Blogiarkistot

Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan

Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.

Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.

Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.

 

 

 

Lecasoraa uusiokäyttöön

Kalamäen kasvillisuustutkimuslautoilla käytettiin lecasoraa lähinnä osmankäämin varastojuuren kasvukerroksena. Tutkimuslautat on nyt purettu ja lecasora otettu talteen. Lecasora levitettiin Kokkohaaran huoltoreitin pehmeikköosuuksille. Huoltoreitti toimii vaellus- ja pyöräreitin osana. Heikosti kantavissa kohdissa maanpinta rikkoutuu helposti pyöränrenkaiden alla. Käytöstä poistettu sora siirettiin tällaisille reittiosuuksille parantamaan kantavuutta. Lecasora on luonnonmateriaali, jolla ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia.

Uusiokäyttöön otetulla lecasoralla parannetaan maanpinnan kantavuutta. Kuva: Otto Moilanen

Myös Mun Oulu kertoi Kalamäen valmistumisesta

Oulun kaupungin verkkolehti Mun Oulu kertoi Kalamäen luonto- ja virkistysrakenteiden valmistumisesta. Rakenteet ovat sijoittuneet vuonna 2015 rakennetun Kalamäen kosteikon rantamille. Lue juttu täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalin-kalamaen-virkistysalue-viitta-vaille-valmiina-vieraille

Kalamäki täytti Rantapohjan pääuutissivun

Rantapohja kertoi laajasti Kalamäen alueelle valmistuneista virkistys- ja luontorakenteista. Lehti nostaa näkyville myös kokonaispanostuksen vesienhoitoon ja virkistyskäyttöön vuodesta 2011 alkaen. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys rakensi Kalamäen alueelle kuuden hehtaarin kosteikon vuonna 2015. Kosteikon ympärille on sen jälkeen syntynyt runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 090620.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikoilleen

Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettu laskeutusallas on käytössä. Allas erotettiin Jäälinjärvestä suodatinkangasseinämällä. Rakenne tehtiin jään päälle. Jäiden sulettua alareunastaan painotettu kangas on vajonnut pohjaan. Kannatuspuomi on asettunut suunnitellulla tavalla muutaman sentin vesipinnan yläpuolelle. Laskeutusaltaan kautta järveen tuleva vesi ohjautuu virtausaukon kautta. Sen toiminta on myös alkanut samalla kun laajempi virtausala on poistunut.

”Järvialtaan” tarkoitus on pidättää valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta/humuskiintoainetta.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikalleen jään sulamisen jälkeen.

Puomi ja virtausaukko alavirran suunnasta

 

Kalamäen lietealtaan tulokanava ruopattiin

Kalamäen kosteikon lietealtaaseen johtava tulokanava ruopattiin. Kanava kaivettiin talvella 2015 kaksi metriä syväksi. Jo runsaan vuoden kuluttua huomattiin, että kanava oli lähes täyttynyt tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta. Lietteen poistaminen kanavasta on hankalaa, koska kanava sijaitsee pehmeiköllä ja kiintoaineliete on hyvin herkkäliikkeistä. Nyt kanava ruopattiin kaivinkoneella. Virtausreitti ruoppausalueella on suljettu, joten ruoppauslietettä ei kulkeudu Jäälinjärveen. Ruoppauskohteen näet täältä: Kalamäen tulokanavan ruoppaus 280220

Kiintoaineen kulkeumista Jäälinjärveen pyritään vähentämään Kalamäen ja Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmillä sekä jään sulaessa käyttöön tulevalla Jäälin Järvialtaalla. Samaa tavoitetta edistävät myös aiemmin toteutetut Korteojan ja Kokkoniityn kosteikot sekä Saarisenojanniityn pintavalutusalue ja putkipadot.

Järvialtaan virtausaukko valmistui

Järvialtaan kiinteä virtausaukko rakennettiin järven pohjoisrannan puolelta kaivinkoneella. Rakentamispaikalla oli jäätä 60 senttiä, sen alla vettä noin puoli metriä ja alimpana ”kuraa” lähes metri. Kone pysyi riittävän kuivilla 40 senttiä paksujen kaivulavojen turvin, joskin telat upposivat veteen lähes kokonaan. Käsin tehtävät rakentamistyöt voitiin tehdä kuivan jään päältä. Moottorikairalla ja sahalla jäähän tehtiin aukot pystypilareita ja harusankkureita varten. Pilarit painettiin pohjaan kaivinkoneella. Viimeisessä vaiheessa poistettiin jää virtausaukon kohdalta ja pilareita vasten laskettiin kynnyslevy alimman kesävedenkorkeuden alapuolelle, jotta kalojen ja eliöiden liikkuminen ei esty. Tukirakenteeseen tehdään vielä pieniä viimeistelyjä jään päältä, ja lopulliset asennukset tehdään kesällä. Videonpätkä koneen siirtymisestä järvellä on katsottavissa täältä: https://1drv.ms/u/s!AnEbyXyVQYoVgbZvMXWa58vb9VwYtw?e=d8gzDz

Video Jäälin Järvialtaan rakentamisesta

ProAgrian hallinnoima Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanke on julkaissut videon Järvialtaan rakentamisesta. Videon pituus on runsaat kahdeksan minuuttia. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=cB7CF6R9p70

Yhdistys panostaa tutkimuksiin

Yhdistyksen hallitus piti vuoden ensimmäisen kokouksen 30. tammikuuta. Kokouksen pääpaino oli kuluvan vuoden toiminnan suunnittelussa. Vuosikokoukselle esitetään toimintasuunitelmaa, joka sisältää paljon tutkimuksia. Vuonna 2018 aloitettua ”Leppisuonojan” padotustutkimusta jatketaan. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen, kun syvässä ojassa padotetaan vettä. Yhdistys päätti osallistua Jäälinjärven valuma-alueen mallinnusta koskevaan työhön yhteistyössä MTK:n ja Luonnovarakeskuksen kanssa. Yhdistyksen kannalta mallinnuksen tavoitteena on etsiä pitkällä aikavälillä asetelmaa, jossa metsätalouden tuotot voidaan ylläpitää, mutta ympäristövaikutuksia samalla vähentää. Keväällä valmistuvaan Järvialtaaseen pyritään istuttamaan kelluvaa suovehkaa ja selvittämään tekniikkaa, jolla altaasta voidaan vuosittain poistaa kasvillisuutta siinä vaiheessa kun sen laajentumistila täyttyy. Yhdistyksen tekemän bioremediaatiotutkimuksen mukaan kelluvana kasvavaan suovehkaan sitoutuu merkittävä määrä ravinteita. Lisäksi yhdistys pyrkii kokeilemaan puuaineksen käyttöä ojissa. Vielä päätettiin tutkia Jäälinjärven haukien ja ahvenien elohopeapitoisuutta. Kokouksen päytäkirjan voit lukea täältä. VHY hallitus ptk 1-2020

Vuosikokous pidetään 23.3.2020 klo 18 ”Jääli-talossa” (Jäälin monitoimitalo).

Järvialtaan seinämä valmistui

Jäälin järvialtaan seinämärakenne on valmis ja jää odottamaan kevättä. Jään sulaessa alareunastaan painotettu suodatinkangas laskeutuu pohjaan, ja puurakenteinen puomi jää kannattamaan yläreunaa. Moottorikelkkaliikenne on ohjattu varoitusnauhoilla puomin ylityspaikalle. Siellä puomi on laskettu jäähän tehtyy railoon niin, että puomi ei juuri nouse jään pintaa ylemmäksi. Myöhemmin keväällä rakenne täydennetään kiinteällä virtausaukolla, joka rakennetaan kaivinkonetta apuna käyttäen.

Laskeutusaltaan seinämä on suodatinkangasta, joka on painotettu alareunasta ja kannatetaan puomilla. Kangas laskeutuu pohjaan kun jää sulaa.

Moottorikelkkauran kohdalla puomi on laskettu jäähän tehtyyn railoon.

%d bloggaajaa tykkää tästä: