Category Archives: Toteutus

Kokkohaaran lieteallas pumpattiin

Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.

Kokkohaaran huoltoura kunnostettu

Kokkoharan kosteikolle johtava huoltoura on pehmentynyt niin, että esim. pumppauskaluston kuljettaminen mönkijällä on käynyt vaikeaksi. Reitin pehmeä osa on nyt sorastettu riittävän kantavaksi. Ura toimii Koiteli-reitin osana ja kestää myös maastopyöräilyn.

Vähän saalista hoitokalastuksesta

Kutusärkien pyynti jäi lyhyeksi, kun merestä nousevia kaloja ei juuri tullut. Koko saalis oli 70 kiloa. Siitä 7 kiloa oli ahvenia, jotka vapautettiin järveen. Muu osa saaliista oli särkiä ja lahnoja, jotka poistettiin.

Edelleen vahvistuu käsitys, että vaeltava kutusärkikanta on pitkään jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena romahtanut. Alkuvuosina saalis oli suurimmillaan 1500 kiloa.

Jäälinjärven kalakannoista ja niiden muutoksista saadaan tieto, kun järvessä tehdään kalastustutkimus alkavana kesänä. Edellisen kerran kalakanta on tutkittu vuonna 2016. Kalastuskokemusten perusteella ahvenet ovat kasvaneet ja särjet suunnilleen loppuneet.

Särkikaloja halutaan poistaa, koska niillä on haitallinen vaikutus järven tilaan.

Järviallasta viritellään

Keväällä Jäälinjärven kaakkoispäässä käyttöön otettuun Järvialtaaseen on asennettu virranohjain. Järvialtaan toiminta perustuu siihen, että virtausmatka ja -aika Saarisenojan suusta virtausaukkoon olisi mahdollisimman pitkä. On osoittautunut, että koriolisvoima kääntää virtauksen ojan suusta kohti pohjoista, jolloin syntyy oikovirtaus ojan suusta virtausaukkoon. Virranojaimella virtaus pyritään ohjaamaan kohti luodetta, jotta virtausmatka pitenisi. Virranohjainta asennettiin noin kaksikymmentä metriä. Rakennetta jatketaan vielä suunnilleen saman verran. Virranohjaimen rakenne on sama kuin Järvialtaan seinämän: siis seinämänä suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla, painotetaan kettingilla ja ankkuroidaan painoilla. Rakenteen sijainnin näet täältä:  Järviallas.

Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan

Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.

Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.

Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.

 

 

 

Kokkohaaran lieteallas tyhjennettiin

Kokkohaaran kosteikossa oleva lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi viime kesänä kertyneestä lietteestä. Altaan pohjalla oli tavanomaiseen tapaan paksusti olemukseltaan lateksimaista rauta-humuslietettä, joka pumpattiin vieressä olevaan erotusaltaaseen. Lietettä kertyy vain kesällä pienen virtaaman ja lämpimän veden aikaan. Muulloin rauta on liuenneena tai sitä on vedessä vähemmän, kun pintavalunta on suuri ja pohjaveden osuus vastaavasti pieni.  Rauta-humusliete kertyy laskseutusaltaan pohjalle, mistä se pumpataan viereiseen erotusaltaaseen.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikoilleen

Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettu laskeutusallas on käytössä. Allas erotettiin Jäälinjärvestä suodatinkangasseinämällä. Rakenne tehtiin jään päälle. Jäiden sulettua alareunastaan painotettu kangas on vajonnut pohjaan. Kannatuspuomi on asettunut suunnitellulla tavalla muutaman sentin vesipinnan yläpuolelle. Laskeutusaltaan kautta järveen tuleva vesi ohjautuu virtausaukon kautta. Sen toiminta on myös alkanut samalla kun laajempi virtausala on poistunut.

”Järvialtaan” tarkoitus on pidättää valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta/humuskiintoainetta.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikalleen jään sulamisen jälkeen.

Puomi ja virtausaukko alavirran suunnasta

 

Kalamäen lietealtaan tulokanava ruopattiin

Kalamäen kosteikon lietealtaaseen johtava tulokanava ruopattiin. Kanava kaivettiin talvella 2015 kaksi metriä syväksi. Jo runsaan vuoden kuluttua huomattiin, että kanava oli lähes täyttynyt tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta. Lietteen poistaminen kanavasta on hankalaa, koska kanava sijaitsee pehmeiköllä ja kiintoaineliete on hyvin herkkäliikkeistä. Nyt kanava ruopattiin kaivinkoneella. Virtausreitti ruoppausalueella on suljettu, joten ruoppauslietettä ei kulkeudu Jäälinjärveen. Ruoppauskohteen näet täältä: Kalamäen tulokanavan ruoppaus 280220

Kiintoaineen kulkeumista Jäälinjärveen pyritään vähentämään Kalamäen ja Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmillä sekä jään sulaessa käyttöön tulevalla Jäälin Järvialtaalla. Samaa tavoitetta edistävät myös aiemmin toteutetut Korteojan ja Kokkoniityn kosteikot sekä Saarisenojanniityn pintavalutusalue ja putkipadot.

Järvialtaan virtausaukko valmistui

Järvialtaan kiinteä virtausaukko rakennettiin järven pohjoisrannan puolelta kaivinkoneella. Rakentamispaikalla oli jäätä 60 senttiä, sen alla vettä noin puoli metriä ja alimpana ”kuraa” lähes metri. Kone pysyi riittävän kuivilla 40 senttiä paksujen kaivulavojen turvin, joskin telat upposivat veteen lähes kokonaan. Käsin tehtävät rakentamistyöt voitiin tehdä kuivan jään päältä. Moottorikairalla ja sahalla jäähän tehtiin aukot pystypilareita ja harusankkureita varten. Pilarit painettiin pohjaan kaivinkoneella. Viimeisessä vaiheessa poistettiin jää virtausaukon kohdalta ja pilareita vasten laskettiin kynnyslevy alimman kesävedenkorkeuden alapuolelle, jotta kalojen ja eliöiden liikkuminen ei esty. Tukirakenteeseen tehdään vielä pieniä viimeistelyjä jään päältä, ja lopulliset asennukset tehdään kesällä. Videonpätkä koneen siirtymisestä järvellä on katsottavissa täältä: https://1drv.ms/u/s!AnEbyXyVQYoVgbZvMXWa58vb9VwYtw?e=d8gzDz

Video Jäälin Järvialtaan rakentamisesta

ProAgrian hallinnoima Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanke on julkaissut videon Järvialtaan rakentamisesta. Videon pituus on runsaat kahdeksan minuuttia. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=cB7CF6R9p70

%d bloggaajaa tykkää tästä: