Blogiarkistot
Jäälin rauta esillä Kainuun vesistökunnostuspäivillä
Oulun yliopisto esitteli Jäälin rautatutkimusta vesistökunnostajille Kajaanissa. Jäälin tutkimuksista on laadittu posteritaulu ”Raudan haitallisten vaikutusten vähentäminen turvevaltaisilla metsätalousalueilla”. Aiheesta on tuotettu myös vaikuttava video. Lisäksi oli esillä yhdistyksen aiemmin tuottama rautaesite päivitettynä. Myös yhdistyksen juhlakirjaa oli mahdollisuus tilata. Yliopisto edusti tapahtumassa myös Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistystä. Materiaali on tuotettu yhteistyössä.
Petra Korhonen Oulun yliopistosta esittelemässä Jäälin rautatutkimusta.
Suometsätietoa tuvan täydeltä
MTK:n ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen järjestämään suometsäiltaan osallistui toistasataa metsänomistajaa. Esiintyjien monipuolinen asiantuntemus antoi selkeän kuvan tarpeettoman tehokkaan maankuivatuksen tuottamista ympäristövaikutuksista niin vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen kuin hiilitaseeseen.Uuteen tietoon perustuvia toimintatapoja on monia: kuivatuksen keventäminen ja mallinnustyökalut, tuhkalannoitus, heikkotuottoisten soiden ennallistaminen, vesien palauttaminen soille jne. Raudan kulkeutumisen hallintaan etsitään mahdollisuuksia tutkimuksen kautta. Myös kehittymässä olevia taloudellisia keinoja, kuten hiilikauppaa ja -kompesaatiota kosketeltiin. Myös kannustejärjestelmän muutoksia esiteltiin. Keskustelussa huomattavaksi ongelmaksi tarkoituksemukaisten toimenpiteiden käynnistämisessä tuotiin esiin kiinteistöjen pirstaleisuus.
Illan tavoitteena oli selventää metsätalouteen kohdistuvia paineita ja etsiä keinoja niiden hallintaan niin, että metsätaloutta voidaan edelleen harjoittaa kannattavasti ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia.
Esiintyjien aineistot on katsottavissa täältä:
Suometsäilta Oulun seudun metsänomistajille
MTK Pohjois-Suomi ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys tarjoavat metsänomistajille kymmenen suometsiin liittyvää tietoiskua 24.4.2023.Tilaisuudessa on asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Oulun kapungilta, StoraEnsolta, vesienhoitoyhdistyksestä ja MTK:sta.Erityisesti paneelissa tavoitellaan näkemyksiä siitä, miten kannattavaa metsätaloutta voidaan harjoittaa niin, että ympäristövaikutukset vähenevät. Kutsu on lähetetty metsänhoitoyhdistysten jäsenille sähköpostitse. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan ennakolta osoitteeseen markku.ekdahl@mhy.fi. Tilaisuuden ohjelmaan voit tutustua täältä:
Rantapohja teki tilaisuudesta ennakkojutun. Voit lukea sen täältä:
Rauhaa padotustutkimukselle!
Valumavesien rautailmiötä tutkitaan myös ”Lepppisuonojaksi” nimetyssä ojassa Laivakankaan etelälaidalla. Kiimingin kunta on kaivanut aikanaan ojan Laivakankaan asuntoalueen hulevesien johtamista varten. Oja on erittäin syvä, ja siinä kulkee paljon rautaa. Myös rikin haju on selvästi tunnistettavissa.
Vesienhoitoyhdistys on padottanut ojan vesipintaa puoli metriä vuonna 2020. Ojasta on on otettu vesinäytteitä vuodesta 2018 alkaen. Tarkoitus on selvittää, vähentääkö padotus ja siitä seuraava pohjaveden nousu raudan kulkeutumista. Padotetun alueen kohdalle ojan molemmin puolin on asennettu pohjavesiputkia, joilla seurataan pohjavedenpinnan muutoksia.
Sekä pato että pohjavesiputket ovat ajoittain kohdanneet ilkivaltaa. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että tietoa saadaan pitkältä ajalta, sillä muutokset maaperässä ovat hitaita. Rakenteet ja laitteet ovat edelleen käytössä ja tarvitsevat rauhaa.
Leppisuonojan pato.
Rikottu pohjavesiputki ”lastoitettuna”
Rautavirta -tutkimuksen tekijät vaihtuvat
Oulun yliopistossa tehtävää Jäälin rautailmiötutkimusta vetänyt Markus Saari on siirtynyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Hänen jälkeensä työtä yliopistossa jatkavat Heini Postila ja Petra Korhonen. He kävivät tutustumassa Jäälin kohteisiin 4. marraskuuta. Rautavirta -tutkimuksessa on tarkoitus löytää itse ilmiöön liittyviä selityksiä sekä etsiä toimenpiteitä, joilla raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön voitaisiin vähentää. Tutkimus jatkuu ensi vuoden lopulle.
Rautavirta-tutkijat Heini Postila ja Petra Korhonen Jääli-vierailulla Korteojan padolla. Kuva: Markku Vuolteenaho
Jäälinjärvestä puhuttiin Helsingissä
Helsingin musiikkitalossa on parhaillaan menossa puumateriaalin käyttöä vesistökunnostuksessa koskeva seminaari (”Puupuhdistamot maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa”). Yhtenä aiheena on Jäälin RautaVirta -tutkimus, jota esittelee tutkimuksen tekijä, väitöskirjatutkija Markus Saari Oulun yliopistosta. Markus esitteli hyvin Jäälin rautailmiön ja tutkimuskokonaisuuteen liittyvät asiat. Puunippujen vaikutus raudan pidättymiseen on varsin pieni, mutta toisaalta Kalamäen tutkimuskohde ei ole siltä kannalta optimaalinen. Puunipuillla voi olla luontevia sijoituskohteita pienemmissä ojissa valuma-alueen eri osissa.
Puuaineksen käytöstä on yleisesti saatu jopa hämmästyttävän hyviä tuloksia ravinteiden pidättäjänä ja vesisekosysteemin monimuotoisuuden lisääjänä.
Seminaarin striimaus on katsottavissa pari viikkoa tilaisuuden jälkeen osoitteesta https://vimeo.com/event/2396826.
Jäälinjärven valuma-alueen virtausverkko mallinnettu
Jäälinjärveen valuvien vesien virtausreitit on selvitetty mallinnuksen avulla. Mallinnus on Katri Ollilan Oulun yliopistoon tekemä diplomityö. Mallinnuksen pohjana on Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen perustuva korkeusmalli, jossa maanpinnan korkeus on mitattu 2×2 metrin ruuduissa 30 sentin tarkkuudella. Tämä aineisto kertoo maaston kaltevuuden. Tähän malliin on lisätty uomaverkosto metsäojat mukaan lukien. Tiet ja rummut on käsitelty erikseen. Varmennukset ja epäselvät kohdat on tarkistettu maastossa. Uomaverkostosta voidaan valita mikä tahansa piste ja katsoa, miltä alueelta siihen tulee vesiä. Ns. uomaoptimoitu malli osoittaa myös, että valuma-alueen rajat ja virtausreitit ovat monin paikoin muuttuneet metsäojitusten seuraksena.
Työ on osa Oulun yliopiston RautaVirta -tutkimusta. Kun mittavan vesianalyysiaineiston perusteella on tiedossa, missä uomaverkoston osissa tai kohdissa rautaa on ertyisen paljon, malli antaa hyvät mahdollisuudet tarkastella, millaisilla vedenjohtamisratkasuilla haitallisia muutoksia olisi mahdollista vähentää.
Katri Ollilan diplomityö on ladattavissa täältä: nbnfioulu-202209203429.pdf
Hyvä saalis ”ruokakalakokeesta”
Viime vuosilta on paljon hajahavaintoja siitä, että Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ravintoketjun korjaantumisen myötä. Asian varmistamiseksi yhdistys teki verkkokalastuskokeen 30 millin verkoilla. Muutaman tunnin pyynti tuotti hyvän ahvensaaliin. Suurin ahven lähenteli puolta kiloa. Saaliissa oli muutama pikku lahna ja yksi hauki.
Tekniikkaa Jäälin vesitutkimuksiin
Jäälinjärveen tulevia vesiä tutkitaan nyt jatkuvatoimisella analysaattorilla. Laitteessa on antureita eri parametreja varten. Laite on asetettu tekemään mittuksia kymmenen minuutin välein. Analysaattori on upotettu uoman pohjalle näkymättömiin. Data voidaan lukea Bluetooth -yhteyden kautta. Laite nostetaan vedestä vain pariston vaihtoa varten.
Vesitutkimusten yleisenä ongelmana ovat olosuhteiden nopeat vaihtelut, jotka vaikuttavat paljonkin veden laatuun ja ominaisuuksiin. Kun perinteisesti näytteitä otetaan muutaman viikon välein, olosuhteiden vaikutukset jäävät huomiotta ja vaikeuttavat tulosten tulkintaa.’
Meneillään oleva rautatutkimus, jota analysaattori palvelee, jatkuu vielä kesän 2023.
Jäälin uimavedet huippulaatua
Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun seudun ympäristötoimi määrittää nämä kaikilta virallisilta uimarannoilta. Viimeisimmät näytteet on otettu 25. -27.7.2022. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälin uimavedet sijoittuvat Oulun uimarantojen kärkikastiin. Jäälin monttu on kärjessä Valkiaisjärven kanssa, ja Jäälijärven vesi Jäälinmajan rannassa kuudentena erinomaisilla tuloksilla. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä:
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 