Blogiarkistot

ELY:n edustajat tutustuivat Jäälin vesienhoitoon ja toiminnan ylläpitoon

Ympäristöministeriö ja ELY-keskus ovat kiinnostuneita toiminnasta, jota heidän myöntämällään rahoituksella syntyy. Erityisesti viraomaista kiinnostaa jatkuva ylläpito, joka useissa projektiluonteisissa hankkeissa tahtoo jäädä vähälle huomiolle. ELY-keskuksen edustajat saivat tutustumiskäynnillään monipuolisen esittelyn Jäälin vesienhoidosta sekä siihen osaltaan liittyvästä Koiteli-reitistä, joka on linjattu kulkemaan kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Vierailulla kerättiin kuva- ja videomateriaalia viranomaisen viestintää varten.

ELY-keskus myönsi äskettäin yhdistykselle rahoituksen mm. suuren laskeutusaltaan toteuttamiseen Jäälinjärven kaakkoispäähän.

Jaana Rääpysjärvi ja Heidi Hannula ELY-keskuksesta dokumentoivat mm. Kokkohaaran lietealtaan pumppauksen. Kuvassa taustalla tyhjennetty lieteallas ja pumppaajat Kari Tiri ja Kari Väyrynen.

Kokkohaaran lietteet pumpattiin

Kokkohaaran lietteenkeruuallas tyhjennettiin pumppaamalla viereiseen erotusaltaaseen. Aikaisempien vuosien tapaan altaan pohjalle oli kertynyt runsaasti rautasaostumaa. Pumppausta vaikeutti lehtikertymä, joka tukkii helposti lietepumpun. Myös lehtiä saatiin vähennetyksi huomattavasti. Pumppaus tehdään kerran vuodessa. Lietettä kertyy erityisen paljon lämpimän veden aikana, kun taas talvella altaaseen ei laskeudu juuri mitään.  Aikaisempien seurantojen perusteella  lietealtaan tyhjennyksellä vesistöstä saadaan pois noin 2 -3 tonnia kiintoainetta kuiva-aineeksi laskettuna. Lietteeseen on sitoutunut suuri määrä ravinteita, erityisesti fosforia. Kiintoainevirran pysäyttäminen ja poistaminen vesistöstä on siis tärkeää myös Jäälinjärven ravinteiden vähentämiseksi.

Lietteenkeruualtaan tyhjentäminen pumppaamalla kestää 4 – 5 tuntia.

 

Jäälin Järvialtaan rahoitus varmistui

ELY-keskus myönsi avustuksen hankkeelle, jonka nimi on ” Rauta-humus -kiintoaineen kulkeutumisen hallinta ja vaikuttavuuden seuranta Jäälinjärvellä”. Hankkeen keskeinen osa on 3,5 hehtaarin suuruisen alueen erottaminen Jäälinjärven kaakkoispäästä kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erotusrakenteeksi on suunniteltu suodatinkangas, joka kannatetaan muoviputkesta rakennettavalla puomilla ja painotetaan pohjaan teräspainoilla. Rakenne ankkuroidaan paikalleen järeillä betonipainoilla. Hankkeen luvat ovat kunnossa. Hanke toteutetaan ensi talven aikana pääasiassa jään päältä.

Raudan kulkeutuminen on osoittautunut erittäin massiiviseksi ilmiöksi. Yhdistys on aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää, joihin laskeutuva liete poistetaan lietepumpulla. Näillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10  tonnia vuodessa kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta läpäisee lietteenpoistojärjestelmät ja päätyy Jäälinjärveen. Sen vuoksi on valmisteltu nyt toteutettavaksi tuleva suuri laskeutusallas.

 

Korteojan vanhan uoman välipato kunnostettiin

Jäälinjärveen laskevaan Korteojan vanhaan uomaan rakennettiin ns. välipato kesällä 2017.  Keväällä 2018 pato syöpyi eikä sitä voitu käyttää. Pato on nyt korjattu ja otetaan käyttöön parin viikon kuluessa kun maatäytöt vähän painuvat.

Korteojan kosteikko rakennettiin vuonna 2014. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Välipadon tarkoitus on ohjata runsasrautainen pohjavesi kiertämään kosteikon kautta.

Littoistenjärven kemikaalikäsittelystä lyhyt ilo

Kaksi vuotta sitten vedenpuhdistuskemikaalilla käsitelty Littoistenjärvi sai valtavasti huomiota, kun vesi kirkastui ”yhdessä yössä” ja näkyvyyttä oli kymmeniä metrejä. Tulos herätti innostusta myös Jäälissä: olisiko tämä mahdollista myös meillä. Jo silloin oli selvää, että Jäälinjärven kaltaisessa läpivirtausjärvessä kemikaalikäsittely pitäisi uusia tiheään. Kustannukset laskettaisiin miljoonissa. Nyt on käynyt ilmi, että myös Littoistenjärven ilo jäi lyhytaikaiseksi. Järvessä on nyt runsaasti levää, myös sinilevää, ja vesi on samentunut. Ylen jutun voit lukea täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10850220?utm_content=2019-06-27

Video Jäälin nuorten kalapäivästä

ProAgria on julkaissut videon Jäälissä 15. toukokuuta järjestetystä nuorten kalapäivästä. Videolla kerrotaan pääasiassa hoitokalastuksesta. Viiden minuutin videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2qUt_YPy6FU&utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Verkostoilla+tehoa+vesienhoitoon+6%2A2019&utm_term=Katso+uusin+video&utm_content=u-3172603-59603045-1858969-3.

Rautatutkimusta viritellään laajassa yhteistyössä

Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun kaupungin edustajat tutustuivat kahdeksanhenkisellä kokoonpanolla Jäälin kunnostus- ja tutkimuskohteiden rautailmiöön. Raudan kulkeutuminen on suurin vedenlaatua heikentävä tekijä paitsi Jäälissä myös koko rannikkovyöhykkeellä. Kaupungin kuivatus- ja hulevesijärjestemissä raudan saostuminen on myös tekninen ongelma. Tavoitteena on jättää  Sipilän hallituksen käynnistämään  vesiensuojelun tehostamisohjelmaan osapuolten yhteinen rahoitushakemus, joka keskittyy rautaongelmien hallintaan. Rautailmiön massiivisuus on tullut esiin Jäälin kunnostushankkeiden yhteydessä.

Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä

Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä.  Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/

Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.

Kalamäen luontorakenteet edistyvät hyvin

Jäälinjärven kaakkoispäähän on rakenteilla lintutorni ja laavu. Molemmat rakennelmat sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2015 toteuttaman Kalamäen kosteikon reunalle. Rakenteet ovat osa Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteistyönä toteuttamaa Koiteli-reittiä. Sovitun työnjaon mukaan Leijonat rakentavat Kalamäen laavun kokonaan omin voimin. Kesän rakentamisohjelmassa on laavun ja lintutornin lisäksi pitkosten rakentaminen Kokkojärvenniitylle sekä mittavan informaatioaineiston asentaminen reitin varrelle.

Kalamäen lintutorni on saavuttanut harjakorkeutensa

Jäälin Leijonien rakentama laavu edistyy vauhdikkaasti

JCR – musiikkia ja kylän elämää

Tänään 15.6. Jäälissä järjestettävä JCR-tapahtuma  on vuosien saatossa kasvanut ja monipuolistunut niin musiikin kuin muunkin ohjelman osalta. Jokaiseen talouteen jaettu tapahtumalehti kertoo mm. jääliläisten omatoimisuudesta harrastustoiminnassa ja kylän kehittämisessä. Vesistökunnostusta ja Koiteli-reittiä koskevan jutun voit lukea täältä: JCR-lehti 2019.

%d bloggers like this: