Category Archives: Toteutus

Korteojan padon peruskorjaus on valmis

Korteojan pato on remontoitu perusteellisesti. Alkuperäisestä padosta säilytettiin vain patolevy, koska sen tiivistepinta oli kunnossa. Itse padon rakenteet olivat taipuneet ja liukuneet, ja pato oli vaarassa kaatua. Myös virtauksen hallinta oli työlästä, koska tulva tullessa padon aukkoa oli avattava nopeasti, jotta tulva ei nousisi liikaa.

Padon tukirakenteet ovat korjauksen jälkeen järeät. Virtausaukkoa on laajennettu niin, että tulvavedet pääsevät purkautumaan ilman paldon avausta. Alapuolen syöpyminen on estetty virranohjaimilla, suodatinkankaalla ja järeällä kiviverhouksella.

Padon tarkoitus on nostaa Korteojan vesi kaivetusta uomasta läheiselle suolle, missä vesi virtaa hitaasti mutkitellen ja purkautuu pieninä puroina takaisin Korteojan uomaan noin kaksisataa metriä padon alapuolella. Rakennelma poistaa vedessä olevia ravinteita hyvin. Typen liukoiset fraktiot vähenevät jopa 60 – 70 prosentilla.

Korteojan pato peruskorjauksen jälkeen. Vesi on laskettu talveksi normaalia käyttötilannetta alemmaksi, jotta vältettäisiin alempana sijaitsevan Heikkisentien routavaurioita.

Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu

Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .

Viestintäkoulutusta vesistökunnostajille

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma ja Vesistökunnostusverkosto järjestivät vesistökunnostajille viestintää koskevan koulutustapahtuman webinaarina. Omaa viestintäänsä esitteli kolme toimijaa, joista yksi oli Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Muut olivat WWF sekä Renkajärven suojeluyhdistys Hämeestä. Lisäksi saatiin viestintäammattilaisen ohjeistusta viestintäsuunnitelman laatimiseen.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys panostaa viestintään paljon, keskimäärin 115 talkootuntia vuodessa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia koko talkootyön määrästä. Käytössä on erittäin monipuolinen valikoima välineitä alkaen valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta mediasta ja päätyen tapahtumiin, vierailuihin ja kouluyhteistyöhön.

Yhdistyksen puheenvuoro sai kiinnostuneen vastaanoton, ja siitä käytiin myös jälkikeskustelua. Osallistujia oli viitisenkymmentä eri puolilta Suomea. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä:

Hoitokalastus käynnistyi uusin voimin

Särkikannan pienentämisellä on tärkeä osa Jäälinjärven kunnon kohentumisessa. Pääosa järven särkikannasta on syntynyt merestä nousevista emokaloista. Noususärkiä pyydetään rysällä Jäälinjärven luusuasta.

Tämän kevään pyynti on alkanut. Rysän asentamiseen osallistui puoli tusinaa uutta talkoolaista. Tämä on yksi osa yhdistyksen tavoittelemaa sukupolvenvaihdosta, jotta tominta jatkuu ja saavutetut tulokset voidaan pitää yllä.

Kokemuksen mukaan kutusärkiä nousee noin viikon ajan. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysästä. Rysä poistetaan heti nousun päätyttyä. Särkisaalis on vuosien mittaan vähentynyt, mikä kertoo kannan pienentymisestä. Särjet ovat jo pitkään päätyneet hyötykäyttöön. Särkiä voi kysyä Kari Tiriltä, p. 0400 586 776.

ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta

ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2

Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”

Kokkohaaran lieteallas pumpattiin

Rautalietettä kertyy Kokkohaaran altaaseen ja pintavalutualueelle runsaasti. Lietealtaan kautta virtaava vesi palautuu Saarisenojaan pintavaluntana altaan ja Saarisenojan välissä olevan tasanteen kautta. Vedenpintaa on lietealtaassa jouduttu jatkuvasti noustamaan, jotta veden poistuminen pintavaluntana toimisi. Näin on käynyt siksi, että pintavalutusalueen kasvillisuuden sekaan on kertynyt useiden kymmenien senttien kerros rautalaskeumaa, joka huonontaa alueen virtausta pintavalutusalueella. Itse altaan tyhjennystä vaikeuttaa lehtikertymä, joka tukkii lietepumpun. Lietteenpoistoon on näin syntynyt useita hankalasti ratkaistavia ongelmia. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä sijaitsee pehmeiköllä, mihin ei sulan maan aikana pääse koneilla.

Kokkohaaran huoltoura kunnostettu

Kokkoharan kosteikolle johtava huoltoura on pehmentynyt niin, että esim. pumppauskaluston kuljettaminen mönkijällä on käynyt vaikeaksi. Reitin pehmeä osa on nyt sorastettu riittävän kantavaksi. Ura toimii Koiteli-reitin osana ja kestää myös maastopyöräilyn.

Vähän saalista hoitokalastuksesta

Kutusärkien pyynti jäi lyhyeksi, kun merestä nousevia kaloja ei juuri tullut. Koko saalis oli 70 kiloa. Siitä 7 kiloa oli ahvenia, jotka vapautettiin järveen. Muu osa saaliista oli särkiä ja lahnoja, jotka poistettiin.

Edelleen vahvistuu käsitys, että vaeltava kutusärkikanta on pitkään jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena romahtanut. Alkuvuosina saalis oli suurimmillaan 1500 kiloa.

Jäälinjärven kalakannoista ja niiden muutoksista saadaan tieto, kun järvessä tehdään kalastustutkimus alkavana kesänä. Edellisen kerran kalakanta on tutkittu vuonna 2016. Kalastuskokemusten perusteella ahvenet ovat kasvaneet ja särjet suunnilleen loppuneet.

Särkikaloja halutaan poistaa, koska niillä on haitallinen vaikutus järven tilaan.

Järviallasta viritellään

Keväällä Jäälinjärven kaakkoispäässä käyttöön otettuun Järvialtaaseen on asennettu virranohjain. Järvialtaan toiminta perustuu siihen, että virtausmatka ja -aika Saarisenojan suusta virtausaukkoon olisi mahdollisimman pitkä. On osoittautunut, että koriolisvoima kääntää virtauksen ojan suusta kohti pohjoista, jolloin syntyy oikovirtaus ojan suusta virtausaukkoon. Virranojaimella virtaus pyritään ohjaamaan kohti luodetta, jotta virtausmatka pitenisi. Virranohjainta asennettiin noin kaksikymmentä metriä. Rakennetta jatketaan vielä suunnilleen saman verran. Virranohjaimen rakenne on sama kuin Järvialtaan seinämän: siis seinämänä suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla, painotetaan kettingilla ja ankkuroidaan painoilla. Rakenteen sijainnin näet täältä:  Järviallas.

%d bloggaajaa tykkää tästä: