Korteojan uomaan noin kolmekymmentä metriä Heikkisentien rummusta ylävirtaan rakennettiin pieni pohjakynnys. Pääosa suon kautta virtaavasta vedestä laskee kynnyksen alapuolelle. Korteojan uomassa kynnyksen yläpuolella virtaus on erittäin pientä, mutta sinne kertyy maaperästä runsaasti rautasaostumaa. Kynnyksen tarkoitus on estää tai vähentää saostuman valumista Jäälinjärveen. Saostumaa on mahdollista poistaa uomasta kynnyksen yläpuolelta pumppaamalla pienten virtaamien aikana, jotta saostuma ei huuhtoutuisi tulvaveden mukana alavirtaan.

Pohjakynnys ei sanottavasti nosta vedenpintaa Korteojan uomassa. Tulvan aikana vesi nouseen Jäälinjärven pinnan mukaan ja kynnys ”hukkuu” eikä siten nosta vettä myöskään tulvalla.

Kalamäen patorungoksi rakennettu louhospenger valmistui. Penger toimii talven ajan metsä- ja työkoneiden kulkureittinä. Ensi kesänä penkereen alavirranpuoli luiskataan padon muotoon ja verhoillaan luonnonkivillä. Verhouskivet on tuotu rakennuspaikalle varastoon. Padon valmistuttua virtaus ohitusputken kautta suljetaan, jolloin vesi nousee padon yläpuolella ja alkaa virrata padon yli. Penkereeseen ajettiin louhosta Heikkisentien kautta 540 tonnia. Verhouskiviä tuotiin 120 tonnia.

Padon tiivistysrakennetta päätetiin muuttaa työn aikana. Alun perin tiivisteeksi oli suunniteltu metrin paksuinen moreenipatja. Penkereen alta poistettiin kuitenkin suuri määrä maatunutta turvetta, joka päätettiin käyttää tiivisteenä louhospenkereen yläpuolella. Tarvittava massamäärä pieneni tästä syystä noin 400 tonnilla.

Ensi  kevään tulva ei mahdu kokonaan virtaamaan ohitusputken kautta vaan osa vedestä virtaa penkereen yli. Sen vuoksi turvetiiviste verhoiltiin virtausuran kohdalta suodadinkankaalla ja kivillä.

Kalamäen sillalle johtava tiepenger korotettiin niin, ettei tulva enää sille nouse. Korotukseen ajettiin 190 tonnia mursketta.

Seuraava vaihe Kalamäen kosteikon rakentamisessa on puiden poisto kosteikkoalueelta. Sen jälkeen kosteikkoalue muotoillaan ja  tehdään suunnitellut virtauksen ohjausjärjestelyt.

Kalamäen alueelle on kunnostettu ajoura. Jo aivan lähiaikoina on tarkoitus rakentaa tulevan padon kohdalle ohituskaivo ja patorungon paikalle louhospenger helpottamaan Saarisenojan ylikulkua. Nykyinen silta ei kestä raskaita koneita, joita tarvitaan puuston poistamiseen kosteikkoalueelta. Pato rakennetaan valmiiksi vasta tulevana kesänä, mutta louhoksen lisäksi muut tarpeelliset materiaalit, kuten tiivistemoreeni, verhouskivet ja tienkorotusmateriaali,  ajetaan alueelle varastoon Heikkisentien kautta nyt kun tie on jäätynyt. Heikkisentien yksityistien tienhoitokunta antoi 7. tammikuuta luvan materiaalien kuljetuksen Heikkisentien kautta.