kiertoon ja päätyvät eliöiden käyttöön. Rehevöityminen kiihtyy.

Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi ja ravintoketju on kunnossa. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon, ja myös haukikanta on hyvä. Veden väriarvot ovat parantuneet, eikä sinilevähaittaa ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Hoitokalastusta on silti tarpeen jatkaa, jotta järven kehityksen suunta ei kääntyisi taaksepäin.

MetsäSanomat julkaisi kaksi rauta-aiheista artikkelia

MetsäSanomat julkaisi koko sivun jutun Jäälinjärven rautaongelmista. Juttu sisältää myös ilmiötä todentavia kuvia lietealtaan pumppauksesta. Jutun voit lukea täältä: MetsäSanomat Rautavirtaa Jäälissä BYS 140520

Lisäksi lehti julkaisi artikkelin Suosimulaattori-työkalusta, jolla mallinetaan Jäälinjärven valuma-alueella tarvittavaa kuivatussyvyyttä. Koko valuma-alueen kattava mallinnus on ensimmäinen Suomessa. Työn rahoittavat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry. Mallinnustyön tekee Itä-Suomen yliopisto. Artikkelin voit lukea täältä: MetsäSanomat Suosimulaattori 140520 .

MetsäSanomat on Iin, Kiimingin, Oulunseudun ja Yli-Iin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti.

Jäsentiedote julkaistu

Vuoden 2019 toiminnasta kertova jäsentiedote on julkaistu ja luettavissa täältä:Jäsentiedote 2019 .

Tiedotteessa kerrotan mm.

  • Jäälinjärven tilasta
  • Järvialtaasta (suuri laskeutusallas Jäälinjärven eteläpäässä)
  • raudan kulkeutumisesta
  • hoitokalastuksesta
  • kouluyhteistyöstä
  • verkottumisesta
  • resursseista

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaineitaan ja muita yhdistyksen toimintaa seuraavia kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää uutta vuotta 2020.

Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä  prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.

Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019

 

Kokkohaaran lietteet pumpattiin

Kokkohaaran lietteenkeruuallas tyhjennettiin pumppaamalla viereiseen erotusaltaaseen. Aikaisempien vuosien tapaan altaan pohjalle oli kertynyt runsaasti rautasaostumaa. Pumppausta vaikeutti lehtikertymä, joka tukkii helposti lietepumpun. Myös lehtiä saatiin vähennetyksi huomattavasti. Pumppaus tehdään kerran vuodessa. Lietettä kertyy erityisen paljon lämpimän veden aikana, kun taas talvella altaaseen ei laskeudu juuri mitään.  Aikaisempien seurantojen perusteella  lietealtaan tyhjennyksellä vesistöstä saadaan pois noin 2 -3 tonnia kiintoainetta kuiva-aineeksi laskettuna. Lietteeseen on sitoutunut suuri määrä ravinteita, erityisesti fosforia. Kiintoainevirran pysäyttäminen ja poistaminen vesistöstä on siis tärkeää myös Jäälinjärven ravinteiden vähentämiseksi.

Lietteenkeruualtaan tyhjentäminen pumppaamalla kestää 4 – 5 tuntia.

 

Jäälin Järvialtaan rahoitus varmistui

ELY-keskus myönsi avustuksen hankkeelle, jonka nimi on ” Rauta-humus -kiintoaineen kulkeutumisen hallinta ja vaikuttavuuden seuranta Jäälinjärvellä”. Hankkeen keskeinen osa on 3,5 hehtaarin suuruisen alueen erottaminen Jäälinjärven kaakkoispäästä kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erotusrakenteeksi on suunniteltu suodatinkangas, joka kannatetaan muoviputkesta rakennettavalla puomilla ja painotetaan pohjaan teräspainoilla. Rakenne ankkuroidaan paikalleen järeillä betonipainoilla. Hankkeen luvat ovat kunnossa. Hanke toteutetaan ensi talven aikana pääasiassa jään päältä.

Raudan kulkeutuminen on osoittautunut erittäin massiiviseksi ilmiöksi. Yhdistys on aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää, joihin laskeutuva liete poistetaan lietepumpulla. Näillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10  tonnia vuodessa kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta läpäisee lietteenpoistojärjestelmät ja päätyy Jäälinjärveen. Sen vuoksi on valmisteltu nyt toteutettavaksi tuleva suuri laskeutusallas.

 

Littoistenjärven kemikaalikäsittelystä lyhyt ilo

Kaksi vuotta sitten vedenpuhdistuskemikaalilla käsitelty Littoistenjärvi sai valtavasti huomiota, kun vesi kirkastui ”yhdessä yössä” ja näkyvyyttä oli kymmeniä metrejä. Tulos herätti innostusta myös Jäälissä: olisiko tämä mahdollista myös meillä. Jo silloin oli selvää, että Jäälinjärven kaltaisessa läpivirtausjärvessä kemikaalikäsittely pitäisi uusia tiheään. Kustannukset laskettaisiin miljoonissa. Nyt on käynyt ilmi, että myös Littoistenjärven ilo jäi lyhytaikaiseksi. Järvessä on nyt runsaasti levää, myös sinilevää, ja vesi on samentunut. Ylen jutun voit lukea täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10850220?utm_content=2019-06-27

Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä

Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä.  Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/

Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.

Yhdistys antoi palautteen Jäälinmajan ja Vanhan kansakoulun kaavoista

Yhdyskuntalautakunnalle antamassaan palautteessa Kiiminigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pitää erittäin myönteisenä, että Jäälinmajan alue on tarkoitus kaavoittaa yleiseen käyttöön. Yhdistys toteaa, että alue on erityisesti järvisidonnaisten tapahtumien toimintakeskus. Uimarannan käyttö on viime vuosina lisääntynyt levähaittojen pienentyessä.

Molempien kaavojen kohdalla yhdistys pitää tärkeänä, että hulevesien käsittelyyn ja rantavyöhykkeen säilyttämiseen kiinnitetään huomiota, jotta alueille sijoittuvien toimintojen vaikutus vesistöön jäisi mahdollisimman pieneksi. Palautteet voit lukea täältä: Paalute Jäälinmajan kaavaluonnoksesta 140219 ; Paalute vanhan kansakoulun kaavaluonnoksesta 140219 

Väärä väite: ”Eihän kukaan käy uimassa Jäälinjärvessä”

Jäälin asukasillassa käsiteltiin mm. Jäälinmajan alueen asemakaavaa. Tässä yhteydessä esitettiin perätön väite, ettei Jäälinmajan uimarantaa käytettäisi uimiseen. Jäälinmajan yrittäjien viime kesän havaintojen mukaan lämpiminä päivinä uimareita kävi 100 – 200. Uimakauden keskimääräiseksi kävijämääräksi Jäälinmajalla arvioidaan noin kuusikymmentä. Jäälinmajan yrittäjät kertovat, että heidän sauna-asiakkaidensa uintikokemukset ovat erittäin hyviä.

Jäälinmajan uimarannan käyttö väheni taannoin merkittävästi, kun kaupunki poisti rannalta laiturin ja leikkipuiston. Myös joka kesä esintynyt sinilevä vähensi käyttäjiä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aloitti Jäälinjärven kunnostuksen vuonna 2011. Sinilevähaittaa ei ole ollut kolmeen vuoteen.

%d bloggaajaa tykkää tästä: