Blogiarkistot

Yhdistys antoi palautteen Näppärinkankaan kaavaluonnoksesta

Näppärinkankaalle valmisteltu asemakaava on tärkeä osa Jäälin kehitystä, ja yhdistys on jo aiemmin tätä tukenut. Yhdistyksen mielestä kaavan valmistelu on tehty hyvin ja taustaselvitykset ovat laajat. Palautteessaan yhdistys on kiinnittänyt huomiota kaavaluonnosalueen ulkopuolelta tulevien vesien käsittelyyn ennen niiden johtamista Jäälinojaan. Yhdistys esittää, että näiden vesien käsittelyrakenne on määriteltävä kaavassa velvoittavaksi. Toiseksi yhdistys katsoo, että rakenne tulisi sijoittaa yhdistyksen aiemmin esittämään kohtaan, jotta kaivutarpeet ja kustannukset minimoituisivat. Kaivut ja kaivumaiden kuivuminen on Jäälissä erityinen ympäristöriski, sillä alueen moreenit ja hiekat sisältävät yleisesti rikkipitoista mustaliuskeainesta. Palaute on luettavissa täältä:

Hoitokalastus käynnistyi uusin voimin

Särkikannan pienentämisellä on tärkeä osa Jäälinjärven kunnon kohentumisessa. Pääosa järven särkikannasta on syntynyt merestä nousevista emokaloista. Noususärkiä pyydetään rysällä Jäälinjärven luusuasta.

Tämän kevään pyynti on alkanut. Rysän asentamiseen osallistui puoli tusinaa uutta talkoolaista. Tämä on yksi osa yhdistyksen tavoittelemaa sukupolvenvaihdosta, jotta tominta jatkuu ja saavutetut tulokset voidaan pitää yllä.

Kokemuksen mukaan kutusärkiä nousee noin viikon ajan. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysästä. Rysä poistetaan heti nousun päätyttyä. Särkisaalis on vuosien mittaan vähentynyt, mikä kertoo kannan pienentymisestä. Särjet ovat jo pitkään päätyneet hyötykäyttöön. Särkiä voi kysyä Kari Tiriltä, p. 0400 586 776.

Leppisuonojan tutkimuspatoa korjattiin

Yhdistys on vuonna 2018 käynnistänyt Laivakankaan harjun eteläpuolella sijaitsevassa, ”Leppisuonojaksi” nimetyssä ojassa tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä, kun ojaa padotetaan. Kevytrakenteisellä padolla oli ilmeinen vaurioriski, kun ojan reunat olivat sulamisen jälkeen vettyneessä tilassa ja patolevyn tuki oli siksi heikko. Sen vuoksi vettä alennettiin lyhytaikaisesti, ja patolevy tuettiin paikalta saaduilla kivillä.

Tutkimus jatkuu vielä ainakin ensi vuoteen. Tulokset raportoidaan yliopiston Rautavirta-tutkimuksen yhteydessaä. Patoa ei liene tarpeeen purkaa tutkimuksen päätyttyä, sillä korkeampi vedenpinta ojassa on joka tapauksessa ympäristön kannalta eduksi. Ojaan johdetaan asuinalueen kuivatusvesiä, mutta pääosa vedestä suotautuu Laivakankaan harjusta. Kalankulkua ojassa ei ole eikä siihen tarvitse varautua.

Suosimulaattoria esitellään maanomistajille – Rantapohja antoi asialle paljon palstatilaa

Jäälinjärven valmuma-alueen maanomistajille järjestetään suosimulaattorin esittelytilaisuus Huttukylän nuorisoseuran talolla torstaina 2.6.2022 klo 18. Suosimulaattori on mallinnustyökalu, jolla voidaan tarkastella metsäkuvioittain, onko kunnostusojitus tarpeellinen ja taloudellisesti kannattava. Uusien tutkimustulosten mukaan puuston kasvuun riittää kohtuullisen pieni kuivavara, eikä ylisyvistä ojista ole hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Ojitussyvyydellä on suuri merkitys Jäälinjärven valuma-alueella siksi, että siellä esiintyvä mustaliuskeaines aiheuttaa raudan vapautumista maaperästä silloin, kun pohjaveden pinta alenee ojituksen seurauksena.

Esittelytilaisuuden järjestävät MTK, paikallinen metsänhoitoyhdistys, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:

Koiteli-reitillä syntyi runokirja

Jääliläinen Katri Taskila on julkaissut runokirjan Kuljen valon reunaa. Katri kertoo suuren osan runoista syntyneen Koiteli-reitillä liikuskellessa. Kirjan kansi on Heljä Nikulan maalauksesta ”Veden hopeavälkkeessä” ja kuvastaa Jäälinjärven latvavesistöä.

Kirjassa on 78 sivua, ja se sisältää myös Heljä Nikulan herkkiä, luontoaiheisia akvarelleja. Kirjaa voi tilata Katrin sivuilta osoitteesta http://www.runopolulla.wordpress.com. Kirjan hinta on 20 euroa, ja sen tuotolla tuetaan Koiteli-reitin ylläpitoa.

Koiteli-reitti on jääliläisten yhdistysten toteuttama vaellus-, hiihto- ja maastopyöräilyreitti, joka on suunattu kolmen vesienhoitokosteikon kautta.

ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta

ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2

Pakkanen hyydytti nousevan tulvan

Lämpimät säät sulattivat lunta nopeasti, ja tulva alkoikin reippaalla virtauksella Jäälinjärveen. Järven pinta nousi yli kymmenen senttiä vuorokaudessa parin päivän ajan. Kovat yöpakkaset pysäyttivät lumen sulamisen. Tulovirtaama kääntyikin jo laskuun, eikä järven pintakaan juuri nyt nouse. Viime vuonnna järven pinta kävi 25 senttiä nykyistä korkeammalla. Tulovirtaama järveen oli enimmillään 26. huhtikuuta 2,5 kuutiometriä sekunnissa. Viime vuonna maksimi oli 3,5 kuutimetriä sekunnissa. Nyt näyttää, että lumet sulavat hiipumalla ja haihtumalla eikä suurta tulvaa tule ainakaan ilman kovia vesisateita.

Hallitus uusiutui hieman, rautavirtaa tutkitaan

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 24.3.2022 Jäälimajalla. Tilaisuuden alussa esiteltiin yhdistyksen toimintaa päättyneenä vuonna sekä tulevaisuuden näkymiä. Kokous päätti, että henkilöjäsenen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Uuden hallituksen kokoonpanon näet näiden sivujen kohdasta Yhdistys. Hyväksytyn toimintasuunnitelman tärkein tehtävä normaalitoiminnan lisäksi on yliopiston kanssa yhteistyössä tehtävä rautatutkimus. Yhdistys on päättänyt myös visionsa päivittämisestä vuoteen 2030.

Kokusesittelyn diat ja pöytäkirja ovat ohessa.

Puuta veteen

Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen osana testataan vedessä olevan puuaineksen vaikutuksia vesistön ekosysteemiin. Suomen ympäristökeskus on saanut tästä menetelmästä mielenkiintoisia tuloksia viime vuosina. Puu toimii tartunta-alustana monille eliölajeille, ja sen seurauksena vesistön monimuotoisuuden on havaittu huomattavasti lisääntyvän. Tämä puolestaan edistää vesiprosesseja, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti veden laatuun. Jäälin tutkimuksessa puunippuja on sijoitettu Saarisenojaan välittömästi Kalamäen kosteikon yläpuolelle sekä ylemmäksi Kokkohaaraan. Kalamäen niput ovat havupuuta ja Kokkohaaran puut koivua. Niput on kiinnitettu rantaan, jotta ne pysyvät paikallaan.

Kalamäen alueelle puuniput on sijoitetu sik-sak-mutoon 45 metrin matkalle. Kuvassa näkyviä lankkuja on käytetty nippujen asennukseen. Lankuista tehdään lopuksi pitkos koealueen päälle, jotta vesi- ja eliönäytteiden ottaminen tulee mahdolliseksi koko rakennelman matkalta (ylempi kuva)

Kokkohaaran koivuista on koottu yhtenäinen 20 metrin pituinen nippu, joka on sijoitettu virran suuntaisesti (alempi kuva).

Latukirkko täytti Rantapohjan etusivun ja yhden aukeaman

Rantapohja antoi runsaasti palstatilaa Kalamän latukirkolle. Jutun voit lukea tästä:

%d bloggaajaa tykkää tästä: