Category Archives: Toteutus

Korteojaan uusi pato

Jäälinjärveen laskeva Korteoja on vuonna 2014 käännetty virtaamaan Korteojan kosteikon kautta. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Nyt Korteojaan tehtiin pato pohjaveden purkupaikan alapuolelle, jolloin runsasrautainen pohjavesi joutuu kiertämään kosteikon kautta.

Korteojan vesi sameni työn aikana muutamaksi tunniksi. Työkohde oli laadultaan sellainen, ettei samenemista voitu välttää. Samentuman leviämistä Jäälinjärvessä vähensi  luonnostaan pieni Korteojan virtaama,  noin 30 litraa sekunnissa. Yhdistys pahoittelee, jos samea vesi on aiheuttanut jollekin haittaa. Kyselyjä ei ole tullut.

 

Jäälinjärven tulovedessä vähän kiintoainetta talvella

Jäälinjärveen laskevaan Saarisenojaan rakennettu Kokkohaaran lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi talven jälkeen. Lietetettä oli kertynyt vähän, vaikka edellisestä tyhjennyksestä oli aikaa yhdeksän kuukautta. Edellisen kerran allas pumpattiin tyhjäksi viime syyskuussa, jolloin allas oli ollut käytössä vain kolme kuukautta. Silloin altaan pohjalla oli noin puoli metriä paksu lietekertymä. Pumppaushavainnot vahvistavat edelleen käsitystä, että Jäälinjärven tulovesien suurimmat kiintoainemäärät esiintyvät loppukesällä.

Uusin tyhjennys paljasti suuren lehtikertymän altaan pohjalla. Lehdet voi poistaa vain koneella. Kesäolosuhteissa paikalle ei kuitenkaan koneella pääse.

Lietettä oli talven aikana kertynyt altaaseen vähän. Kuvan vasemmalla laidalla näkyy suuri lehtikertymä. Kuva 19.6.2017

Kesän jälkeen lietettä oli paljon. Kuva 14.9.2016

Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä käyttöön

Viime maaliskuussa Kokko-ojan haaraan rakennettu lietteenpoistojärjestelmä on otettu käyttöön. Osa maarakenteista jouduttiin tekemään jäätyneen suon päälle. Vettä ei voitu nostaa ennenkuin jäät penkereiden alla ovat sulaneet ja rakenteet hakeutuneet lopulliseen muotoonsa. Kevättulva aiheutti joitakin syöpymiä, jotka myös piti korjata ennnen käyttöönottoa. Nyt syöpymät on korjattu ja Saarisenojan pääpato ja Kokko-ojan pato on suljettu. Vesi virtaa lietteenkeruualtaan kautta ja poistuu pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Ylärinteeseen rakennettu lietteenkuivausallas otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun lietettä poistetaan keruualtaasta pumppaamalla.

Kokko-ojan haaran järjestely on viimeinen Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle suunniteltu iso vesienhoitorakenne. Tästä eteenpäin rakenteita on tarpeen käyttää, hoitaa ja pitää kunnossa. Vaikuttavuutta seurataan vesianalyyseillä lähivuosien ajan, sillä vesiympäristön sopeutuminen muutettuun tilaan kestää pitkään.

Otto Moilanen ja Matti Kaskentola korjaavat Saarisenoja padon pään syöpymää

Otto Moilanen ja Matti Kaskentola korjaavat Saarisenoja padon pään syöpymää

 

Lietteenkeruuallas täyttymässä. Saarisenojan uoma on taustalla. Vesi virtaa altaasta alkuperäiseen uomaan pintavaluntana, ja liete laskeutuu altaan pohjalle

Lietteenkeruuallas täyttymässä. Saarisenojan uoma on puustokaistaleen takana. Vesi virtaa altaasta alkuperäiseen uomaan pintavaluntana, ja liete laskeutuu altaan pohjalle.

Kalamäki loistaa Rantapohjan pääkirjoituksessa

Rantapohjan toimittaja Teea Tunturi on vaikuttunut Kalamäestä. Lehden pääkirjoituksessa Teea tuo esiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen viisivuotisen työn, joka yhdistyy Kalamäen alueen vanhaan asutushistoriaan. Kirjoitus on heino ja herkkä kuvaus siitä, millaisiin mietteisiin ulkoilija saattaa Kalamäessä uppoutua. Lue kirjoitus täältä: Rantapohja 260416

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmä valmis

Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän sillat valmistuivat tänään. Lietteenkeruualtaan ja lietteenkuivatusaltaiden patojen yli rakennettiin hoitosillat. Kokko-ojan yli rakennettiin mönkijällä ja moottorikelkalla kuljettava silta ojan takana sijaitsevien vesienhoitokohteiden huoltoa, tarkkailua ja ylläpitoa varten. Kokko-ojan haaran rakenteet ovat valmiit otettavaksi käyttöön. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta kesällä, kun jäät kaikkien maarakenteiden alta ovat sulaneet ja virtaukset voivat toimia suunnitellulla tavalla.

Kosteikkoaluetta pyritään vielä siistimään ja ylimääräiset rakennustarvikkeet kuljetetaan pois. Kesäaikaiselle huoltoreitille rakennetaan myöhemmin vielä yksi silta suuren metsäojan yli.

Kokko-ojan silta

Kokko-ojan silta

Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä sillanrakennuskalustoa

Otto Moilanen ja Matti Kaskentola sekä sillanrakennuskalustoa

Etualalla lietteenkuivatusaltaan pato ja taustalla lietteenkeruualtaan pato. Taaempana näkyy lietteenkeruualtaalle johtava uusi kanava

Etualalla lietteenkuivatusaltaan patosilta ja taustalla lietteenkeruualtaan patosilta. Taaempana näkyy lietteenkeruualtaalle johtava uusi kanava

Kokko-ojan haaran vesirakenteet valmiit

Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmän maa- ja patorakenteet valmistuivat tänään. Käyttöönoton jälkeen Saarisenojan vesi ohjautuu uutta uomaa pitkin lietteenkeruualtaaseen, mistä se palaa pintavaluntana takaisin Saarisenojaan. Lietekertymä poisteteen altaasta pumppaamalla. Sitä varten rakennettiin ylemmäksi rinteeseen lietteenkuivausallas, johon lietteinen vesi pumpataan. Pumppauksen ajaksi lietteenkeruualtaan pato suljetaan ja virtaus ohjataan pääpadon avulla lietealtaan ohi suoraan vanhaan uomaan.

Järjestelmä otetaan käyttöön vasta kesällä, sillä osa maarakenteista on tehty jäätyneen suon päälle. Järjestelmä toimii vasta, kun kaikki jäät ovat sulaneet.

Intensiivivaihe kesti vajaan viikon. Tämän jälkeen rakennetaan vielä neljä siltaa patojen ja uomien yli. Kantavat rakenteet ovat paikalla, mutta niiden asentaminen vaatii vielä käsityötä. Siltojen kannet tehdään lopuksi.

Vesi ohjataan aiemmin rakenntulla pääpadolla uuteeen uomaan (kuvassa oikealla)

Vesi ohjataan aiemmin rakenntulla pääpadolla uuteeen uomaan (kuvassa oikealla)

 

Uusi uoma johtaa lietteenkeruualtaaseen, jonka pato näkyy kuvan oikeassa reunassa

Uusi uoma johtaa lietteenkeruualtaaseen, jonka pato näkyy kuvan oikeassa reunassa

Lietteenkeuruuallas. Käyttöönoton jälkeen vesi nousee altaassa ja siihen johtavassa uomassa noin 60 senttiä

Lietteenkeuruuallas. Käyttöönoton jälkeen vesi nousee altaassa ja siihen johtavassa uomassa noin 60 senttiä

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy lietteenkuivausallas, johon liete pumpataan oikealla näkyvästä lietteenkeruualtaasta

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy lietteenkuivausallas, johon liete pumpataan oikealla näkyvästä lietteenkeruualtaasta

Kokko-ojan haaran työ on edennyt hyvin

Kokko-ojan haaran lietteenpoistojärjestelmään kuuluva lietteenkuivausallas valmistui tänään. Seuraavaksi rakennetaan lietteenkeruuallas kuvassa näkyvän kuivausaltaan penkereen taakse. Lietteenkeruualtaaseen johtava kanava on jo valmis. Aiemmin rakennettua patoa on samalla vahvistettu. Kokko-ojan yli rakennetaan vielä mm. rakenteiden huoltoa palveleva silta.

Lietteenkuivausallas. Lietteen laskeuduttua vesi lasketaan pois altasta taustalla näkyvän padon avulla

Lietteenkuivausallas. Lietteen laskeuduttua vesi lasketaan pois altasta taustalla näkyvän padon avulla

Kokko-ojan haaraan rakennetaan lietteenpoistojärjestelmää

Talvirakentaminen alkoi Kokko-ojan haarassa tänään. Aiemmin rakennettua pintavalutusaluetta täydennetään lietteenpoistojärjestelmällä, johon kuuluu lietteenkeruuallas ja lietteenkuivatusallas sulkupatoineen. Saarisenojan virtaus ohjataan lietealtaan kautta. Altaaseen laskeutuva liete poistetaan ajoittain tyhjentämällä allas pumppaamalla ylemmäksi rinteeseen rakennettavaan lietteenkuivatusaltaaseen. Siitä vesi poistuu hiljalleen pintavirtauksena, jolloin liete tiivistyy altaan pohjalle ja voidaan tarvittaessa poistaa kaivinkoneella.

Kanava- ja patorakenteet vahvistetaan suodatinkankaalla, joka painotetaan murskeella. Sata tonnia mursketta on toimitettu autokuljetuksena metsäautotien varteen, mistä se siirretään traktorikuljetuksena kilometrin matkan työkohteelle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin viikon. Vastaava lietteenpoistojärjestelmä rakennettiin viime vuonna Kalamäen kosteikkoon.

 

Kokko-ojan haaran rakentamiskolonna lähdössä kohteella

Kokko-ojan haaran rakentamiskolonna lähdössä kohteella

 

Puita poistetaan vettyviltä alueilta

LumiForest Oy:n hakkuukone aloitti puiden poiston vettyneiltä alueilta Kalamäessä Saarisenojan varressa. Puiden poistaminen on tarpeen siksi, että Kalamäen kosteikko nostaa hieman vedenpintaa Saarisenojassa. Jo ennestään veden vaivaamat alueet eivät enää sovellu puiden kasvatukseen vaan muuttuvat kosteikoksi.

Puita poistetaan parin hehtaarin alueelta. Hakkuu oli tarkoitus tehdä jo viime talvena, mutta huonojen kantavuusolojen vuoksi työ siirtyi. Kantavuusolot ovat nyt hyvät.

Kalamäen lisäksi puita poistetaan Kokko-ojan haarasta. Sinne jää moton jälkeen vielä pienpuuta, jota on tarkoitus poistaa talkoilla. Kokko-ojan haaraan on tarkoitus rakentaa lietteenkeruuallas talven lopulla.

Talkoopanos pieneni – silti mittava

Jäälin vesien hoitoon käytettiin 1130 tuntia talkootyötä vuonna 2015. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni lähes 600:lla tunnilla, mutta vuosi 2014 olikin poikkeuksellinen; silloin muun muassa tuotettiin Vesienhoidon käsikirja. Vuonna 2015 talkoisiin osallistui 19 henkilöä.

Päättyneenä vuonna suurin talkoopanos, lähes 500 tuntia,  kohdistui Kalamäen kosteikon rakentamiseen. Muita suoraan vesistöön kohdistuvia toimia olivat hoitokalastus ja rakenteiden  hoito ja kunnossapito. Näihin käytetiin yhteensä lähes 200 tuntia. Viestinnän talkoopanos oli suuri siksi, että tuotettiin yhdistyksen toimintaa esittelevä video ja uusittiin yhdistyksen yleisesite. Myös vierailuja oli useita. Hallinnon talkoopanoksesta puolet muodostuu kokouksista ja toinen puoli mm. asiakirjojen laadinnasta, rahoituksen hankinnasta, viranomaisyhteydenpidosta sekä monenlaisista ”junailuista” ja valmisteluista.

Talkoiden jakautuminen eri osatehtäviin käy ilmi oheisesta graafista Talkoot 2015

%d bloggers like this: