Blogiarkistot

Jäälinjärven vesi on hyvää

Alkukesän vesianalyysien perusteella Jäälinjärven vesi on tummaa mutta laadultaan hyvää. Väriarvojen pitemmän aikavälin trendikin on alaspäin. Järveen tulevien ravinteiden osalta kosteikot toimivat hyvin. Korteojan veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Korteojan kosteikko vähentää kuitenkin typen liukoisia osia 50 – 90 prosenttia. Myös liukoinen fosfori vähenee Korteojan kosteikossa parillakymmenellä prosentilla. Korteojan vaikutus Jäälinjärven veden laatuun ei ole kovin suuri, koska purkautuva vesimäärä on vain viidennes järveen tulevasta vesimäärästä. Saarisenojan ravinnepitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin Korteojassa. Myös Kalamäen kosteikko toimii ravinteiden osalta hyvin. Esimerkiksi Saarienojasta järveen tulevan veden liukoinen fosfori oli samalla tasolla kuin Jäälinjärvestä lähtevän veden.

Kiintoaineen osalta kosteikoiden toiminta on edelleen mysteeri. Kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän, vaikka samanaikaisesti kiintoainetta poistuu lietteenpoistojärjestelmiin. Kysymys lienee raudan olomuodon muuttumisesta, kun vesi kosteikoiden kohdalla lämpenee useilla asteilla. Saarisenojan kiintoainepitoisuuksien pitemmän ajan trendi on kuitenkin aleneva. Tutkimustulosten graafisia tuloksia voit tarkastella täältä: Kooste grafiikka 2018 130718

Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi  tai numeroon 0442059739.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.

Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.

 

Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.

Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.

Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.

Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017

Jäälinjärven vesi edelleen hyvää

Uusimpien tutkimustulosten mukaan Jäälinjärven vesi on edelleen pysynyt hyvänä. Väriarvo on hieman noussut heinäkuussa mutta on edelleen selvästi pienempi kuin aiempina vuosina tähän aikaan. Tulovesien laatu on tavalliseen tapaan kesän edetessä heikentynyt. Tämä näkyy järven vedessä viiveellä kesän lopulla. Uusia sinilevähavaintoja ei ole tehty, eikä limalevästä ole sanottavaa haittaa. Levät eivät ole haitanneet järven virkistyskäyttöä. Veden väriarvot käyvät ilmi täältä: Jäälinjärven veden väri .

Yhdistys osallistuu 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjaan

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Vesistökunnostusverkosto on Suomen juhlavuonna lanseerannut 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan; ks.  http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/100_suomalaista_vesistotekoa_kampanja_ka(43748) . Kaikki teot julkaistaan ja parhaat palkitaan lokakuussa Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä. Palkinnot ratkaistaan yleisöäänestyksellä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmoittaunut kampanjaan seuraaalla esittelytekstillä:

””Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys perustettiin 2011 parantamaan Jäälin vesien tilaa. Jäälinjärven ongelmia olivat löyhä pohjasedimentti, vinoutunut kalasto sekä lima- ja sinilevä. Yhdistys on toteuttanut valuma-alueella yhdeksän vesienhoitorakennetta, mm. kosteikoita. Kutusärkiä pyydetään joka kevät. Kaava-alueen ulkopuolelle valmistui viemäri yhdistyksen myötävaikutuksella. Vesien laatua ja toimien vaikuttavuutta on tutkittu alusta pitäen. Kaikki työt tehdään talkoilla.

Jäälinjärven tila on kohentunut. Kalaston rakenne on terve. Sinilevää tai limalevähaittoja ei juuri esiinny. Veden väri ja näkösyvyys ovat parantuneet. Huomattava osa tulovesien kiintoaineesta pidättyy lietteenpoistojärjestelmiin, mistä se pumpataan pois.

Yhdistys on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan. Nettisivuilta on avattu 30 000 näyttöä. Alueellinen ja paikallinen media ovat tehneet useita juttuja vuosittain. Oulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt yhdistykselle kestävän kehityksen palkinnon 2016.”

Kuvaukseen on liitetty joitakin valokuvia.

Jäälin vedet hyvälaatuisia

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittivat todeksi sen, mitä silmin on havaittavissa: Jäälinjärven vesi on hyvälaatuista. Järveen tulevien vesien kiintoainepitoisuudet olivat pienet ja väriarvot Jäälin vesien tyypillisiin arvoihin nähden alhaiset. Saarisenojasta tuli parempaa vettä kuin Korteojasta, ja Kalamäen kosteikko näyttäisi tässäkin tilanteessa hieman vähentävän kiintoainetta ja sameutta. Järvestä lähtevässä vedessä oli enemmän kiintoainetta, sameutta ja väriä kuin tulevissa vesissä.

Myös järven näkösyvyys on poikkeuksellisen hyvä: 100 senttimetriä. Alkukesän lukemat ovat tavallisesti olleet noin 70 – 80 senttiä, ja lukema on tyypillisesti pienentynyt kesän edetessä. Esimerkiksi viime vuoden heinäkuun sateet pienensivät näkösyvyyden nopeasti 45 senttiin. Näkösyvyyttä mitataan upottamalla halkaisijaltaan 30 sentin valkoinen levy veteen ja mittaamalla syvyys, jossa levy lakkaa näkymästä.

