Blogiarkistot

Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen

Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.

Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.

Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan

Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.

Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.

Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.

 

 

 

Jäälinjärven uimavesi Oulun parhaimmistoa

Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun kaupunki määrittää nämä kaikilta 26 viralliselta uimarannalta. Viimeisin näyte on otettu 20.7.2020. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälijärven vesi sijoittuu Oulun uimarantojen kärkikastiin. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä: Oulun uimavedet 200720

Sateet tummensivat Jäälinjärven veden

Heinäkuun sateet lisäsivät paljon tuloveden määrää Jäälinjärveen. Kaksi kolmasosaa järven vedestä on vaihtunut heinäkuun aikana. Kun tulovesi on hyvin tummaa, myös järven vesi tummuu. Väriarvojen kehityksen voit katsoa täältä: Jäälinjärven veden väri.  Tummasta vedestä huolimatta järven veden laatu on hyvä.

Ensimmäistä kesää käytössä oleva Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä näyttää vaikuttavan positiivisesti. Tuloveden väri- ja sameusarvot pienenevät altaassa ennenkuin vesi purkautuu järveen. Vesiprosesseja ei täysin tunneta ja analyysituloksissa on paljon satunnaisvaihtelua. Siksi ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.

Kokkohaaran lieteallas tyhjennettiin

Kokkohaaran kosteikossa oleva lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi viime kesänä kertyneestä lietteestä. Altaan pohjalla oli tavanomaiseen tapaan paksusti olemukseltaan lateksimaista rauta-humuslietettä, joka pumpattiin vieressä olevaan erotusaltaaseen. Lietettä kertyy vain kesällä pienen virtaaman ja lämpimän veden aikaan. Muulloin rauta on liuenneena tai sitä on vedessä vähemmän, kun pintavalunta on suuri ja pohjaveden osuus vastaavasti pieni.  Rauta-humusliete kertyy laskseutusaltaan pohjalle, mistä se pumpataan viereiseen erotusaltaaseen.

Jäälinjärvessä hyvää vettä

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri  altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.

Jäälinjärven hoitokalastus jatkuu

Jokakeväinen särkikalojen pyynti jatkuu taas. Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Nousevat särkikalat pyydetään Jäälinjärven luusuasta rysällä. Järvikunnostuksen alkuvaiheessa vuotuinen saalis oli yli tuhat kiloa. Saalis on vuosien saatossa pienentynyt niin, että viime kevään saalis jäi alle sadan kilon. Tämä viittaa kannan pienentymiseen.

Järven särkikantaa halutaan pienentää, koska se sekoittaa järven ravintoketjun. Särjet syövät eläinplanktonin, mm. suuret vesikirput, jolloin kasviplankton pääsee runsastumaan, kun sille ei ole käyttäjiä. Särjet syövät myös pohjaeläimiä ja pöyhivät siksi järven pohjaa. Pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät silloin uudelleen kiertoon ja päätyvät eliöiden käyttöön. Rehevöityminen kiihtyy.

Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi ja ravintoketju on kunnossa. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon, ja myös haukikanta on hyvä. Veden väriarvot ovat parantuneet, eikä sinilevähaittaa ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Hoitokalastusta on silti tarpeen jatkaa, jotta järven kehityksen suunta ei kääntyisi taaksepäin.

MetsäSanomat julkaisi kaksi rauta-aiheista artikkelia

MetsäSanomat julkaisi koko sivun jutun Jäälinjärven rautaongelmista. Juttu sisältää myös ilmiötä todentavia kuvia lietealtaan pumppauksesta. Jutun voit lukea täältä: MetsäSanomat Rautavirtaa Jäälissä BYS 140520

Lisäksi lehti julkaisi artikkelin Suosimulaattori-työkalusta, jolla mallinetaan Jäälinjärven valuma-alueella tarvittavaa kuivatussyvyyttä. Koko valuma-alueen kattava mallinnus on ensimmäinen Suomessa. Työn rahoittavat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry. Mallinnustyön tekee Itä-Suomen yliopisto. Artikkelin voit lukea täältä: MetsäSanomat Suosimulaattori 140520 .

MetsäSanomat on Iin, Kiimingin, Oulunseudun ja Yli-Iin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti.

Jäsentiedote julkaistu

Vuoden 2019 toiminnasta kertova jäsentiedote on julkaistu ja luettavissa täältä:Jäsentiedote 2019 .

Tiedotteessa kerrotan mm.

  • Jäälinjärven tilasta
  • Järvialtaasta (suuri laskeutusallas Jäälinjärven eteläpäässä)
  • raudan kulkeutumisesta
  • hoitokalastuksesta
  • kouluyhteistyöstä
  • verkottumisesta
  • resursseista

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaineitaan ja muita yhdistyksen toimintaa seuraavia kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää uutta vuotta 2020.

Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä  prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.

Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: