Blogiarkistot

Jäälinjärven vesi on hyvää

Alkukesän vesianalyysien perusteella Jäälinjärven vesi on tummaa mutta laadultaan hyvää. Väriarvojen pitemmän aikavälin trendikin on alaspäin. Järveen tulevien ravinteiden osalta kosteikot toimivat hyvin. Korteojan veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Korteojan kosteikko vähentää kuitenkin typen liukoisia osia 50 – 90 prosenttia. Myös liukoinen fosfori vähenee Korteojan kosteikossa parillakymmenellä prosentilla. Korteojan vaikutus Jäälinjärven veden laatuun ei ole kovin suuri, koska purkautuva vesimäärä on vain viidennes järveen tulevasta vesimäärästä. Saarisenojan ravinnepitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin Korteojassa. Myös Kalamäen kosteikko toimii ravinteiden osalta hyvin. Esimerkiksi Saarienojasta järveen tulevan veden liukoinen fosfori oli samalla tasolla kuin Jäälinjärvestä lähtevän veden.

Kiintoaineen osalta kosteikoiden toiminta on edelleen mysteeri. Kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän, vaikka samanaikaisesti kiintoainetta poistuu lietteenpoistojärjestelmiin. Kysymys lienee raudan olomuodon muuttumisesta, kun vesi kosteikoiden kohdalla lämpenee useilla asteilla. Saarisenojan kiintoainepitoisuuksien pitemmän ajan trendi on kuitenkin aleneva. Tutkimustulosten graafisia tuloksia voit tarkastella täältä: Kooste grafiikka 2018 130718

Valtakunnallisen seminaarin aineisto on jaettu

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari pidettiin Oulussa 12. – 14. kesäkuuta. Seminaarin laaja ja monipuolinen aineisto on ladattavissa osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Uutiskirje/Oulussa_kehitettiin_vesistokunnostusta_j(47265) . Pääosa puheenvuoroista on katsottavissa videoesityksinä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen videopuheenvuoro on osoitteessa

https://www.youtube.com/watch?v=4O3LoAR2j98&list=PLaNhXh80_8Zq7E13LUSE2Zhu_gYXbeuLd&index=14  . Yksi seminaarin retkistä suuntautui Jääliin. Retkeilystä laadittu raportti on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Uutiskirje/Kelluvaa_rautasakkaa_ja_kasvilauttoja_se(47272). Myös Rantapohjan juttuun on annettu linkki.

Seminaariin osallistui noin kaksisataa asiantuntijaa tai kunnostuksesta muuten kiinnostunutta henkilöä. Jäälissä heistä vieraili nelisenkymmentä. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille lounaan Jäälinmajalla. Jääli-osuus onnistui hyvin, ja myös sää oli retkeilylle suosiollinen.

Talkoot tuottivat 60 vesinäytettä Kalimenjoen alueelta

Kalivesitutkimus järjesti koko Kalimenjoen valuma-aluetta koskevat näytteenottotalkoot. Näytteenottajia lähti liikkeelle kaksitoista, ja näytteitä kertyi noin kuusikymmentä. Näytteiden ottaminen samanaikaisesti koko valuma-alueelta on tärkeää siksi, että alueen eri osien erot tulevat tällä tavalla esille. Uhkaavat sateetkaan eivät ehtineet häiritä tutkimusta. Pitkän poutajakson jälkeen olosuhteet olivat koko alueella hyvin vakiintuneet. Tutkimuksella haetaan mm. raudan purkautumisen riskialueita.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys otti näytteitä kymmenestä kohdasta, seitsemän Jäälinjärven valuma-alueelta ja kolme Jäälinojasta. Jäälinojan ylin näyte on otettu Jäälinjärven luusuasta ja se edustaa Jäälinjärven vettä. Lisäksi yhdistys otti omaan seurantaohjelmaansa kuuluvat näytteet viidestä pisteestä.

Kalivesitutkimusta tekee Oulun yliopisto Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämällä rahoituksella.

 

Rantapohja täytti pääuutissivun vesistökunnostusverkoston vierailulla

Rantapohja uutisoi näyttävästi valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston Jääli-vierailusta. Uutinen kertoo Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta, tuloksista  ja ongelmista sekä eri puolilta Suomea tulleiden vieraiden kommeteista. Myös yhdistyksen saamasta kunniamaininnasta kerrotaan. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja VKVn vierailusta 190618

Rauta ja kelluvat kasvit kiinnostivat vieraita

Jukka Pekkanen (oikealla) kertoo vieraille kasvillisuustutkimuksesta

Nelisenkymmentä vierasta eri puolilta Suomea tutustui Jäälin vesistökunnostuksiin Kalamäessä. Hämmästelyä aiheutti erityisesti rautailmiön massiivisuus, joka on tullut ilmi yhdistyksen toiminnan ansiosta. Toinen erityisen kiinnostava aihe oli kelluvien kasvien käyttö veden puhdistukseen. Jäälin tutkimus on ainoa laatuaan Suomessa. Ensimmäiset tulokset osoittavat, että osmankäämi mikrobialustalla varustettuna vähentää ravinteita yllättävän hyvin. Rakenne on kuitenkin luonnonvesissä hankala ja kallis. Vapaasti kelluva suovehka pääsee fosforin pidätyksessä vain neljäsosaan osmankäämistä, mutta sen soveltaminen käytäntöön on huomattavan helppoa.

Vieraat kuuluvat valtakunnalliseen vesistökunnostusverkostoon. Sää suorastaan helli vierailijoita. K-Supermarket Jäälin tarjoaman lounaan ja kauppiaan kannustuspuheenvuoron jälkeen vieraat jatkoivat Iijoelle tutustumaan kalatiehankkeisiin ja sieltä Simojoelle katsomaan koskikunnostuskohteita.

”Järviallas” ei vaadi AVI:n lupaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekskus on vastannut Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen lausuntopyyntöön siitä, onko Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaalle haettava vesilain mukainen lupa. ELY katsoo, että hanke voidaan toteuttaa  ilman aluehallintoviraston lupaa, koska hankkeesta ei ennalta arvioiden näyttäisi aiheutuvan vesilain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia vesistöön. Altaan rannalla on vain yksi kiinteistö, jonka omistajan kanssa hankkeesta on tehty sopimus. ELY:n lausunto on luettavissa täältä:   jäälinjärven laskeutusallas POPELY lausunto 140618  .ELY vastasi lausuntopyyntöön kolmessa päivässä.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle kunniamaininta

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto myönsi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle erityismaininnan aktiivisesta vesienhoitotyöstä. Vuoden vesistökunnostajana palkittiin Pien-Saimaan pelastajat. Ryhmään kuuluvat Lappeenrannan kaupunki ja Pien-Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Huomionosoitukset jaettiin verkoston vuosiseminaarissa Oulussa 13.6. Seminaariin osallistuu noin 200 kunnostajaa eri puolilta Suomea. Tapahtuman päätteeksi seminaarivieraat tutustuvat erilaisiin kunnostuskohteisiin Oulun seudulla. Yksi vierailukohde on Jääli, missä esitellään monipuolista vesienhoitytyötä  ja käydään Kalamäen kosteikolla. Erityinen kiinnostuksen kohde on bioremediaatiotutkimus, jossa tutkitaan kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteta suoraan vedestä. K-Supermarket Jääli tarjoaa vieralijoille lounaan Jäälinmajalla. Vesistökunnostusverkoston tiedote on luettavisa täältä: http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Vuoden_2018_vesistokunnostajana_palkitti(47082) .

Jäälinjärven kaakkoispäähän suunnitellaan lietteen laskeutusallasta

Yhdistys suunnittelee erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kolmen hehtaarin suuruisen alueen lietteen laskeutusaltaaksi. Kaikki vesialueen omistajat ja Oulun kaupunki ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Erottavana rakenteena toimii suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla ja painotetaan pohjaan metallipainoilla. Saarisenojan vesi, jonka osuus Jäälinjärveen tulevasta vedestä on yli seitsemänkymmentä prosentia, virtaisi laskeutusaltaan kautta.

Yhdistys on rakentanut aikaisemmin lietteenpoistojärjestelmät Kalamäen ja Kokkohaaran kosteikkoihin. Niistä lietettä pumpataan vuosittain noin 5 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Jäälinjärveen kulkeutuu tästä huolimatta vuosittain arviolta 40 tonnia kiintoainetta.

Yhdistyksellä on meneillään tutkimus kelluvien kasvien kyvystä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että suovehka soveltuisi istutettavaksi laskeutusaltaaseen. Laajalla alueella kelluvana kasvava kasvi sitoisi vedestä ravinteita. Osa kasveista poistettaisiin vuosittain. Suovehkaa esiintyy alueella muutenkin yleisesti.

Yhdistys on jättänyt ELY-keskukselle lausuntopyynnön vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Lausuntopyynnön perusteluineen voit lukea täältä: Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaan lausuntopyyntö ELY 110618. Laskeutusaltaan yleissuunnitelman voit katsoa täältä: Liite 2 Kaakkoispään laskeutusallas yleissuunnitelma 110618.

Levälauttoja lietealtaassa

Kalamäen lietteenpumppauksen liittyi yllättävä havainto: pumppausta seuranneen yön aikana lietteenkeruualtaan pinnalla kellui ruskeita lauttoja. Tällaisista ei ole aikaisempia havaintoja. Kelluvasta massasta toimitettiin näyte tutkijoille. He totesivat massan olevan pääasiallisesti leviä mm. viherleviä (esim. Oedogonium), sinileviä (esim. Planktothrix), ruskeita leviä (ainakin kultaleviä ja Pinnularia-piileviä). Lajeille tyypillinen elinympäristö on pohjan pintakerros. Lietekerroksen pumppaus altaan pohjalta todennäköisesti sai aikaan tavallista voimakkaamman kaasun purkautumisen, joka nosti levät kellumaan.

Levämassaa nousi pintaan pumppauksen jälkeen. Altaan padot ovat kiinni pumppauksen aikana. Kuva: Markku Vuolteenaho

Kalamässä pumpataan lietettä

Kalamäen lietteenkeruualtaasta poistetaan lietettä pumppaamalla. Lietevedestä tehdyn analyysin mukaan nyt poistettu lietemäärä on kiintoaineeksi laskettuna noin 2,5 tonnia. Jos pumpattu kiintoainemäärä jakaantuisi Jäälinjärven koko vesimassaan, kiintoainepitoisuus kasvaisi 1,8 mg/l. Käytännössä pääosa kiintoaineesta laskeutuu järven pohjalle ja näkyy siellä lisääntyvänä lietepaksuutena.  Järvestä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on olosuhteista riippuen tyypillisesti noin 5 – 10 mg/l.

Kesäaikana Jäälinjärveen päätyy tuloveden mukana kiitoainetta kaikkiaan noin 20 – 40 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Kalamäen lisäksi lietteenkeruujärjestelmä on rakennettu Kokkohaaran kosteikkoon. Nämä eivät kuitenkaan riitä lieteongelman poistamiseen. Sen vuoksi yhdistys on suunnitellut erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kahden hehtaarin alueen lietteen laskeutusaltaaksi.

%d bloggers like this: