Blogiarkistot

Kokkokankaan laavu valmistui

Jääliläisten yhdistysten talkootyönä rakentama Kokkokankaan Taukola alkaa valmistua. Laavurakennus ja puukatos ovat valmiit, käymälästä puuttuu vähän varustusta ja kaivosta lopullinen kansi. Taukolan rakentamiseen on kulunut 400 tuntia talkootyötä. Hankaluutta on aiheuttanut pitkä matka kohteelle, kun ainoa tarvikkeiden ja työkalujen kuljetukseen soveltuva tieyhteys on Kiimingin Huttukylän kautta.

Taukola valmistuu kokonaisuudessaan parin viikon kuluessa. Ylimääräiset tarvikkeet siirretään Kalamäkeen odottamaan toisen laavun ja lintutornin rakentamista. Sen jälkeen on loppusiivouksen vuoro.

Laavulle pääsee Jäälinjärven kaakkoispäässä sijaitsevan Kalamäen kautta pitkosreittiä pitkin. Matka Kalamäestä on noin 2,5 kilometriä. Reitin varrella sijaitsevat mm. Kalamäen ja Kokkohaaran kosteikot.

Kokkokankaan laavu on yksilöllisesti suunniteltu.

Laavussa on penkit ja kolme pöytää

Huussi odottaa vielä varustelua…

… ja halkokatos polttopuita.

Kokkokankaan Taukola valmistuu syksyllä

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishankkeena toteutuva Koiteli-reitti saavuttaa merkittävän etapin, kun reitin puolivälissä sijaitseva Kokkokankaan Taukola valmistuu. Kohde sisältää laavun ja nuotiopaikan, käymälän sekä polttopuukatoksen. Lisäksi alueelle on rakennettu kaivo sammutus- ja pesuveden saamiseksi. Kaivon tarvikkeet lahjoitti Kiimingin Murske Ky ja kaivutyöt Konepalvelu Matti Juntunen Oy. Merkittävää rahallista tukea on saatu Välivainion K-raudalta.

Laavusta puuttuu vielä kalustus ja puukatoksesta ja huussista seinälaudoitus.

Koiteli-reitin ensimmäinen laavu harjakorkeudessa

Kokkokankaan laavu tulee Jäälin – Koitelin välisen reitin puoliväliin

Jäälin – Koitelin välisen reitin puoliväliin tuleva laavu on edennyt kattamisvaiheeseen. Laavu on yksilöllisesti suunniteltu ja se poikkeaa tavanomaisesta hirsilaavusta sekä rakenteiltan että käyttöominaisuuksiltaan. Laavun lisäksi alueelle tulee puukatos ja kuivakäymälä.

Koiteli-reitti on linjattu Jäälijärven valuma-alueelle rakennetujen kosteikoiden kautta. Reitti oli viime talvena ensimmäisen kerran koko mitaltaan hiihdettävissä. Kokkojärvenniityn kohdalta puuttuu vielä pitkoksia, joten kesäreitti ei vielä ole koko matkaltaan kulkukelpoinen. Käytössä olevalta reitiltä on yhteys Laivakankaan kulku-urille. Tämä kahdeksan kilometrin mittainen rengasreitti onkin erityisesti maastopyörälijöiden suosiossa. Koiteli-reitti on Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishanke. Hankkeen päärahoittaja Oulun Seudun Leader. Kaikki työt tehdään talkoilla.

Koiteli-reitin jatkorahoitus etenee

Leaderin hallitus on puoltanut Koiteli-reitin toisen vaiheen rahoitusta. Suunnitelma kattaa mm. puuttuvat pitkososuudet, kaksi laavua, lintutornin ja reitin alkuosan rakentamisen esteettömäksi. Avustuksen osuus on puolet. Toinen puoli tulee omarahoituksesta, josta 90 prosenttia voi olla talkoita. Lopullisen päätöksen tekee ELY-keskus. Koska rahoitus on tarkoitus myöntää ensi vuoden rahoituskehyksestä, lopullinen päätös saataneen vasta ensi vuoden alussa. Töitä voi kuitenkin tehdä omalla riskillä.

Koiteli-reitti toteutetaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Jäälin asukasyhdistyksen yhteishankkeena. Reitti on suunnattu kolmen rakennetun kosteikon kautta.

 

Kelluvaa pitkosta Kokkojärvenniitylle

Koiteli-reitin kesäversio vaatii Kokkojärvenniitylle erikoispitkokset, koska suo on erittäin vetinen ja pehmeä. Upottavalle osalle on rakennettu lumen päällä pitkoksen runko, joka täydennetään sen jälkeen, kun lumi on sulanut ja rakenne painunut suon pintaa vasten. Uppoamisen estämiseksi pitkos on varustettu Finnfoam-kannatuksella. Nyt rakennettu osa toimii samalla testikohteena jatkoa varten.

Koko pitkosreittiä ei saada käyttöön vielä tulevana kesänä, sillä loppuosa kelluvasta pitkoksesta päästään rakentamaan vasta tulevana talvena.

Kokkojärvenniityn pitkos sijoittuu vuonna 2014 rakennetun Kokkoniityn kosteikon alueelle.

