Blogiarkistot

Kansainvälinen tutkijaryhmä tutustui Jäälinjärven valuma-alueeseen

Pohjoismaisen Biowater -projektin tutkijaryhmä oli yhdistyksemme vieraana tiistaina 1. lokakuuta yliopistotutkija Hannu Marttilan johtamana. Biowater -projekti selvittää laaja-alaisesti biotaloushankkeiden mukana lisääntyvän metsien käytön ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämistä. Vieraamme tulivat bussilla Heikkisentietä Kalamäen kohdalla olevalle kääntöpaikalle, josta matka jatkui kävellen ensin Kalamäen kosteikolle ja siitä edelleen Kokkohaaraan Markku Vuolteenahon ja Eero Laineen opastamina. Kohteissa esittelimme ja keskustelimme laajasti kohteiden ominaisuuksista ja toiminnasta sekä tuloksista ja haasteista. Kävelymatkan aikana oli vieraillamme lisäksi tilaisuus nähdä ja keskustella eri vaiheissa olevista metsätalouskohteista. Kalamäen tervahauta sai myös ansaitsemansa huomion. Vierailu päättyi kiitoksin kahvitteluun Jäälinmajalla.

Biowater-vieraat matkalla Kalamäestä Kokkohaaraan

Rautatutkimusta viritellään laajassa yhteistyössä

Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun kaupungin edustajat tutustuivat kahdeksanhenkisellä kokoonpanolla Jäälin kunnostus- ja tutkimuskohteiden rautailmiöön. Raudan kulkeutuminen on suurin vedenlaatua heikentävä tekijä paitsi Jäälissä myös koko rannikkovyöhykkeellä. Kaupungin kuivatus- ja hulevesijärjestemissä raudan saostuminen on myös tekninen ongelma. Tavoitteena on jättää  Sipilän hallituksen käynnistämään  vesiensuojelun tehostamisohjelmaan osapuolten yhteinen rahoitushakemus, joka keskittyy rautaongelmien hallintaan. Rautailmiön massiivisuus on tullut esiin Jäälin kunnostushankkeiden yhteydessä.

Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä

Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä.  Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/

Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.

Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä

Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä.  MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.

Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.

Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119

 

Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän

Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.

Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.

Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.

Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.

 

Jäälinjärven vesi on hyvää

Alkukesän vesianalyysien perusteella Jäälinjärven vesi on tummaa mutta laadultaan hyvää. Väriarvojen pitemmän aikavälin trendikin on alaspäin. Järveen tulevien ravinteiden osalta kosteikot toimivat hyvin. Korteojan veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Korteojan kosteikko vähentää kuitenkin typen liukoisia osia 50 – 90 prosenttia. Myös liukoinen fosfori vähenee Korteojan kosteikossa parillakymmenellä prosentilla. Korteojan vaikutus Jäälinjärven veden laatuun ei ole kovin suuri, koska purkautuva vesimäärä on vain viidennes järveen tulevasta vesimäärästä. Saarisenojan ravinnepitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin Korteojassa. Myös Kalamäen kosteikko toimii ravinteiden osalta hyvin. Esimerkiksi Saarienojasta järveen tulevan veden liukoinen fosfori oli samalla tasolla kuin Jäälinjärvestä lähtevän veden.

Kiintoaineen osalta kosteikoiden toiminta on edelleen mysteeri. Kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän, vaikka samanaikaisesti kiintoainetta poistuu lietteenpoistojärjestelmiin. Kysymys lienee raudan olomuodon muuttumisesta, kun vesi kosteikoiden kohdalla lämpenee useilla asteilla. Saarisenojan kiintoainepitoisuuksien pitemmän ajan trendi on kuitenkin aleneva. Tutkimustulosten graafisia tuloksia voit tarkastella täältä: Kooste grafiikka 2018 130718

Talkoot tuottivat 60 vesinäytettä Kalimenjoen alueelta

Kalivesitutkimus järjesti koko Kalimenjoen valuma-aluetta koskevat näytteenottotalkoot. Näytteenottajia lähti liikkeelle kaksitoista, ja näytteitä kertyi noin kuusikymmentä. Näytteiden ottaminen samanaikaisesti koko valuma-alueelta on tärkeää siksi, että alueen eri osien erot tulevat tällä tavalla esille. Uhkaavat sateetkaan eivät ehtineet häiritä tutkimusta. Pitkän poutajakson jälkeen olosuhteet olivat koko alueella hyvin vakiintuneet. Tutkimuksella haetaan mm. raudan purkautumisen riskialueita.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys otti näytteitä kymmenestä kohdasta, seitsemän Jäälinjärven valuma-alueelta ja kolme Jäälinojasta. Jäälinojan ylin näyte on otettu Jäälinjärven luusuasta ja se edustaa Jäälinjärven vettä. Lisäksi yhdistys otti omaan seurantaohjelmaansa kuuluvat näytteet viidestä pisteestä.

Kalivesitutkimusta tekee Oulun yliopisto Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämällä rahoituksella.

 

Levälauttoja lietealtaassa

Kalamäen lietteenpumppauksen liittyi yllättävä havainto: pumppausta seuranneen yön aikana lietteenkeruualtaan pinnalla kellui ruskeita lauttoja. Tällaisista ei ole aikaisempia havaintoja. Kelluvasta massasta toimitettiin näyte tutkijoille. He totesivat massan olevan pääasiallisesti leviä mm. viherleviä (esim. Oedogonium), sinileviä (esim. Planktothrix), ruskeita leviä (ainakin kultaleviä ja Pinnularia-piileviä). Lajeille tyypillinen elinympäristö on pohjan pintakerros. Lietekerroksen pumppaus altaan pohjalta todennäköisesti sai aikaan tavallista voimakkaamman kaasun purkautumisen, joka nosti levät kellumaan.

Levämassaa nousi pintaan pumppauksen jälkeen. Altaan padot ovat kiinni pumppauksen aikana. Kuva: Markku Vuolteenaho

Hallituksen kokous 3/2018

Yhdistyksen hallitus valmisteli kuluvan vuoden aktiviteetteja. Mittavan kiintoaineongelman vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän valmistellaan suurta laskeutusallasta, johon varaudutaan istuttamaan kelluvia kasveja. Valmistellun rautatutkimuksen kariuduttua kielteiseen rahoituspäätökseen yhdistys selvittää mahdollisuutta kahden ojan padottamiseen ja vaikutusten selvittämiseen. Yhdistys osallistuu myös Kalivesi-tutkimuksen (Kalimenjokikokonaisuus) näytteenottoon. Osallistutaan valtakunnallisen vesistökunnosverkoston vuosiseminaariin ja isännöidään Jääliin suuntautuva retki. Toiminnan jatkorahoitusta ryhdytään selvittämään. Pöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 3-2018.

Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi  tai numeroon 0442059739.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.

Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.

 

%d bloggers like this: