Blogiarkistot
Näytteenottosilta Kalamäkeen
Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.
Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle. 
Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen
Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.
Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.Sateet tummensivat Jäälinjärven veden
Heinäkuun sateet lisäsivät paljon tuloveden määrää Jäälinjärveen. Kaksi kolmasosaa järven vedestä on vaihtunut heinäkuun aikana. Kun tulovesi on hyvin tummaa, myös järven vesi tummuu. Väriarvojen kehityksen voit katsoa täältä: Jäälinjärven veden väri. Tummasta vedestä huolimatta järven veden laatu on hyvä.
Ensimmäistä kesää käytössä oleva Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä näyttää vaikuttavan positiivisesti. Tuloveden väri- ja sameusarvot pienenevät altaassa ennenkuin vesi purkautuu järveen. Vesiprosesseja ei täysin tunneta ja analyysituloksissa on paljon satunnaisvaihtelua. Siksi ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.
Jäälinjärvessä hyvää vettä
Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.
Jäsentiedote julkaistu
Vuoden 2019 toiminnasta kertova jäsentiedote on julkaistu ja luettavissa täältä:Jäsentiedote 2019 .
Tiedotteessa kerrotan mm.
- Jäälinjärven tilasta
- Järvialtaasta (suuri laskeutusallas Jäälinjärven eteläpäässä)
- raudan kulkeutumisesta
- hoitokalastuksesta
- kouluyhteistyöstä
- verkottumisesta
- resursseista
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaineitaan ja muita yhdistyksen toimintaa seuraavia kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää uutta vuotta 2020.
Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen
Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.
Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019
Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän
Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.
Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.
Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.
Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.
Jäälinjärven vesi on hyvää
Alkukesän vesianalyysien perusteella Jäälinjärven vesi on tummaa mutta laadultaan hyvää. Väriarvojen pitemmän aikavälin trendikin on alaspäin. Järveen tulevien ravinteiden osalta kosteikot toimivat hyvin. Korteojan veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Korteojan kosteikko vähentää kuitenkin typen liukoisia osia 50 – 90 prosenttia. Myös liukoinen fosfori vähenee Korteojan kosteikossa parillakymmenellä prosentilla. Korteojan vaikutus Jäälinjärven veden laatuun ei ole kovin suuri, koska purkautuva vesimäärä on vain viidennes järveen tulevasta vesimäärästä. Saarisenojan ravinnepitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin Korteojassa. Myös Kalamäen kosteikko toimii ravinteiden osalta hyvin. Esimerkiksi Saarienojasta järveen tulevan veden liukoinen fosfori oli samalla tasolla kuin Jäälinjärvestä lähtevän veden.
Kiintoaineen osalta kosteikoiden toiminta on edelleen mysteeri. Kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän, vaikka samanaikaisesti kiintoainetta poistuu lietteenpoistojärjestelmiin. Kysymys lienee raudan olomuodon muuttumisesta, kun vesi kosteikoiden kohdalla lämpenee useilla asteilla. Saarisenojan kiintoainepitoisuuksien pitemmän ajan trendi on kuitenkin aleneva. Tutkimustulosten graafisia tuloksia voit tarkastella täältä: Kooste grafiikka 2018 130718
Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta
Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi tai numeroon 0442059739.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.
Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.
Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa
Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.
Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.
Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.
Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 