Kelluvan pitkoksen runko Kokkojärvennityllä

 

Pitkoksen kohta kesällä 2014

 

 

 

 

Ennätysmäärä talkoita

Vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2017 kaikkiaan 1780 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 1432 tuntia.  Puolet talkootunneista käytettiin  bioremediaatitutkimukseen. Siinä tutkitaan pinnalla kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikkoon rakennettiin kahdeksanosainen lauttakokonaisuus, mihin kasvit istutettiin. Tavanomaiseen vesienhoitoon kului 300 tuntia, josta kaksi kolmasosaa vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon ja hoitoon ja yksi kolmasosa hoitokalastukseen. Muut talkootunnit kuluivat veden laadun seurantaan, viestintään ja hallinnointiin. Vesienhoitotalkoisiin osallistui 17 henkilöä. Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2017 .

Jääli – Koiteli -maastotietoreitin rakentamiseen yhdistyksen jäsenet käyttivät 348 tuntia. Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kostekoiden kautta.

Koiteli-reitti hiihdettävissä

Erämaalatu Jäälistä Koiteliin on hiihtelijöiden käytettävissä. Latu soveltuu parhaiten retkihiihtoon perinteisellä tekniikalla.

Latu lähtee Jäälinjärven kaakkoispäästä, jonne pääsee myös Laivakankaan laduilta johtavaa yhdyslatua pitkin. Matka Jäälinjärveltä Koiteliin on 7 kilometriä. Reitillä ei toistaiseksi ole palveluvarustusta muutamaa opaskarttaa lukuun ottamatta. Reittikartan näet täältä: Erämaalatu kartta

Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kosteikkojen kautta.

Koiteli -reitistä yli puolet kuljettavissa

Jäälin Kalamäestä Koiteliin suunniteltu reitti on edennyt hyvin. Jäälin asukasyhdistys, Jäälin Leijonat ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ovat keväästä lähtien tehneet yli 400 tuntia talkoita. Moottorikelkkaa tai mönkijää on käytetty lähes 70 tuntia. Tuloksena on yli 500 metriä pitkospuita ja kaksi siltaa. Koitelin suuntaan päästään nyt neljä kilometriä Kokojärvenniitylle asti. Toiseen suuntaan on auennut noin kahdeksan kilometri rengasreitti Laivakankaan kautta takaisin Jääliin. Reittikartan löydät täältä: Kokkokankaan – Laivakankaan – Kokkoniityn reitti .

Reitin varrella on kolme opaskarttaa suunnistuksen helpottamiseksi. Avohakkuualueille reitti on merkitty paaluilla ja sinisellä nauhalla. Varoitustauluissa kehotetaan pysymäään reitillä ja varomaan puiden taimia. Karttaopasteissa muistutetaan, että reitti kulkee yksityisillä mailla ja pyydetään ottamaan huomioot hakkuut, metsästäjät ja muut maastossa liikkuvat.

Koiteli -reitin rakentamista on tarkoitus jatkaa tulevana keväänä ja kesänä, mikäli maanomistajien kanssa saadaan aikaan loputkin sopimukset. Erämaalatu pyritään avaamaan ainakin sovituilta osin jo tulevana talvena. Myöhemmin reitille on tarkoitus rakentaa laavuja ja nuotiopaikkoja sekä asentaa mittava informaatioaineisto.

Hakkuuaukeilla on taimia, joita reitillä liikkujat eivät saa vahingoittaa

Korteojan uusi pato näyttää toimivan

Runsasrautaisen pohjaveden ohjaaminen Korteojan kosteikkoon näyttää toimivan. Uusi pato rakennettiin viikko sitten vanhaan Korteojan uomaan. Purkautuva pohjavesi ei ole löytänyt uutta reittiä vanhaan uomaan vaan virtaa uuteen padotettuun Korteojaan. Uuden padon yläpuolelle, mihin pohjavesi purkautuu, on jo viikossa muodostunut runsaasti rautasaostumaa ja bakteerikasvustoa. Ennen uuden padon rakentamista tämä massa ohitti kosteikon ja päätyi suoraan Jäälinjärveen. Runsas pohjaveden virtaus vanhaan uomaan oli alun perin yllätys. Uoman oli määrä jäädä kokonaan kuivaksi.

Korteojaan rakennettiin uusi rummulla varustettu pato. Rumpu on suljettu levyllä. Runsasrautainen pohjavesilähde on putken yläpään kohdalla.

Korteojaan uusi pato

Jäälinjärveen laskeva Korteoja on vuonna 2014 käännetty virtaamaan Korteojan kosteikon kautta. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Nyt Korteojaan tehtiin pato pohjaveden purkupaikan alapuolelle, jolloin runsasrautainen pohjavesi joutuu kiertämään kosteikon kautta.

Korteojan vesi sameni työn aikana muutamaksi tunniksi. Työkohde oli laadultaan sellainen, ettei samenemista voitu välttää. Samentuman leviämistä Jäälinjärvessä vähensi  luonnostaan pieni Korteojan virtaama,  noin 30 litraa sekunnissa. Yhdistys pahoittelee, jos samea vesi on aiheuttanut jollekin haittaa. Kyselyjä ei ole tullut.

 

%d bloggers like this: