Blogiarkistot
Järvi tuli maalle!
Pitkän niukkasateisen kauden jälkeen vettä satoi yli tarpeen: 240 milliä kahdessa viikossa! Tulovirtaama Jäälinjärveen nousi suurimpien kevättulvien tasolle. Järven vedenpinta nousi 98 senttiä ja aiheutti ongelmia ja yllätyksiä rannankäytössä. Esimerkiksi Jäälinmajan uimarannan pukukopit ovat vesialueella ja osa muutakin aluetta veden valtaamana. Tulva kääntyi laskuun 23. elokuuta. Kesäaikaan näin suuri veden määrä on täysin poikkeuksellista. Kevättulvalla toki vesi on käynyt useasti korkeammallakin, mutta siihen osataan varautua toisin kuin tällaiseen yllätykselliseen ja nopeasti nousseeseen kessätulvaan.
”Kaikki” tutkimuslaitokset ja keskeiset viranomaiset kokoontuivat Kalamäkeen pohtimaan mustaliuskeita
Ennennäkemätön asiantuntijajoukko kokoontui Jäälin Kalamäkeen Geologian tutkimuskeskuksen koolle kutsumaan seminaariin, joka keskittyi mustaliuskeisiin. Tapahtumaan osallistui järjestäjien lisäksi edustajia Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Oulun yliopistosta, Oulun kaupungilta, Oulun seudun ympäristötoimesta, Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta, Ramboll Finlandista sekä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Tapahtumapaikkana toimi jääliläisten yhdistysten laavu Kalamäen kosteikon rannalla.
Tapahtuman keskiössä oli meneillään oleva SOLMU-projekti. Siinä tavoitteena on mustaliuskeiden esiintymisalueiden tunnistaminen kalliossa, maaperässä ja pintavesissä sekä haittavaikutusten määrittäminen mm. vesistöissä. Jäälissä meneillään on lisäksi muita tutkimuksia, joissa selvitetään mm. maaperässä tapahtuvia prosesseja (”Rautaturve”) sekä uusia biopohjaisia ratkaisuja raudan kulkeutumisen vähentämiseen (”MOREVA”). Tutkimusalueena Jäälinjärven valuma-alue kiinnostaa, koska siellä esiintyy mustaliuskeita, maaperä alueella on monimuotoista ja pienipiirteistä, ainoa merkittävästi vaikuttava maankäyttö on metsätalous ja tietopohja on laaja useiden aiempien tutkimusten ansiosta.
Mustaliuskeet sisältävät rikkiä, joka hapettuessaan rikkihapoksi liuottaa mm. metalleja kuten rauta. Jäälinjärven valuma-alueella hapettuminen johtuu pääasiassa pohjavedenpinnan laskusta ojitusten seurauksena. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän happamoitumista ja haitta-aineiden kulkeutumista. Jäälinjärveen kulkeutuu rautaa tulovesien mukana satoja kiloja päivässä. Tämä pitää järven veden tummana ja sameana. Laskeutukseen perustuvat menetelmät raudan vähentämiseksi järven tulovesistä eivät ole tuottaneet riittäviä tuloksia.
Sateet tulivat – vedet nousivat
7. – 12. elokuuta sademittariin kertyi vettä täydet sata milliä. Tulovirtaama Jäälinjärveen nousi muutamassa päivässä kevättulvan tasolle, jopa hiemen suuremmaksi. Toki on muistettava, että kevättulvaa ei tänä vuonna oikeastaan ollut kun luntakaan ei ollut. Sateiden seurauksena Jäälinjärven pinta nousi 43 senttiä kesän minimistä.
Jäälinjärven vesi on koko alkukesän ollut hyvin läpinäkyvää. Kovat sateet tummensivat taas veden – kuten aina. Sinilevä- tai limalevähaittaa ei ole ollut, suuria kaloja on tullut ja uimaveden laatu on parasta Oulussa. Kokonaisuutena Jäälinjärven tila on hyvä.
Kalaa Jäälinjärvestä
Jäälinjärven kalakanta on hyvässä kunnossa. Erityisesti isot kalat ilahduttavat.
Kilon ahven.
Yli viiden kilon hauki
Järvialtaan puomia vahvistetaan
Jäälinjärven yläpään laskeutusaltaaksi erottavan seinämän kannatusrakenne ei ole kestänyt luonnovoimia vastaan vaan vaatii vahvistusta. Alkuperäinen kannatuspuomi on koottu ruuveilla kahdesta lankusta, joiden välissä on finfoam-kevennys. Ruuvikiinnitys ei ole kestänyt aallokon jatkuvaa vaikutusta. Puomi vahvistetaan sitomalla tukeista koottu puomilitka tiukasti alkuperäiseen puomiin sidontaliinoilla. Puomin tehtävä on kannattaa laskeutusaltaan seinämänä toimivaa suodatinkangasta. Suodatinkankaan alareuna on painotettu pohjaan kettingillä
Laskeutusaltaana toimivan Järvialtaan pinta-ala on 3,5 hehtaaria. Allas on ylivoimaisesti tehokkain rakenne vähentämään valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeuvaa rauta-humus -kiintoainetta. Vahvistustukit on saatu lahjoituksena Oulun diakonissalaitokselta.
Rantapohja hoksautti Jäälinjärven veden hyvästä laadusta
Rantapohja nosti näkyville Jäälinjärven veden hyvän laadun ”Ookko nää kuullu” -kokoelmassaan
Jäälinjärven uimavesi jälleen parasta Oulussa
Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun seudun ympäristötoimi määrittää nämä kaikilta virallisilta uimarannoilta. Viimeisimmät näytteet pieniltä yleisiltä uimarannoilta on otettu 20.-21.7.2026. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälinmajan uimavesi on parasta Oulussa joidenkin muiden kanssa. Jäälin monttu on ns. EU-uimaranta eikä se ollut tässä näytteenotossa mukana.
Kalamäen sillan kansi uusittiin
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan sillan vanha ja huonokuntoinen kansi uusittiin. Silta on alunperin ”isännätön” eikä sen rakentamishistoria ole tiedossa. Kantavana rakenteena on vanha junanvaunun runko, jonka todettiin olevan hyvässä kunnossa. Yhdistyksen vesienhoitorakenteet yhdessä muiden virkistys- ja luontorakenteiden kanssa muodostavat Kalamäen monipuolisen kokonaisuuden, jossa Kalamäen silta on erittäin tärkeä. Yhdistys kunnosti sillan talkootyönä. Oulun kaupunki on myöntänyt materiaalien hankintaan avustusta.
Yhdistys muistutti Kuusamontien yleissuunnitelmasta
Valtatien 20 parantaminen on etenemässä nähtävillä olleen yleissuunnitelman pohjalta lopulliseksi tiesuunnitelmaksi. Hankkeeseen kuuluu lukuisia alikulkuja, joiden alueella pohjavedenpintaa joudutaan alentamaan. Maaperän ominaisuuksista johtuu, että kuivatusvesiin liukenee rautaa, joka kulkeutuu pintavesiin ja hapettuessaan saostuu. Yhdistys katsoo, että rautailmiön hallintaan ei ole paneuduttu riittävästi. Yhdistys vaatii, että asia on priorisoitava suunnittelussa korkealle.
Yhdistys perustelee vaatimustaan 15 vuotta jatkuneesta Jäälinjärven kunnostuksesta saaduilla tutkimustiedoilla ja kokemuksilla. Yhdistys toteaa, että perussyy on pohjavedenpinnan alentaminen, ilmiö on massiivinen ja ongelman ratkaiseminen on vaikeaa.
Kuva: Ylikiimingin liittymän alikulun kuivatusvesistä saostunutta rautaa tien sivuojassa
Rautatutkimusten maastotyöt käynnistyivät
Olli Haanpää:
Ryhmä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijoita kokoontui maanantaina 4.5. sekä torstaina 7.5. Jäälinjärven valuma-alueella sijaitsevalle Hutunsuon metsäalueelle käynnistämään RautaTurve ja MOREWA hankkeiden maastotutkimuksia. Hankkeiden tarkoituksena on tuottaa tarkempaa tietoa Jäälinjärveen päätyvästä rautakuormituksesta ja erityisesti siitä, miten rauta lähtee liikkeelle alueen turvemaiden metsistä. Hankkeissa lisäksi pohditaan ja osin myös testataan mahdollisia keinoja vähentää järven tilaa heikentävää kuormitusta jo kuormituksen alkulähteillä. Hutunsuolla sijaitseva metsäpalsta saatiin käyttöön tutkimushankkeiden koealaksi metsänomistajan suostumuksella, joskaan mitään metsän käyttöön vaikuttavia toimenpiteitä ei alueella tulla tutkimusten aikana tekemään.
Ensimmäisenä maastopäivänä käytiin kävellen läpi koealana toimiva metsäalue ja erityisesti sen ojaverkosto. Ojista otettiin myös alustavia vesinäytteitä, joskin varsinaiset mittaukset ja jatkuvatoiminen seuranta käynnistyy vasta myöhemmin. Tutkijat myös pohtivat aluetta kiertäessään, minne tarkalleen ottaen erinäiset mittauspisteet voitaisiin sijoittaa ja mikä juuri tällä metsäalueella voisi olla merkityksellistä vesistöön päätyvän raudan käyttäytymisen kannalta. Varsinaista mittausvälineistöä vietiin maastoon jo pari päivää myöhemmin 7.5., kun Luonnonvarakeskuksen tutkijat kävivät asentamassa metsäojien veden laatua ja vedenpinnan tasoa mittaavat kojeet aiemmin valikoituihin paikkoihin. Mittalaitteistoa tullaan asentamaan vielä lisääkin maan lämmettyä, koska erityisesti maalle tulevia laitteita ei voitu roudan vuoksi vielä asentaa. Tutkimukset jatkuvat nyt käynnistyneiden hankkeiden osalta vuoteen 2028 saakka.
Tutkimuslaitteita Hutunsuolla
LUKEn Mari Könönen Hutunsuolla 4.5.2026. Rautapitoista vettä purkautuu metsäojaan lähdemäisesti
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 