Blogiarkistot
Yhdistys muistutti Kuusamontien yleissuunnitelmasta
Valtatien 20 parantaminen on etenemässä nähtävillä olleen yleissuunnitelman pohjalta lopulliseksi tiesuunnitelmaksi. Hankkeeseen kuuluu lukuisia alikulkuja, joiden alueella pohjavedenpintaa joudutaan alentamaan. Maaperän ominaisuuksista johtuu, että kuivatusvesiin liukenee rautaa, joka kulkeutuu pintavesiin ja hapettuessaan saostuu. Yhdistys katsoo, että rautailmiön hallintaan ei ole paneuduttu riittävästi. Yhdistys vaatii, että asia on priorisoitava suunnittelussa korkealle.
Yhdistys perustelee vaatimustaan 15 vuotta jatkuneesta Jäälinjärven kunnostuksesta saaduilla tutkimustiedoilla ja kokemuksilla. Yhdistys toteaa, että perussyy on pohjavedenpinnan alentaminen, ilmiö on massiivinen ja ongelman ratkaiseminen on vaikeaa.
Kuva: Ylikiimingin liittymän alikulun kuivatusvesistä saostunutta rautaa tien sivuojassa
Rautatutkimusten maastotyöt käynnistyivät
Olli Haanpää:
Ryhmä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijoita kokoontui maanantaina 4.5. sekä torstaina 7.5. Jäälinjärven valuma-alueella sijaitsevalle Hutunsuon metsäalueelle käynnistämään RautaTurve ja MOREWA hankkeiden maastotutkimuksia. Hankkeiden tarkoituksena on tuottaa tarkempaa tietoa Jäälinjärveen päätyvästä rautakuormituksesta ja erityisesti siitä, miten rauta lähtee liikkeelle alueen turvemaiden metsistä. Hankkeissa lisäksi pohditaan ja osin myös testataan mahdollisia keinoja vähentää järven tilaa heikentävää kuormitusta jo kuormituksen alkulähteillä. Hutunsuolla sijaitseva metsäpalsta saatiin käyttöön tutkimushankkeiden koealaksi metsänomistajan suostumuksella, joskaan mitään metsän käyttöön vaikuttavia toimenpiteitä ei alueella tulla tutkimusten aikana tekemään.
Ensimmäisenä maastopäivänä käytiin kävellen läpi koealana toimiva metsäalue ja erityisesti sen ojaverkosto. Ojista otettiin myös alustavia vesinäytteitä, joskin varsinaiset mittaukset ja jatkuvatoiminen seuranta käynnistyy vasta myöhemmin. Tutkijat myös pohtivat aluetta kiertäessään, minne tarkalleen ottaen erinäiset mittauspisteet voitaisiin sijoittaa ja mikä juuri tällä metsäalueella voisi olla merkityksellistä vesistöön päätyvän raudan käyttäytymisen kannalta. Varsinaista mittausvälineistöä vietiin maastoon jo pari päivää myöhemmin 7.5., kun Luonnonvarakeskuksen tutkijat kävivät asentamassa metsäojien veden laatua ja vedenpinnan tasoa mittaavat kojeet aiemmin valikoituihin paikkoihin. Mittalaitteistoa tullaan asentamaan vielä lisääkin maan lämmettyä, koska erityisesti maalle tulevia laitteita ei voitu roudan vuoksi vielä asentaa. Tutkimukset jatkuvat nyt käynnistyneiden hankkeiden osalta vuoteen 2028 saakka.
Tutkimuslaitteita Hutunsuolla
LUKEn Mari Könönen Hutunsuolla 4.5.2026. Rautapitoista vettä purkautuu metsäojaan lähdemäisesti
Monipuolista metsätietoa nuorille
Oulun 4H yhdistys järjesti jälleen nuorille suunnatun metsäpäivän Jäälin Kalamäessä. Tapahtumaan osallistuivat Jäälin koulun seitsemäsluokkalaiset sekä Talvikankaan koulun kahdeksasluokkalaiset, yhteensä yli 120 nuorta. Osallistujat jakautuivan pieniin ryhmiin, jotka kiersivät viidellä rastipisteellä. Niillä eri toimijat esittelivät erilaisia metsään liittyviä näkökulmia: Kiimingin-Ylikiimingin riistanhoitoyhdistys pienpetoja, 4H yhdistys puun kasvua ja puupohjaisia tuotteita, MetsäGroup hiilen kiertoa sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys metsätalouden vesistövaikutuksia ja niiden vähentämistä sekä Jäälinjärven kunnostusta laajeminkin. Samalla rastilla vieraat saivat tietoa metsänhoidon käytännön vaiheista ja hyvän metsänhoidon merkityksestä metsän kasvulle, kehittymiselle ja taloudelliselle tulokselle.
Kalamäen alue on osoittautunut erittäin hyväksi alustaksi erilaisille luontoaiheisille tapahtumille. Jäälin koulu käyttää aluetta oppimisympäristönä. Tälle keväälle tulee myös Oulun kulttuuripääkaupunkiin liittyvä tapahtuma sekä Jäälin koulun Koiteli-vaellus. Oulun 4H yhdistys suunnittelee syksylle vielä laajempaa tapahtumaa.
Relaskooppimittausta Kalamäessä
Talvikankaan oppilaat kokoontuivat päätöstilaisuuteen Kalamäen laavulle.
Uusi hallitus hakee kirjanpitäjää ja käsipareja ja priorisoi Jäälinmajan jatkotöitä
Uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen heti vuosikokouksen jälkeen. Keskeinen hallinnollinen kysymys on kirjanpitäjän löytäminen, mieluiten Jäälistä mutta vastuutahojen ulkopuolelta. Jäälinmajan rakennuskunnostusten ensimmäinen vaihe on valmis, mutta ulkomaalauksia ja muita ulkopuolen töitä on vielä tekemättä. Näihin ja muihin kesätöihin yhdistys hakee tekijöitä. Vielä jäljellä olevista ”isoista” töistä hallitus priorisoi pihan ja liikennealueet. Järvialtaan puomin kunnostusmenetelmästä päätettiin valmistelun pohjalta.
Jäälinmaja valtasi Rantapohjan pääuutissivun
Rantapohja julkaisi tänään laajan jutun Jäälinmajan kunnostuksista. Artikkeli esittelee remontoituja tiloja ja kertoo mm. kustannuksista, työmäärästä, käyttötarkoituksista ja vuokraushinnoista. Rantapohja painottaa asian yhteisöllistä luonnetta. Saksitun artikkelin voit lukea tästä:
Vuosikokous 30.3.2026 klo 18 Jäälinmajalla
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Jäälinmajalla maanantaina 30.3.2026 alkaen klo 18. Virallinen kutsu kokoukseen on lähetetty 17.3.2026. Ennen virallisen kokouksen alkua on mahdollisuus tutustua kunnostettuihin tiloihin, erityisesti rantasaunaan. Kokoukseen ovat tervetulleita osallistumaan myös muut kuin jäsenet. Kokouskutsu tässä:
Rantasauna kiinnosti – pilkkiahvenia tuli
Jäälin talvitapahtuma järjestettiiin perinteiseen tapaan Jäälinmajalla. Yhdistyksen remontoimat tilat, Jäälinjärvi-sali ja rantasauna olivat kaikkien katsottavissa. Rantasauna kiinnosti erityisesti. Tutustumassa kävi lähemmäs sata kiinnostunutta. Vieraiden arviot olivat poikkeuksetta hyviä, osa jopa ylistäviä. Jaetussa esitteessä oli ensimmäistä kertaa nähtävillä myös hinnasto. Siinä esitetyt tiedot tulevat nähtäville Jäälinmaja-sivustolle hyvin pian.
Yhdistyksen kannalta kiinnostava oli myös perinteinen pilkkilpailu. Siihen osallistui 34 pilkkijää. Saalista saivat lähes kaikki. Voittajan saalis oli 507 grammaa, mihin sisältyi tapahtuman suurin kala: 416 gramman ahven. Jäälinjärven kalakanta on viime vuosina tervehtynyt järvikunnostuksen ansiosta. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Kaikissa viimeaikaisissa kalastuskilpailuissa suurin saalisahven on ollut puolen kilon kokoluokassa.
Talvitapahtuman järjestelyistä päävastuun kantoi LC Jääli.
Kokoushuone Saarinen Jäälin rantasaunalla. Kuva: Kari Arontie (Karo)
Jäälin koulu kävi taas pilkillä
Jäälin koulun erityisopettaja Sanna Alalauri kirjoitti koulun pilkkireissulta19. helmikuuta: ”Kauniissa pakkasäässä käveltiin Jäälinmajalle pilkkimään. Ensin kokoonnuttiin yhteen kuuntelemaan Tapio-papan ohjeet ja katsottiin, miten kaikuluotain toimii. Sen jälkeen jakaannuttiin pilkkimään vanhempien ja isovanhempien kera. Kalaonni oli myötäinen ja saaliiksi saatiin ahvenia. Paras kalaonni oli Ellala, joka sai kymmenen kalaa. Nuotioeväät maistuivat ahkerille pilkkijöille. Olipa huikea ulkoilupäivä. Kiitos nuotiopaikan lainasta!”
Järvellä on ollut helppo liikkua tänä talvena, kun on ollut vähän lunta. Vapaaehtoisten pitämä latu ja järvibaana ovat pysyneet hyvin auki eikä vettäkään ole jäälle noussut, kun lumi ei ole painanut.
Jäälinjärven valuma-alueen rautatutkimukset jatkuvat
Olli Haanpää kirjoitti:
Jäälinjärveä kiusaavaa rautaongelmaa selvittämään on käynnistynyt tämän vuoden alussa kaksi tutkimushanketta: MOREWA ja RautaTurve. Hankkeissa pyritään tuottamaan uutta tietoa turvemailta peräisin olevan raudan kulkeutumisesta vesistöihin sekä minkälaisilla toimilla rautaongelmaan voitaisiin paremmin puuttua. Liukoinen rauta on tällä hetkellä Jäälinjärven tilaa selkeimmin heikentävä tekijä eivätkä nykyiset vesienhoitorakenteet, kuten Kalamäen kosteikko, ole olleet riittäviä ongelman ratkaisemiseksi.
RautaTurve-hankkeen tutkimusta vetävät Mari Könönen sekä Katharina Kujala Luonnonvarakeskuksesta järjestivät 9.2.2026 kokouksen, jossa pohdittiin tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita sekä käynnisteltiin yhteistyötä. Mukana kokouksessa olivat myös Kaisa Lehosmaa MOREWA-tutkimushankkeesta (Oulun yliopisto), Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustus sekä turvemaiden vesistöpäästöistä perillä olevia asiantuntijoita. Kokouksessa esiteltiin RautaTurve-hankkeen suunnitelmia ja pohdittiin erityisesti tutkimuksen kannalta sopivia koealoja, joissa rautaan ja sen vesistöön kulkeutumiseen liittyviä ympäristön prosesseja voidaan seurata tutkimuksen aikana.
Molempien tutkimushankkeiden kenttätyöt alkavat tulevana keväänä koealojen kartoittamisella ja raudan kulkeutumiseen liittyvien luonnon prosessien seurannalla. Jatkossa tutkimusta tehdään sekä Jäälinjärven valuma-alueella että laboratorio-olosuhteissa. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys tulee olemaan tiivisti mukana tekemisessä, erityisesti alkuvaiheen kenttätöissä. Uuden tutkimustiedon myötä tulemme ymmärtämään paremmin Jäälinjärven vesistön tilaa heikentävien rautaprosessien luonnetta, mikä edesauttaa myös vesistön tilaa parantavien toimenpiteiden suunnittelussa.
Miten globaali tavoite jalkautuu Jääliin? Vesiasiaa yläkoululaisille.
Yhdistys on jo pitkään käynyt kertomassa Jäälin koulun kahdeksasluokkalaisille, miten Jäälin vesistöjen kunnostus liittyy laajempiin ympäristöohjelmiin. Asian kehikko on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 kohtaa. Puheenvuorossaan yhdistys käsittelee näistä neljää. Esitys pideään luokittain, joita Jäälin koulussa on kolme. Yhdistyksen puheenvuoro liittyy koulun ns. MOK-viikkoon (monialainen oppimiskokonaisuus). Esityksen diat näet tästä:
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 