Blogiarkistot

Jäälinjärven kalakanta erinomaisessa tilassa

Vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa ekologisessa tilassa sekä lajisuhteiden että painojakauman osalta. Tulokset ovat Oulun kalatalouskeskuksen tuoreesta tutkimusraportista, jossa on kerrottu viime kesänä tehdyn koekalastuksen tulokset. Vuoteen 2011 verrattuna ahvenen saalismassa on lisääntynyt ja oli nyt 60 prosenttia kokonaissaaliista. Ahventen keskikoko on kasvanut ja petoahventen (yli 15 cm) määrä ja osuus on lisääntynyt. Myös ahventen yksilömäärä kasvanut neljäsosalla. Huolta raportissa aiheuttaa pienten särkien lisääntynyt määrä. Toisaalta isot särjet puuttuvat lähes kokonaan. Tutkijoiden mukaan kalastuksella tulisi huolehtia siitä, että petokaloja on tarpeeksi särkikannan pitämiseksi kurissa. Isojen ahventen pyytämistä pitäsi hillitä ja toisaalta isoja haukia pitäisi pyytää paljon.

Raportissa on julkaistu tuloksia myös vuosilta 2014 ja 2016. Vuoden 2016 painomääräistä tulosta hämmentää yksi hauki, jonka tarttuminen koeverkkoihin on lähinnä sattumaa. Kun vuoden 2016 tuloksista poistetaan hauki, havaitaan, että särjen ja lahnan (molemmat särkikaloja) yhteenlaskettu saalisosuus on pienentynyt noin 10 prosentilla ja ahvenen vastaavasti kasvanut. Yksilösuhteissa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia vuoteen 2016 verrattuna. Tästä voisi päätellä, että Jäälinjärven kalakanta on ollut jokseenkin tasapainossa viimeiset viisi vuotta.

Tutkimusraportin voit lukea täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgdBpBP3ZL95togIv3Q?e=rWohb9 .

Yhdistys on harjoittanut särkiakalojen tehokasta kalastusta kymmenen vuotta. Järven särkikanta on muodostunut pääasiassa merestä kudulle nousevista emokaloista. Ne on poistettu kutunousun aikana.

Geologian tutkimuskeskus kävi yhdistyksen vieraana

Jäälinjärven tulovesien massiivinen rautavirta on osaltaan nostanut Oulun seudun mustaliuskealueet Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuskohteeksi. Tutkimus liittyy happamien sulfaattimaiden valtakunnalliseen kartoitukseen. GTK järjesti yhdistyksen, Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston edustajille monipuolisen, seminaarityyppisen esityksen, joka ulottui peräti mustaliuskeiden syntyhistoriaan kahden mildardin vuoden taakse! Jäälin aluetta pidetään tutkimuksellisesti mielenkiintoisena. Käynnistymässä oleva Jäälin rautatutkimus liittyy läheisesti mustaliuskeisiin.

Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin rautatutkimuksella

Rantapohja uutisoi laajasti Oulun yliopiston ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tutkimuksen käynnistymisestä. Tutkimus on kolmivuotinen. Jäälinjärveen tulevat vedet sisältävät erittäin paljon rautaa. Tutkimuksella pyritään lisäämään ymmärrystä raudan kulkeutumiseen liittyvistä prosesseista ja löytämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseen. Jutun voit lukea täältä:

GTK selvittää maaperän liukoisuutta Jäälin-Jokikylän alueella 21-23.6.2021

Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa juhannusviikolla happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden vaikutusta vesien tilaan Jäälin-Jokikylän alueella. Tutkimus on osa kansainvälistä HazArctic -hanketta. Happamia sulfaattimaita voi esiintyä mustaliuskekallioperän/moreenin päällä ja entisillä rantahietikoilla. Jäälin – Kalimenjoen alueen vesissä esiintyy korkeita rautapitoisuuksia, jotka liittyvät happamiin sulfaattimaihin ja mustaliuskeeseen.

Tutkijat liikkuvat autolla teitä ja ajouria pitkin ja ottavat maaperänäytteitä lapiolla ja käsikäyttöisellä moottoritärykairalla pelto-, suo- ja metsäalueilla. Tutkimuskohteella määritetään maalajit, tehdään pH-mittauksia suoraan näytteistä sekä otetaan maaperänäytteitä laboratorioanalyysejä ja liuotuskokeita varten. Maastotöissä liikutaan pääsääntöisesti kahden henkilön työparina.

Jäälin rautatutkimus sai rahoituksen

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Oulun yliopistolle kolmivuotisen rahoituksen rautailmiön tutkimiseen Jäälinjärven valuma-alueella. Raudan kulkeutuminen Jäälinjärveen on massiivista eikä sitä ole yhdistyksen toimin saatu riittävästi hallintaan. Ilmiöön liittyy myös vesiprosesseja, joista ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Rautaa ei ole koettu valtakunnallisesti kiinnostavaksi, koska sitä ei pidetä eliöstölle erityisen haitallisena.

Rauta on peräisin valuma-alueen maaperästä. Erityisen paljon rautaa Jäälissä on siksi, että täällä sijaitsee rikkipitoisia mustaliuskevyöhykkeitä. Tutkimuksessa testataan erilaisia menetelmiä rautakulkeutuman vähentämiseen sekä valuma-alueen latvavesissä että Saarisenojan pääuomassa. Tutkimuskokonaisuuteen yhdistetään yhdistyksen aiemmin hankkima suosimulaattorimallinus, jolla on selvitettu kunnostusojitusten tarvetta ja taloudellisuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhdistyksen toteuttaman padotustutkimuksen tuloksia rautakulkeutuman kannalta.

Tutkimus tehdään yhteistyössä vesienhoitoyhdistyksen ja Oulun yliopiston kesken. Koska tutkimuksia tehdään yksityisten maanomistajien alueella, metsänomistajiin ja heitä edustaviin tahoihin pidetään yhteyttä.

Yhdistys on tavoitellut rautailmiön tutkimusta siitä alkaen kun ilmiö havaittiin massiiviseksi vuonna 2014. Aiemmat rahouitushaut eivät ole johtaneet tulokseen.

ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle

ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.

Näytteenottosilta Kalamäkeen

Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.

Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle.

Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella

Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.

MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen

 

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia.  Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.

Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää. 

Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.         

Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen

Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.

Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: