Blogiarkistot

GTK selvittää maaperän liukoisuutta Jäälin-Jokikylän alueella 21-23.6.2021

Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa juhannusviikolla happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden vaikutusta vesien tilaan Jäälin-Jokikylän alueella. Tutkimus on osa kansainvälistä HazArctic -hanketta. Happamia sulfaattimaita voi esiintyä mustaliuskekallioperän/moreenin päällä ja entisillä rantahietikoilla. Jäälin – Kalimenjoen alueen vesissä esiintyy korkeita rautapitoisuuksia, jotka liittyvät happamiin sulfaattimaihin ja mustaliuskeeseen.

Tutkijat liikkuvat autolla teitä ja ajouria pitkin ja ottavat maaperänäytteitä lapiolla ja käsikäyttöisellä moottoritärykairalla pelto-, suo- ja metsäalueilla. Tutkimuskohteella määritetään maalajit, tehdään pH-mittauksia suoraan näytteistä sekä otetaan maaperänäytteitä laboratorioanalyysejä ja liuotuskokeita varten. Maastotöissä liikutaan pääsääntöisesti kahden henkilön työparina.

Jäälin rautatutkimus sai rahoituksen

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Oulun yliopistolle kolmivuotisen rahoituksen rautailmiön tutkimiseen Jäälinjärven valuma-alueella. Raudan kulkeutuminen Jäälinjärveen on massiivista eikä sitä ole yhdistyksen toimin saatu riittävästi hallintaan. Ilmiöön liittyy myös vesiprosesseja, joista ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Rautaa ei ole koettu valtakunnallisesti kiinnostavaksi, koska sitä ei pidetä eliöstölle erityisen haitallisena.

Rauta on peräisin valuma-alueen maaperästä. Erityisen paljon rautaa Jäälissä on siksi, että täällä sijaitsee rikkipitoisia mustaliuskevyöhykkeitä. Tutkimuksessa testataan erilaisia menetelmiä rautakulkeutuman vähentämiseen sekä valuma-alueen latvavesissä että Saarisenojan pääuomassa. Tutkimuskokonaisuuteen yhdistetään yhdistyksen aiemmin hankkima suosimulaattorimallinus, jolla on selvitettu kunnostusojitusten tarvetta ja taloudellisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhdistyksen toteuttaman padotustutkimuksen tuloksia rautakulkeutuman kannalta.

Tutkimus tehdään yhteistyössä vesienhoitoyhdistyksen ja Oulun yliopiston kesken. Koska tutkimuksia tehdään yksityisten maanomistajien alueella, metsänomistajiin ja heitä edustaviin tahoihin pidetään yhteyttä.

Yhdistys on tavoitellut rautailmiön tutkimusta siitä alkaen kun ilmiö havaittiin massiiviseksi vuonna 2014. Aiemmat rahouitushaut eivät ole johtaneet tulokseen.

ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle

ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.

Näytteenottosilta Kalamäkeen

Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.

Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle.

Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella

Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.

MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen

 

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia.  Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.

Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää. 

Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.         

Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen

Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.

Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.

Jäälinjärven uimavesi Oulun parhaimmistoa

Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun kaupunki määrittää nämä kaikilta 26 viralliselta uimarannalta. Viimeisin näyte on otettu 20.7.2020. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälijärven vesi sijoittuu Oulun uimarantojen kärkikastiin. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä: Oulun uimavedet 200720

Sateet tummensivat Jäälinjärven veden

Heinäkuun sateet lisäsivät paljon tuloveden määrää Jäälinjärveen. Kaksi kolmasosaa järven vedestä on vaihtunut heinäkuun aikana. Kun tulovesi on hyvin tummaa, myös järven vesi tummuu. Väriarvojen kehityksen voit katsoa täältä: Jäälinjärven veden väri.  Tummasta vedestä huolimatta järven veden laatu on hyvä.

Ensimmäistä kesää käytössä oleva Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä näyttää vaikuttavan positiivisesti. Tuloveden väri- ja sameusarvot pienenevät altaassa ennenkuin vesi purkautuu järveen. Vesiprosesseja ei täysin tunneta ja analyysituloksissa on paljon satunnaisvaihtelua. Siksi ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.

Jäälinjärvessä hyvää vettä

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri  altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.

%d bloggaajaa tykkää tästä: