Blogiarkistot
Järvialtaan puomia vahvistetaan
Jäälinjärven yläpään laskeutusaltaaksi erottavan seinämän kannatusrakenne ei ole kestänyt luonnovoimia vastaan vaan vaatii vahvistusta. Alkuperäinen kannatuspuomi on koottu ruuveilla kahdesta lankusta, joiden välissä on finfoam-kevennys. Ruuvikiinnitys ei ole kestänyt aallokon jatkuvaa vaikutusta. Puomi vahvistetaan sitomalla tukeista koottu puomilitka tiukasti alkuperäiseen puomiin sidontaliinoilla. Puomin tehtävä on kannattaa laskeutusaltaan seinämänä toimivaa suodatinkangasta. Suodatinkankaan alareuna on painotettu pohjaan kettingillä
Laskeutusaltaana toimivan Järvialtaan pinta-ala on 3,5 hehtaaria. Allas on ylivoimaisesti tehokkain rakenne vähentämään valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeuvaa rauta-humus -kiintoainetta. Vahvistustukit on saatu lahjoituksena Oulun diakonissalaitokselta.
Kesätöitä yhteistyössä KKP:n kanssa
Nuoret ovat tärkeitä yhdistykselle. KKP:llä nuoria on paljon, ja seura on saanut rahoitusta nuorten kesätöihin. Yhdistyksellä on paljon kesätöiksi sopivia tehtäviä Jäälinmajalla ja vesienhoidossa. Vesienhoitoyhdistys ja KKP tekevät nyt tiivistä yhteistyötä nuorten hyväksi. Nuorten työrupeama yhdistyksen töissä vaihtelee muutamasta päivästä pariin viikkoon sen mukaan, kuinka paljon KKP tarvitsee nuoria omaan toimintaansa. Kesän mittaan kymmenkunta nuorta osallistuu vesienhoitoyhdistyksen töihin. Tehtävät vaihtelevat nurmikonleikkuusta ja muusta alueiden hoidosta polttopuuhuoltoon, maalauksiin ja kevyisiin rakentamistöihin.
Yhdistys muistutti Kuusamontien yleissuunnitelmasta
Valtatien 20 parantaminen on etenemässä nähtävillä olleen yleissuunnitelman pohjalta lopulliseksi tiesuunnitelmaksi. Hankkeeseen kuuluu lukuisia alikulkuja, joiden alueella pohjavedenpintaa joudutaan alentamaan. Maaperän ominaisuuksista johtuu, että kuivatusvesiin liukenee rautaa, joka kulkeutuu pintavesiin ja hapettuessaan saostuu. Yhdistys katsoo, että rautailmiön hallintaan ei ole paneuduttu riittävästi. Yhdistys vaatii, että asia on priorisoitava suunnittelussa korkealle.
Yhdistys perustelee vaatimustaan 15 vuotta jatkuneesta Jäälinjärven kunnostuksesta saaduilla tutkimustiedoilla ja kokemuksilla. Yhdistys toteaa, että perussyy on pohjavedenpinnan alentaminen, ilmiö on massiivinen ja ongelman ratkaiseminen on vaikeaa.
Kuva: Ylikiimingin liittymän alikulun kuivatusvesistä saostunutta rautaa tien sivuojassa
ELY-keskus antoi Oulun kaupungille huomautuksen Leppiojan kaivusta
Näppärinkangas on uusi asuinalue Jäälissä. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen Oulun kaupunki on toteuttanut alueella kaavan edellyttämää kaupunki-infraa. Alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Sen vuoksi vesienhoitoyhdistys on pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei pohjaveden pintaa alennettaisi tarpeettomasti. Kaava sisältääkin tätä tarkoittavat määräykset.
Kaavamääräyksistä huolimatta kaupunki kaivoi tarpeettomasti kaava-alueen rajalla olevan Leppiojan. Vesistön valvoja (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta. Sen perusteella ELY-keskus on päätynyt antamaan kaupungille huomautuksen. Siinä ELY-keskus toteaa, että Leppioja on vesilain mukainen noro, joka on mahdollisesti osittain ollut luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Vesilain mukaan noron luonnontilan vaarantaminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. ELY-keskus katsoo, että Leppiojaan kohdistuneet toimenpiteet ovat olleet laajamittaisia ja mahdollisesti kohdistuneet osin luonnontilaiseen uomaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Leppiojan perkaus on toteutettu tarpeettoman syvänä kaivuna, joka on voinut lisätä pohjaveden purkautumista
alueella. Toimenpiteistä on voinut aiheutua haittaa vesiluonnolle, esimerkiksi kiintoainekuormituksen ja rautasakan määrän lisääntymisenä.
Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että kaupunki toteuttaa alueella korjaavat toimet ja toimittaa niitä koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi tammikuun 2026 loppuun mennessä.
Leppioja perkauksen jälkeen 17.6.2025
Pieni osa Leppiojan suuta on jätetty perkaamatta.
Rautaa purkautuu kaivettuun Leppiojaan, kun pohjaveden pintaa on alennettu.
Yhdistys tarjosi talkoolaisille jouluruokaa
Jäälinmajan kunnostus on edistynyt vauhdikkaasti sen jälkeen, kun yhdistys sai rakennukset omistukseensa huhtikuun alussa. Asunto valmistui jo kesäkuun alkuun. Kaikkien rakennusten katot on uusittu sekä kunnostettu rantasauna ja pieni talovarasto sekä yhdessä LC Jääli kanssa pihavarasto. Juhlasalin valaistusta ja ilmanvaihtoa on parannettu, kaikkiin oviin on hankittu sähkölukot, ja sekä päärakennukseen että rantasaunaan on asennettu ilmalämpöpumput. Työt jatkuvat tammikuussa juhlasalin remontilla.
Talkootöitä on tehty noin 2500 tuntia. Töihin on osallistunut viitisentoista henkilöä, joskin ydinryhmä on ollut melko pieni. LC Jääli on antanut arvokkaan panoksensa pihavaraston kuntoonpanoon.
Kahvinkeittoa lukuun ottamatta talkoolaisille ei ole järjestetty tarjoilua töiden lomassa. Sen vuoksi yhdistys halusi kiittää vapaaehtoispanoksensa antaneita järjestämällä yhteisen jouluruokailun.
Markku Vuolteenaho kertasi taaphtumia, kiitti talkoolaisia ja tähdensi hankkeen yhteisöllistä luonnetta.
Yhdistys lausui vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että kaikkia vesistöjä koskevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään joka kuudes vuosi. Ympäristöhallinto on käynnistänyt suunnitelmien laatimisen vuosille 2028 – 2033 laatimalla ja asettamalla nähtäville raportin vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti asiakirjasta lausunnon, jossa kiinnitettiin huomio Kalimenjoen puuttumiseen suunnittelualueista sekä erityisesti rautailmiön vajavaisesta hallinnasta. Lisäksi muistutettiin, että valtatien 20 parantaminen käynnistyy todennäköisesti suunnitelmakauden aikana. Koska hanke sisältää lukuisia alikulkutunneleita ja muita kuivatustarpeita, kuivatusvesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lausunnon voit lukea täältä:
Yhdistyksen näkemykset otettiin hyvin huomioon Kuusamontien YVA-ohjelmassa
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (yhteysviranomainen) on antanut lausuntonsa Kuusamontien YVA-ohjelmaehdotuksesta. Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistys kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti siihen, ettei alueella esiintyvää raudan kulkeutumsilmiötä juurikaan tunnistettu eikä otettu huomioon. Yhdistys edellytti, että kaikkia kuivatettavia kohteita on pidettävä potentiaalisina sulfaattimaina. Yhteysviranomainen toteaakin lausunnossaan, että happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä ei voi sulkea pois miltään osin hankealuetta. Edelleen viranomainen toteaa, että mahdollinen happamuus- ja metallikuorman lisääntyminen tulee ottaa huomioon suunnitelmissa ja lieventämistoimenpiteitä laadittaessa. Mustaliuskeen esiintyminen ja sen aiheuttamat vaikutukset tulee arvioida suunnittelualueelta riittävällä tasolla. Happamia sulfaattimaita saattaa esiintyä myös kallioperän mustaliuskevyöhykkeiden yhteydessä ja läheisyydessä.
YVA-arviointiohjelma määrittää hankkeen vaikutusten arviointia. Arvioinnin tulokset raportoidaan aikanaan ympäristövaikutusten arviontiselostuksessa. Hankkeesta vastaava on kertonut järjestävänsä työpajatyyppisiä asukastilaisuuksia arvioinnin aikana. Seuraava asukastilaisuus on 12. kesäkuuta Kiimingissä. Yhdistys on ilmoittanut olevansa käytettävissä rautakulkeumaan liittyvissä kysymyksissä.
Yhdistys jätti lausunnon Kuusamontien YVA-ohjelmasta
Valtatien 20 parantamista koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelmaluonnos on nähtävillä, ja siitä voi antaa lausuntoja. Yhdistys muistutti Jäälin alueella ja muuallakin Oulun seudulla esiintyvästä massiivisesta rautaongelmasta, johon ei ole löydetty käyttökelpoista ratkaisua. Koska tien rakentamisessa tulee esiin välttämättömiä kuivatustarpeita, yhdistys esittää lausunnossaan, että kaikkia kuivatuskohteita käsitellään potentiaalisina HASU-maina (happamat sulfaattimaat) ja että kuivatusvedet käsitellään ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys ilmoittaa myös olevansa käytettävissä vaikutusarvioita laadittaessa. Lausunnon voit lukea täältä.
Tulva laskee, uusi pyöröallas käytössä
Tulovirtaama Jäälinjärveen on laskenut noin kolmanteen osaan kevään huipusta (ks.kuva). Kun järvestä lähtee vettä enemmän kuin sinne tulee, pinta laskee. Nyt pinta on lähes puoli metriä alempana kuin korkeimmillaan keväällä. Tulvan alusta lukien Jäälinjärven läpi on virranut vettä noin 4,4 milj. kuutiota. Järven vesi on siis vaihtunut kolmeen kertaan ja samalla tummunut siitä mitä se oli heti sulamisen jälkeen.
Uusi Kokkohaaran pyöröallas on nyt käytössä. Käsitys sen toimivuudesta saadaan vasta vesien lämmettyä, jolloin kiintoainetta liikkuu enemmän. Virtaus näyttää kulkevan jokseenkin niin kuin se on suunniteltu.
Pyöröallas Kokkohaaraan
Saarisenojan ja Kokko-ojan yhtymäkohtaan rakennettiin uusi laskeutusallas rautakulkeutuman hillitsemiseksi. Rakenne on tyypiltään suppilomainen pyöröallas. Sen toiminta perustuu veden kiertoliikkeeseen altaassa, jolloin kiintoaine laskeutuu suppilon pohjalle. Sieltä se johdetaan putkea pitkin pumppukaivoon ja pumpataan sieltä lietteen varastoaltaaseen. Pyöröaltaan halkaisija on 14 metriä ja syvyys kaksi metriä.
Rauta-humuspartikkelit ovat hyvin kevyitä ja laskeutuvat huonosti. Tästä syystä uudelta rakenteelta ei odoteta kovin suurta tehokkuutta. Rakenne antaa kuitenkin mahdollisuuden tutkia partikkeleiden käyttäytymistä pyöröaltaassa. Uusi rakenne täydentää alueelle aikaisemmin rakennettua lasketusallasta ja helpottaa sen hoitoa ja käyttöä.
Ylemmässä kuvassa on meneillään pyöröaltaan pohjan vahvistus. Lietteenpoistoputki näkyy keskellä. Alemmassa kuvassa taustalla on ohjauspato, jolla vesi ohjataan pyöröaltaaseen. Vasemmalla on pyöröaltaaseen johtava kanava ja sen sulkumahdollisuus sekä virranohjain, keskellä pyöröallas, oikealla poistokanava ja taustalla oikealla aiemmin rakennetun lietealtaan pato. Käyttötilanteessa vesi on noin metrin korkemmalla kun tässä kuvassa. Hoitosillan rakenteet ovat vielä keskeneräiset.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 