Monthly Archives: Touko 2017

Rantapohja täytti etusivun ja pääuutissivun Jäälin bioremediaatiohankkeella

Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin kasvilauttatutkimuksesta. Kelluville lautoille istutettavilla kasveilla tutkitaan niiden kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Lue juttu täältä: Rantapohja 300517

Hoitokalastus alkoi hyvin

Jälinjärvessä pitkään viipyneet jäät viivästyttivät hoitokalastuksen alkua. Rysä saatiin pyyntiin Jäälinjärven luusuaan vasta 24. toukokuuta. Kutusärjen nousu näyttää alkaneen kohta sen jälkeen. Ensimmäinen koku tuotti yhden kalan, seuraava 24 kiloa ja lauantaiaamun koku 138 kiloa. Lauantai-illan koku antoi vielä 126 kiloa. Tämä merkitsi Jäälinjärven rysäpyynnin vuorokausiennätystä, 264 kiloa.

Kiinnostus kalojen hyödyntämiseen on kasvanut. Kaloja voi hakea päivittäin noin klo 9:n jälkeen Rantatien päästä venerannasta. Asiaa voi tiedustella Kari Tiriltä p. 0400 586 776 tai Otto Moilaselta p. 040 415 3689.

Kutusärki nousee Jäälinjärveen

Saalista 270517 pk

Kutusärki nousee Jäälinjärveen

Osmankäämit istutettiin lautalle

Bioremediaatiotutkimuksen ensimmäiset kasvit on istutettu. Uuden ”erilaisen” kasvupaikan saivat osmankäämin juurakot, joita istutettiin kahdelle lautalle. Kasvin juurten on määrä kasvaa lautan alapuolelle veteen. Toisen lautan alapinta on varustettu ns. mikrobialustalla, jonka on määrä tehostaa bakteeritoimintaa.  Osmankäämi kasvattaa lisäksi varastojuuren, jonka varassa kasvi talvehtii.  Varastojuuren ”maa-aineksena” toimii lecasorakerros, jonka kellunta säädetään niin, että pintakerros pysyy veden pinnan yläpuolella.

Jokainen istutettava juuri pestään ja punnitaan. Määräosa juurista nostetaan syksyllä ja punnitaan juurten, varren ja mahdollisesti myös kukkien kasvimassa ja määritellään niihen kertyneet ravinteet. Osa juurista jätetään talvehtimaan.

Kasvien irroituksessa, käsittelyssä ja istutuksessa avusti kolme Oulun yliopiston opiskelijaa. Istutukset jatkuvat tulevalla viikolla. Osmankäämin lisäksi lautoille istutetaan järviruoko, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal.

Jokainen juurakko punnitaan ennen istutusta lecasora-alustalle

Tutkimuslautat kohta valmiita kasvien siirtoon

Kalamäen kosteikkoon rakennettava tutkimuslauttakokonaisuus alkaa rakenteiden osalta valmistua. Kelluvia lauttoja tulee kahdeksan, ja niissä tutkitaan eri kasvien kykyä ottaa vedestä ravinteita, kun juuret ovat suoraan vedessä. Osa lautoista varustetaan ns. mikrobialustoilla. Tämän on määrä tehostaa juurten bakteeritoimintaa. Kasvit on tarkoitus siirtää lautoille toukokuun viimeisellä viikolla.

Tutkimuslautat kelluvat ponttoonien varassa ja tukeutuvat hoitosiltoihin

Kahden lautan pohjalle ripustetaan mikrobialustoja tehostamaan bakteeritoimintaa kasvien juuristossa. Kuvassa lautta on kallistettu alustojen kiinnitystä varten.

 

Korjaisiko kemikalointi Jäälinjärven?

Helsingin Sanomissa julkaistu hieno juttu Littoistenjärven kemikaloinnista on kirvoittanut kysymyksiä, toimisiko vastaava myös Jäälinjärvellä. Ks. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005215732.html?share=253854417a1ea82d6ed54d846b15be5f .Uutisen mukaan Littoistenjärven sinilevätilanne on ollut erityisen paha, mikä viestii runsaasta ravinnepitoisuudesta. Sen jälkeen kun järveen kylvettiin 200 tonnia kemikaalia, vesi on kristallinkirkas, ”kuin akvaariossa” luonnehditaan.

Ikävä kyllä Jäälinjärven tilanne on toisenlainen. Jäälinjärvi on läpivirtausjärvi, johon tulee koko ajan runsaasti vettä yläpuoliselta valuma-alueelta. Kevättulvan aikana järven vesi vaihtuu useaan kertaan, ja tulvan jälkeenkin uutta vettä tulee paljon. Jäälinjärven ongelma on tuloveden laatu. Siinä on valtavasti rautasaostumaa, joka värjää veden ja mataloittaa järveä. Raudalla on toisaalta myös myönteinen ominaisuus: se sitoo tehokkaasti fosforia. Jäälinjärven olennainen kysymys siis on, miten rautasaostuma saadaan pois vedestä ennenkuin se valuu Jäälinjärveen. Tähän mennessä rakennetut kaksi lietteenpoistojärjestelmää sekä joukko muita vesienhoitorakenteita kyllä vähentävät seurannan mukaan merkittävästi kiintoainetta mutta eivät ilmiselvästi riitä. Vaikka rautasaostuma saataisiin pois, vesi pysyy ruskeana.

Jäälinjärven ravinnepitoisuudet eivät ole kovin korkeat. Viime kesänä ei havaittu sinilevää. Tämä oli ensimmäinen kerta kahdeksaan vuoteen. Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi.

Kiintoaineessa on paljon rautaa ja ravinteita

Kalamäen lietealtaan tulokanava on lähestulkoon täyttynyt  kiintoainelietteellä. Kanava on kaivettu talvella 2015. Lietteestä tehdystä analyysistä käy ilmi, että fosforipitoisuus on noin tuhatkertainen virtaavaan veteen verrattuna. Tulokanavan lietteeseen on sitoutumnut fosforia jopa kymmeniä kiloja, kun koko kasvukauden aikana Jäälinjärveen tulee fosforia vajaat sata kiloa. Kuivatussa lietteessä rautaa on jopa 300 grammaa kilossa. Rauta sitoo fosforia  tehokkaasti. Sen vuoksi on erityisen tärkeää saada liete pysähtymään ja pois vedestä ennen sen valumista järveen. Nykyiset kaksi lietteenkeruujärjestelmää pidättävät lietettä merkittävästi mutta eivät riittävästi. Lisätoimia joudutaan pohtimaan.

”Elämää Jäälinjärven rannalla”

Kiiminki-seura järjesti Kiimingin Sykkeessä yleisötilaisuuden otsikolla ”Elämää Jäälinjärven rannalla”. Tilaisuudessa muisteltiin Jäälin varhaisempaa historiaa muutaman talon asutuksesta vireäksi kesämökkiyhdyskunnaksi (Kari Tiri ja Juha Lumila). Jäälin kasvu räjähti 1970-luvulla ja jatkuu yhä. Teema kattoi myös vuodesta 2011 jatkuneen Jäälin vesien kunnostuksen. Esittelydiat löydät täältä: Elämää Jäälinjärven rannalla 110517. Diojen ja tarinoinnin lisäksi näytettiin yhdistyksen esittelyvideo ja lietteenpumppausvideo.

Kokkaa särkeä -ruokakurssi 31.5.

Pohjois-Pohjanmaan Martat järjestää kalaruokakurssin 31.5. klo 17 – 20. Paikka on Marttala, Kajaaninkatu 36. Katso tiedote ja ilmoittaudu osoitteessa https://www.martat.fi/tapahtuma/kokkaa-sarkea-ruokakurssi-oulu-marttala-kajaaninkatu-36/.

Särkien pyynti Jäälinmajan rannassa alkaa taas heti kun jäät järvestä lähtevät. Hyvää raaka-ainetta on siis tarjolla muutoinkin kuin itse kalastamalla! Jos olet kiinnostunut särjistä, heitä sähköposti Otolle: ottoj.moilanen@gmail.com.

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui Jäälin vesien hoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui lähes kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin Jäälinmajalla  yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Lisäksi vieraat saivat esittelyn bioremediaatiotutkimuksesta. Esittelyjen jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon ja siellä kohta käynnistyvän bioremediaatiohankkeen perusrakenteisiin. Keskustelussa kävi ilmi, että kurssi ei sisältänyt muuta järvikunnostusaineistoa tai kohdetta.

Korjaavan ekologian kurssilaiset Kalmäessä

Yöpakkaset taittoivat tulvan nousun

Tulovirtaama Jäälinjärveen on kääntynyt laskuun, vaikka järven pinta vielä viime vuorokauden aikana hieman nousi. Suurimmillaan tulovirtaama oli 3,8 kuutiometriä sekunnissa. Saarisenojan kautta tästä tuli noin 2,9 ja Korteojan kautta 0,8 kuutimetriä sekunnissa. Muualta tullut vesimääärä on pieni. Saarisenojan vesi on ulkonäöltään melko kirkasta, mikä parantaa järviveden ulkonäköä.  Korteojan vesi on sen sijaan tummaa ja sameaa. Laatueron syy ei ole tiedossa. Tulvavesi vaihtaa järven veden useaan kertaan.

Vesienhoitorakenteiden padot toimivat tulvalla hyvin lukuun ottamatta Korteojan patoa, johon syntyi syöpymä. Pato on korjattava ennen käyttöön ottoa. Korteojalla on tarkoitus tehdä joka tapauksessa joitakin muutoksia tulevan kesän aikana.

Kalamäen tulvapato. Virtaama kuvassa noin 2,5 kuutiometriä sekunnissa

%d bloggers like this: