Blogiarkistot
Yhdistys muistutti Kuusamontien yleissuunnitelmasta
Valtatien 20 parantaminen on etenemässä nähtävillä olleen yleissuunnitelman pohjalta lopulliseksi tiesuunnitelmaksi. Hankkeeseen kuuluu lukuisia alikulkuja, joiden alueella pohjavedenpintaa joudutaan alentamaan. Maaperän ominaisuuksista johtuu, että kuivatusvesiin liukenee rautaa, joka kulkeutuu pintavesiin ja hapettuessaan saostuu. Yhdistys katsoo, että rautailmiön hallintaan ei ole paneuduttu riittävästi. Yhdistys vaatii, että asia on priorisoitava suunnittelussa korkealle.
Yhdistys perustelee vaatimustaan 15 vuotta jatkuneesta Jäälinjärven kunnostuksesta saaduilla tutkimustiedoilla ja kokemuksilla. Yhdistys toteaa, että perussyy on pohjavedenpinnan alentaminen, ilmiö on massiivinen ja ongelman ratkaiseminen on vaikeaa.
Kuva: Ylikiimingin liittymän alikulun kuivatusvesistä saostunutta rautaa tien sivuojassa
Rautatutkimusten maastotyöt käynnistyivät
Olli Haanpää:
Ryhmä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijoita kokoontui maanantaina 4.5. sekä torstaina 7.5. Jäälinjärven valuma-alueella sijaitsevalle Hutunsuon metsäalueelle käynnistämään RautaTurve ja MOREWA hankkeiden maastotutkimuksia. Hankkeiden tarkoituksena on tuottaa tarkempaa tietoa Jäälinjärveen päätyvästä rautakuormituksesta ja erityisesti siitä, miten rauta lähtee liikkeelle alueen turvemaiden metsistä. Hankkeissa lisäksi pohditaan ja osin myös testataan mahdollisia keinoja vähentää järven tilaa heikentävää kuormitusta jo kuormituksen alkulähteillä. Hutunsuolla sijaitseva metsäpalsta saatiin käyttöön tutkimushankkeiden koealaksi metsänomistajan suostumuksella, joskaan mitään metsän käyttöön vaikuttavia toimenpiteitä ei alueella tulla tutkimusten aikana tekemään.
Ensimmäisenä maastopäivänä käytiin kävellen läpi koealana toimiva metsäalue ja erityisesti sen ojaverkosto. Ojista otettiin myös alustavia vesinäytteitä, joskin varsinaiset mittaukset ja jatkuvatoiminen seuranta käynnistyy vasta myöhemmin. Tutkijat myös pohtivat aluetta kiertäessään, minne tarkalleen ottaen erinäiset mittauspisteet voitaisiin sijoittaa ja mikä juuri tällä metsäalueella voisi olla merkityksellistä vesistöön päätyvän raudan käyttäytymisen kannalta. Varsinaista mittausvälineistöä vietiin maastoon jo pari päivää myöhemmin 7.5., kun Luonnonvarakeskuksen tutkijat kävivät asentamassa metsäojien veden laatua ja vedenpinnan tasoa mittaavat kojeet aiemmin valikoituihin paikkoihin. Mittalaitteistoa tullaan asentamaan vielä lisääkin maan lämmettyä, koska erityisesti maalle tulevia laitteita ei voitu roudan vuoksi vielä asentaa. Tutkimukset jatkuvat nyt käynnistyneiden hankkeiden osalta vuoteen 2028 saakka.
Tutkimuslaitteita Hutunsuolla
LUKEn Mari Könönen Hutunsuolla 4.5.2026. Rautapitoista vettä purkautuu metsäojaan lähdemäisesti
Jäälinjärven valuma-alueen rautatutkimukset jatkuvat
Olli Haanpää kirjoitti:
Jäälinjärveä kiusaavaa rautaongelmaa selvittämään on käynnistynyt tämän vuoden alussa kaksi tutkimushanketta: MOREWA ja RautaTurve. Hankkeissa pyritään tuottamaan uutta tietoa turvemailta peräisin olevan raudan kulkeutumisesta vesistöihin sekä minkälaisilla toimilla rautaongelmaan voitaisiin paremmin puuttua. Liukoinen rauta on tällä hetkellä Jäälinjärven tilaa selkeimmin heikentävä tekijä eivätkä nykyiset vesienhoitorakenteet, kuten Kalamäen kosteikko, ole olleet riittäviä ongelman ratkaisemiseksi.
RautaTurve-hankkeen tutkimusta vetävät Mari Könönen sekä Katharina Kujala Luonnonvarakeskuksesta järjestivät 9.2.2026 kokouksen, jossa pohdittiin tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita sekä käynnisteltiin yhteistyötä. Mukana kokouksessa olivat myös Kaisa Lehosmaa MOREWA-tutkimushankkeesta (Oulun yliopisto), Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustus sekä turvemaiden vesistöpäästöistä perillä olevia asiantuntijoita. Kokouksessa esiteltiin RautaTurve-hankkeen suunnitelmia ja pohdittiin erityisesti tutkimuksen kannalta sopivia koealoja, joissa rautaan ja sen vesistöön kulkeutumiseen liittyviä ympäristön prosesseja voidaan seurata tutkimuksen aikana.
Molempien tutkimushankkeiden kenttätyöt alkavat tulevana keväänä koealojen kartoittamisella ja raudan kulkeutumiseen liittyvien luonnon prosessien seurannalla. Jatkossa tutkimusta tehdään sekä Jäälinjärven valuma-alueella että laboratorio-olosuhteissa. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys tulee olemaan tiivisti mukana tekemisessä, erityisesti alkuvaiheen kenttätöissä. Uuden tutkimustiedon myötä tulemme ymmärtämään paremmin Jäälinjärven vesistön tilaa heikentävien rautaprosessien luonnetta, mikä edesauttaa myös vesistön tilaa parantavien toimenpiteiden suunnittelussa.
Uusi näkökulma vedenpuhdistukseen
Oulun yliopiston Ekologian ja Genetiikan tutkimusyksikkö on saanut Suomen akatemialta rahoituksen uudenlaisen vesien puhdistusmenetelmän kehittämiseksi. Menetelmä perustuu sammalten ja niiden ns. mikrobikumppaneiden puhdistustehoon. ”MOREWA-hankkkeessa” selvitetään mm. sammalten solukossa tapahtuvia aineenvaihduntaprosesseja ruskettuneen veden puhdistuksen aikana. Tutkimuksen nimi on ”Sammal-mikrobisymbioosi Suomen puhtaan veden turvaamiseksi”.
Kimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on arvioinut että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja lupautunut yhteistyöhön. Jäälinjärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi on luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritetaaan alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen
soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Hanke käynnistyy 1.1.2026. Sen julkinen kuvaus kuuluu seuraavasti:
”Puhdas vesi on elintärkeä luonnonvara Suomessa, mutta vesiekosysteemit ovat yhä kasvavan paineen alla ilmastonmuutoksen ja tehostuneen maankäytön seurauksena. Valuma-alueilla ravinteiden ja metallien määrä lisääntyy, mikä hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista ja heikentää vesistöjen monimuotoisuutta. Tämä johtaa veden ruskeutumiseen ja uhkaa myös juomaveden laatua. Ilmastonmuutoksen myötä ongelmat korostuvat erityisesti arktisilla alueilla, joissa tarvitaan nopeasti käyttöön otettavia, kestäviä ja kustannustehokkaita vesien puhdistusratkaisuja. MOREWA hankkeen tavoitteena on 1) Testata sammalten ja niiden mikrobikumppaneiden puhdistustehokuutta, 2) sekä 3) Laatia käytännön suosituksia ja viestiä tehokkaasti sidosryhmille sammalten hyödyntämisestä osana vesien puhdistusta. Hanke tarjoaa kestävän, luontopohjaisen ratkaisun vesiensuojeluun arktisilla alueilla.”
Jäälinmajan uimavesi Oulun parasta
Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun seudun ympäristötoimi määrittää nämä kaikilta virallisilta uimarannoilta. Viimeisimmät näytteet pieniltä yleisiltä uimarannoilta on otettu 23.-24-6.2025. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälinmajan uimavesi on Oulun parasta. Pyykösjärven luvut ovat samat, mutta järvessä todettiin pieni määrä sinilevää. Jäälin monttu on ns. EU-uimaranta eikä se ollut tässä näytteenotossa mukana.
Rautailmiön jatkotutkimus ei saanut rahoitusta
Lonnonvarakeskuksen useiden muiden tutkimuslaitosten ja Kiimingin-Jäälin veseinhoitoyhdistyksen kanssa valmistelema, rautailmiöön pureutuva tutkimussuunnitelma ei toteudu ainakaan tässä vaiheessa. Aihe sinänsä kiinnostaa tutkijoita laajasti ja asiaa pidetään tärkeänä. RautaTurve -hankkeen hylkäämisen peruste on EAKR-rahoitusohjelman sisältö ja rakenne. Suunnitelma katsottiin sisältävän liian paljon ns. perustutkimusta. Keskeiset tutkijat selvittävät nyt muita rahoitusvaihtoehtoja.
Katso lisää: https://kiiminginjaalinvedet.net/2025/02/18/rautailmioon-yritetaan-pureutua-syvemmalle/
Metsämaiden kuivatus alkaa järkevöityä
Helsingin Sanomat julkaisi tänään laajan artikkelin metsäojitusten vesistövaikutuksista. Keskeinen pointti on vesien tummuminen koko maassa, ja ratkaisevassa asemassa ovat suometsien ojitukset. Rautakin jutussa vilahtaa (Laura Härkönen, SYKE), vaikka humus on pääasiallinen tummumisen syy. Jutussa todetaan myös, ettei ilmiöön ole teknistä ratkaisua vaan on pyrittävä ennaltaehkäisyyn. Sekin todetaan, että liian syvistä ojista on haittaa metsätaloudelle. Jutussa luetellaan kaikki ne näkökohdat, joita Jäälissä on tuotu esiin jo hyvin pitkään.
Yhdistys haluaa osallistua Oulun yliopiston sammal-mibrobitutkimukseen
Oulun yliopisto on etsinyt uutta menetelmää sammalen hyödyntämisessä mm. raudan poistoon mikrobien avulla. Tähänastisissa tutkimuksissa on testattu menetelmän tehokkuutta kontrolloiduissa olosuhteissa. Yliopisto hakee nyt Suomen akatemialta lisärahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on testata sammalta ja mikrobeja kentällä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Yliopisto on esittänyt yhdistykselle yhteistyötä.
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on ilmaissut kiinnostuksensa asiaan. Yhdistys arvioi, että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja voi tuottaa toimivan menetelmän ongelman hallintaan. Jäälijärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi olisi luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritettaisiin alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Jäälinjärven jokseenkin ainoa ratkaisematon ongelma on raudan massiivinen kulkeutuminen järveen valuma-alueelta. Rautavirtaa ei ole onnistuttu riittävästi vähentämään.
Rautailmiöön yritetään pureutua syvemmälle
Jäälin vesiä – ja monia muitakin – piinaava rautailmiö on todettu hankalaksi. Yhdistys on tehnyt mittavia toimenpiteitä tulovesien mukana virtaavan rauta-humuskiintoaineen pysäyttämiseksi. Vaikka tilanne on parantunut, vesi on edelleen tummaa eikä kovin hyvin läpinäkyvää. Oulun yliopiston RautaVirta -tutkimuksessa selvitettiin vesistön toimintaa ja vesienhoitorakenteiden vaikuttavuutta. Vielä jäi epäselväksi, millaisia prosesseja vesistössä ja maaperässä esiintyy ja voiko niihin jotenkin vaikuttaa.
Aihe kiinnostaa tutkijoita laajasti ja siihen viritellään lisätutkimusta. Ohjelman valmisteluun osallistuvat Oulun yliopiston, SYKEn, LUKE:n, ELY-keskuksen ja Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajat. Vaikka ilmiö on yleinen etenkin rannikkoseudulla, Jääli on tutkimuskohteena etulyöntiasemassa siksi, että täällä on jo asiasta paljon tietoa. Tavoitteena on saada EAKR-rahoitusta, jonka turvin työ voisi käynnistyä kesäkauden alussa.
Vesien palautus suolle kiinnostaa metsänomistajia
Metsänomistajien valmiutta harkita vesien palautusta omistamilleen suoalueille on selvitetty John Nurmisen säätiön vetämässä tutkimuksessa. Kysely tehtiin Alavudella, Halsualla, Taivalkoskella ja Ranualla. Vastausia saatiin lähes viisisataa. Yli puolet metsänomistajista piti menetelmää tarpeellisena ja lähes puolet oli valmis harkitsemaan sen käyttöä omilla maillaan.
”Yksitys-VESPA”-hankkeeseen osallistuivat myös Iin Micropolis sekä Tapio Oyj. Rantapohjan jutun tutkimuksesta voit lukea tästä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 