Maaseudun Tulevaisuus on julkaissut kiinnostavan kirjoituksen järvimalmin synnystä ja käytöstä. Fennoskandiassa on otolliset olosuhteet järvimalmin muodostumiselle. Maaperässä on rautaa, joka hiljalleen liukenee veteen, kun sadevedessä on hiilihappoa. Hapettoman pohjavesivirtauksen mukana rauta päätyy järveen, jossa se saostuu tullessaan hapelliseen veteen. Malmia on kasautunut niihin kohtiin, joissa pohjavettä purkautuu suoraan maaperästä. Järvimalmi oli pitkään tärkein raudan lähde ja rauta tärkeä Suomen vientiteollisuuden tuote. Vasta 1900-luvulle tultaessa vuorimalmi pääsi voitolle edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Ratkaisevaa siinä oli dynamiitin keksiminen.

Järvimalmi on erityisen kiinnostava Jäälin rautailmiön näkökulmasta. Prosessi on lähtökohtaisesti sama. Jäälissä rauta liukenee rikkihapon vaikutuksesta hyvin paljon nopeammin. Rikki on peräisin mustaliuskeista. Rikkihappoa muodostuu, kun se on päässyt hapettumaan pohjaveden alentamisen seurauksena. Jäälissä rauta saostuu metsäojissa, joista se leviää veden mukana koko järveen. Keskittyneitä kasautumia ei siis synny.

Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vedessä on rautaa 10 – 20 grammaa kuutiossa, ajoittain enemmänkin. Tämä tarkoittaa, että Jäälinjärveen tulee rautaa satoja kiloja päivässä.

Juttu avautuu tästä linkistä:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/36f9a08a-5135-45e9-a324-8456f50c9947