Blogiarkistot
MunOulu uutisoi rautatutkimuksesta – painotti yhdistyksen uraauurtavaa työtä
Kaupunkilehti MunOulu tähdensi ylisyvien ojien välttämistä Rautavirta-tutkimuksesta kertovassa jutussaan. Samalla MunOulu muistutti yhdistyksen toteuttamista vesienhoitorakenteista ja katsoi sen olevan uraauurtavaa työtä. MunOulun juttu avautuu täältä: https://www.munoulu.fi/luonto-ymparisto/oulun-yliopisto-syvat-ojat-pahentavat-rautakuormitusta-kiimingin-jaalin-vesihoitoyhdistys-tehnyt-uraauurtavaa-tyota-jaalinjarvella/
Kuva: Heini Postila
Monipuolista tietoa KatseVesiin -tilaisuudessa
Metsäkeskuksen järjestämässä tilaisuudessa käisteltiin monipuolisesti metsätalouteen yleisesti ja metsätalouden vesiensuojeluun erityisesti liittyviä asioita. Esittelyssä olivat mm. Metsäkeskuksen laajat ja monipuoliset paikkatietoaineistot, Tapion Suometsien ja vesiensuojelun päivitetyt metsänhoitosuositukset sekä tukijärjestelmän muutokset. Yliopiston juuri valmistunut RautaVirta -tutkimus esiteltiin ja Jäälin vesienhoitorakenteet käytiin läpi. Vesienhoitoyhdistyksen pari vuotta sitten hankkima Jäälinjärven valuma-alueen suosimulaattorimallinnus on saanut merkittävän roolin Rautavirta-tutkimuksessa ja oli hyvin esillä myös Metsäkeskuksen Jäälin aluetta koskevassa esittelyssä.
Tilaisuuteen oli kutsuttu pääasiassa Jäälinjärven valuma-alueen metsänomistajia. Ilmoittautuneita oli 21. Tilaisuuden aineistot tulevat saataville lähiaaikoina Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen verkkosivuille.
Rautavirta-tutkimus videona
Oulun yliopiston Rautavirta-tutkimus on tiivistetty runsaan kuuden minuutin videoksi. Voit katsoa sen täältä: https://www.youtube.com/watch?v=mVnd7pOQEnI
Rautavirta-tutkimus osoittaa rautaongelman vaikeaksi
Oulun yliopiston lähes kolmivuotinen Rautavirta-tutkimus ei löytänyt käyttökelpoista ratkaisua vesistöön päätyneen rautavirran pysäyttämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toteuttamien rakenteiden vaikuttavuutta. Parhaiten toimii Jäälinjärvestä erotettu suuri laskeutusallas. Sekään ei riitä poistamaan järven tulovedestä riittävästi rautaa, jota tulee järveen satoja kiloja päivässä. Tutkimuksessa testattiin lisäksi puunippujen ja pyörrealtaan vaikuttavuutta. Niiden tulokset jäivät vaatimattomiksi. Biopolymeeri ei toiminut lainkaan.
Yliopisto toteaakin, että keskeistä on ehkäistä raudan liikkeellelähtöä maankäytöllisillä toimenpiteillä. Tutkimuksessa on pystytty osoittamaan, mistä valuma-alueen osista rautaa tulee eniten. Suosimulaattorimallilla voidaan tavoitella sellaista kuivatussyvyyttä, jolla vesistövaikutukset vähenevät mutta puuston kasvu jatkuu. Kuivatussyvyyttä voidaan pienentää mm. ojia padottamalla.
Tutkimus on valtava kokoelma tietoja raudan käyttäytymisestä vesistössä. Edelleen jää kuitenkin epäselväksi mm. mikrobitoiminnan vaikutus raudan liikkeelle lähtöön ja kulkeutumisen eri vaiheisiin. llmiö on hyvin riippuvainen lämpötiloista.
Rautavirta -tutkimusta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on edistänyt hanketta 580 talkootunnin panostuksella.
Yliopiston tiedote avautuu alla olevasta linkistä. Sen kautta pääsee tutkimusraporttiin sekä tutkimusta esittelevään videoon
Hyvää vettä järvessä
Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven veden laatu on hyvä. Väriarvot järven luusuassa ovat kymmenen vuotta jatkuneen seurannan toiseksi parhaat. Myös Saarisenojasta järveen tulevan veden laatu on poikkeuksellisen hyvä. Kokemus on valitettavasti osoittanut, että veden laatu heikkenee kesän mittaan, kun tuloveden laatu huononee. Kuinka paljon, se riippuu säästä ja sateista.
Oulun yliopiston ja yhdistyksen rautatutkimus jatkuu vielä syksyyn saakka. Kesän erityinen kiinnostuksen kohde on Kalamäen kosteikon toiminta.
Alla oleva graafi osoittaa Jäälinjärven veden väriä (mg Pt/litra) järven luusuassa. Uusin näyte on otettu 20. kesäkuuta.
Festarilehti JCR teki ison jutun Jäälistä – keskiössä Jäälinjärvi
Joka talouteen jaettu JCR -festarilehti kirjoitti Jäälin historiasta ja hehkutti Jäälinjärven kunnostuksessa tehtyä työtä. Jutun otsikko on: Jäälinjärvi – Keidas keskellä Oulua. Järven kunnon kohentumisen lisäksi esille tuodaan vapaaehtoistyö niin järvibaanan kuin hiihtolatujenkin ylläpidossa. Myös vuorovaikutus nuorten kanssa saa tilaa jutussa. Juttu päättyy nostoon: ”Nämä ovat hienoja uutisia ja voidaankin sanoa, että Jäälissä ja nuorissa on tulevaisuus”.
Jäälicityrokki (JCR) on jääliläisten musiikinharrastajien luoma vuotuinen tapahtuma. Harrastajista on sittemmin tullut ammattilaisia. Tämän vuoden tapahtuma järjestetään 10. kesäkuuta.
JCR:n jutun voit lukea täältä:
Korteojan padon peruskorjaus on valmis
Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.
Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.
Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.
Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.
Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä
Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.
Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.
Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.
Mielenkiintoinen juttu järvimalmista
Maaseudun Tulevaisuus on julkaissut kiinnostavan kirjoituksen järvimalmin synnystä ja käytöstä. Fennoskandiassa on otolliset olosuhteet järvimalmin muodostumiselle. Maaperässä on rautaa, joka hiljalleen liukenee veteen, kun sadevedessä on hiilihappoa. Hapettoman pohjavesivirtauksen mukana rauta päätyy järveen, jossa se saostuu tullessaan hapelliseen veteen. Malmia on kasautunut niihin kohtiin, joissa pohjavettä purkautuu suoraan maaperästä. Järvimalmi oli pitkään tärkein raudan lähde ja rauta tärkeä Suomen vientiteollisuuden tuote. Vasta 1900-luvulle tultaessa vuorimalmi pääsi voitolle edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Ratkaisevaa siinä oli dynamiitin keksiminen.
Järvimalmi on erityisen kiinnostava Jäälin rautailmiön näkökulmasta. Prosessi on lähtökohtaisesti sama. Jäälissä rauta liukenee rikkihapon vaikutuksesta hyvin paljon nopeammin. Rikki on peräisin mustaliuskeista. Rikkihappoa muodostuu, kun se on päässyt hapettumaan pohjaveden alentamisen seurauksena. Jäälissä rauta saostuu metsäojissa, joista se leviää veden mukana koko järveen. Keskittyneitä kasautumia ei siis synny.
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vedessä on rautaa 10 – 20 grammaa kuutiossa, ajoittain enemmänkin. Tämä tarkoittaa, että Jäälinjärveen tulee rautaa satoja kiloja päivässä.
Juttu avautuu tästä linkistä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/36f9a08a-5135-45e9-a324-8456f50c9947
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 