Kiintoaineessa on paljon rautaa ja ravinteita

Kalamäen lietealtaan tulokanava on lähestulkoon täyttynyt  kiintoainelietteellä. Kanava on kaivettu talvella 2015. Lietteestä tehdystä analyysistä käy ilmi, että fosforipitoisuus on noin tuhatkertainen virtaavaan veteen verrattuna. Tulokanavan lietteeseen on sitoutumnut fosforia jopa kymmeniä kiloja, kun koko kasvukauden aikana Jäälinjärveen tulee fosforia vajaat sata kiloa. Kuivatussa lietteessä rautaa on jopa 300 grammaa kilossa. Rauta sitoo fosforia  tehokkaasti. Sen vuoksi on erityisen tärkeää saada liete pysähtymään ja pois vedestä ennen sen valumista järveen. Nykyiset kaksi lietteenkeruujärjestelmää pidättävät lietettä merkittävästi mutta eivät riittävästi. Lisätoimia joudutaan pohtimaan.

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin  vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Hoitokalastuksen todettiin tuottaneen hyvää tulosta niin, että Jäälinjärven kalakannnan rakenne on nyt kunnossa. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä esiteltiin sekä kokouksessa että maastossa. Vesienhoitorakenteiden vaikuttavuuden seurantatulokset esiteltiin ja todettiin mm. näytteenotossa ja analysoinnissa esiintyvät ongelmat. Eniten keskuteltiin kiintoaineilmiöstä, joka on osoittautunut massiiviseksi. Toimikunta piti lietteen vähentämistä järveen tulevista vesistä erittäin tärkeänä. VYYHTI-hankkeen vetäjä Riina Rahkila esitteli vuoteen 2018 jatkuvan hankkeen. Vilkasta keskustelua käytiin siihen liittyvistä pienimuotoisista vesienhoitohankkeista myös Jäälinojan valuma-alueella.

Toimikunta oli tyytyväinen Jäälin vesistökunnostuksen etenemiseen ja sen tuottamiin tuloksiin. Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotmk kok 1-2016.

Kokouksen osanottajia tutustumassa Kalamäen kosteikkoon

Kalamäen kosteikkoon tutustuivat yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteeri opastuksella mm. Irmeli Ruokanen Suomen Metsäkeskuksesta ja Riina Rahkila ProAgriasta.

Nab Labs Oy tekee vaikuttavuusanalyysit

Yhdistys seuraa toimenpiteidensä vaikutuksia vesianalyyseillä. Näytteitä otetaan kuusi kertaa kesässä Korteojan kosteikon ylä- ja alapuolelta ja Kalamäen kosteikon ylä- ja alapuolelta sekä Jäälinjärven luususta (lähtevä vesi). Näytteistä tutkitaan perusparametrien lisäksi typen, fosforin ja niiden liukoisten fraktioiden pitoisuudet sekä rauta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Korteojan kosteikko vähentää hyvin ravinteita ja Kalamäen kosteikko kiintoainetta. Lopullinen vaikutus selviää aikaa myöten kosteikoiden ikääntyessä ja luonnon mukautuessa uuteen tilanteeseen.

Vesinäytteet otetaan talkootyönä. Nab Labs Oy voitti tarjouskilpailun vesien analysoinnista.  Nab Labsin laboratorio sijaitsee Jyväskylässä.

 

Kosteikot pienensivät Jäälinjärven kuormitusta – tulvakesä peitti näkyvät vaikutukset

Yhdistys on ottanut kesän aikana vesinäytteitä viidestä pisteestä kuusi kertaa kustakin. Tutkimuksilla on haluttu selvittää, vaikuttavatko Korteojan ja Kalamäen kosteikot Jäälinjärveen tulevan veden laatuun.

Korteojan ja Saarisenojan veden laatu on erilainen. Korteojan ongelmana ovat korkeat ravinnepitoisuudet. Saarisenoja taas tuottaa paljon kiintoainetta järveen. Jäälinjärveen tulevista vesistä noin neljäsosa purkautuu Korteojasta ja kolme neljäsosaa Saarisenojasta.

Korteojan kosteikko vähensi ravinteita huomattavasti. Liukoisen typen pitoisuudet pienenivät 55 – 95 prosenttia.  Fosfaattifosfori väheni eri näytteissä 25 – 40 prosenttia. Kiintoaine ei vähentynyt paitsi silloin, kun tulevan veden kiintoainepitoisuus oli poikkeuksellisen suuri.

Kalamäen kosteikon vaikutus kiintoaineeseen vaihteli 0 – 65 prosenttiin. Kiintoaineen tuloksia huonontaa erityisesti pitkälle kesää jatkunut tulva, ja mittauksissa on muitakin epävarmuuksia. Kalamäki ei myöskään ollut täysin toimintakunnossa vielä kesällä. Todennäköisesti todellinen vähenemä on suurempi kuin analyysitulokset. Typen liukoiset jakeet pienenivät myös Kalamäen kosteikossa selvästi, mutta fosfori ei vähentynyt.

Kosteikoiden vaikuttavuudesta saadaan luotettava käsitys vasta tulevina vuosina, kun kasvillisuus kehittyy ja olosuhteet vakiintuvat.

Jäälinjärvessä positiiviset vaikutukset eivät näkyneet. Tulovesimäärä Jäälinjärveen oli kesän ´puoliväliin saakka nelin- viisinkertainen normaalikesään. Huonolaatuinen tulvavesi täytti järven jo heinäkuun puolivälissä.

Vesianalyysitulokset voi katsoa taulukkona sivuston kohdasta Vesitutkimukset. Tulokset on koottu myös graafiseksi esitykseksi, jota voit katsoa täältä: Vesianalyysitulokset 2015

 

%d bloggers like this: