Blogiarkistot

Kalamäen lintutornin rakentaminen aloitettiin

Jäälin Kalamäkeen tulevan lintutornin pystyrunko on asennettu. Sen varaan rakennetaan katselutaso ja sen päälle katto. Seuraavaksi pystyrunko jäykistetään ja ryhdytään rakentamaan katselutasoa. Pystyrunko tehtiin käytetyistä sähköpylväistä. Jäälin asukasyhdistyksellä on lupa käyttää niitä, kun pylväät suojataan ihokosketukselta katselutason kohdalta.

Lintutorni sijaitsee Kalamäen kosteikon luoteisreunalla. Tornille rakennetaan esteetön kulkumahdollisuus Laivakankaan suunnasta voimalinjan kohdalta. Torni valmistuu alkavan kesän kuluessa, mutta esteettömyysreitti sinne toteutunee vasta seuraavana vuonna.

Lintutorni on osa Jääli-Koiteli-reitin varustelua. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, Kiiminigin- Jäälin vesienhoitoyhdistys ja Jäälin Leijonat.

Lintutornin pystyrunko on asennettu

”Kelluvaa” pitkosta Koiteli-reitille

Jääliläisten yhdistysten yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin rakentaminen jatkuu. Hyvin vetiselle Kokkojärvenniitylle tehdään erikoispitkos. Perustuselementit rakennetaan jään päällä. Elementtiin kuuluu 20 sentin Finnfoam-kerros, jolla on kaksi tarkoitusta: se nostaa pitkoslankut ylös vedestä ja lisäksi keventää rakennetta, jos perustukset pyrkivät painumaan liian syvälle. Jäälle rakennetut perustuselementit sidotaan väliaikaisesti toisiinsa sivuille kiinnitetyillä lankuilla. Kun elementit ovat jään sulamisen jälkeen painuneet, sivulankut irroitetaan, nostetaan perustusten päälle ja kiinnitetään pitkoslankuiksi.

Kokkojärvenniityn pitkokset sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2014 rakentaman Kokkoniityn kosteikon reunaan.

”Kelluvan” pitkoksen perustukset odottavat jään sulamista ja painumista

Järvialtaan toteutus siirtyy

Jäälinjärven kaakkoispäähän valmisteltu suuri laskeutusallas ei toteudu vielä tänä vuonna, koska rahoitus ei ole vielä ratkennut. Altaan järvestä erottava rakenne tehdään jään päältä. Kun hanke käynnistetään, täytyy olla varmuus siitä, että työt ehditään saattaa valmiiksi ennen jään sulamista. Rahoituspäätökset ovat viivästyneet, eikä tällaista varmuutta tälle talvelle enää ole. On hyvin todennäköistä, että rahoitus järjestyy seuraaville jäille.

Hallitus pohti Järvialtaan toteutusta

Yhdistyksen  hallitus pohti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tärkeimpänä asiana Järvialtaan toteutusta. Hankkeelta puuttuu rahoitus, mutta muuten hanke olisi valmis toteutettavaksi kuluvan talven jäiltä. Rahoitusta on haettu kahdesta vaihtoehtoisesta lähteestä. Hallitus arvioi, että helmikuun lopulla olisi selkeämpi näkymä rahoitushakemusten menestymisestä. Hallitus kokoontuu tuolloin arvioimaan tilannetta ja mahdollisesti päättämään toteutukseen ryhtymisestä.

Hallitus päätti, että vuosikokous kutsutaan koolle Jäälinmajalle 20.3.2019 klo 18. Kokouspöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 1/2019 Hallituksen hyväksymän tietosuojaselosteen voit lukea täältä: Tietosuojaseloste

 

Koiteli-reitin jatkorahoitus hyväksyttiin

ELY-keskus on tehnyt päätöksen Koiteli-reitin jatkorahoituksesta. Hyväksytty suunnitelma ei vielä sisällä Kokkojärvenniityn pitkoksia eikä kesäreitti Koiteliin vielä tällä suunnitelmalla valmistu. Puuttuva pitkos jäi suunnitelman ulkopuolelle, koska yhden kiinteistön kohdalta ei saatu aikaan pätevää sopimusta. Mikäli sopimusasia saadaan ratkaistuksi, hakemuksen mukaiseen suunnitelmaan on mahdollista palata. Siihen kuuluu puuttuvien pitkosten lisäksi kaksi laavua, lintutorni ja reitin alkuosan rakentaminen esteettömäksi. Toinen laavuista on jo rakennettu Kokkokankaalle, ja toinen tulee Kalamäkeen. Suunnitelman toteutuminen vaatii vielä lähes noin tuhat talkootuntia ja noin 2000 euron rahallista panostusta.

Koiteli-reitti toteutetaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Jäälin asukasyhdistyksen yhteishankkeena. Reitti on suunnattu kolmen rakennetun kosteikon kautta.

Kokkokankaan laavu valmistui

Jääliläisten yhdistysten talkootyönä rakentama Kokkokankaan Taukola alkaa valmistua. Laavurakennus ja puukatos ovat valmiit, käymälästä puuttuu vähän varustusta ja kaivosta lopullinen kansi. Taukolan rakentamiseen on kulunut 400 tuntia talkootyötä. Hankaluutta on aiheuttanut pitkä matka kohteelle, kun ainoa tarvikkeiden ja työkalujen kuljetukseen soveltuva tieyhteys on Kiimingin Huttukylän kautta.

Taukola valmistuu kokonaisuudessaan parin viikon kuluessa. Ylimääräiset tarvikkeet siirretään Kalamäkeen odottamaan toisen laavun ja lintutornin rakentamista. Sen jälkeen on loppusiivouksen vuoro.

Laavulle pääsee Jäälinjärven kaakkoispäässä sijaitsevan Kalamäen kautta pitkosreittiä pitkin. Matka Kalamäestä on noin 2,5 kilometriä. Reitin varrella sijaitsevat mm. Kalamäen ja Kokkohaaran kosteikot.

Kokkokankaan laavu on yksilöllisesti suunniteltu.

Laavussa on penkit ja kolme pöytää

Huussi odottaa vielä varustelua…

… ja halkokatos polttopuita.

Kokkokankaan Taukola valmistuu syksyllä

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishankkeena toteutuva Koiteli-reitti saavuttaa merkittävän etapin, kun reitin puolivälissä sijaitseva Kokkokankaan Taukola valmistuu. Kohde sisältää laavun ja nuotiopaikan, käymälän sekä polttopuukatoksen. Lisäksi alueelle on rakennettu kaivo sammutus- ja pesuveden saamiseksi. Kaivon tarvikkeet lahjoitti Kiimingin Murske Ky ja kaivutyöt Konepalvelu Matti Juntunen Oy. Merkittävää rahallista tukea on saatu Välivainion K-raudalta.

Laavusta puuttuu vielä kalustus ja puukatoksesta ja huussista seinälaudoitus.

Koiteli-reitin ensimmäinen laavu harjakorkeudessa

Kokkokankaan laavu tulee Jäälin – Koitelin välisen reitin puoliväliin

Jäälin – Koitelin välisen reitin puoliväliin tuleva laavu on edennyt kattamisvaiheeseen. Laavu on yksilöllisesti suunniteltu ja se poikkeaa tavanomaisesta hirsilaavusta sekä rakenteiltan että käyttöominaisuuksiltaan. Laavun lisäksi alueelle tulee puukatos ja kuivakäymälä.

Koiteli-reitti on linjattu Jäälijärven valuma-alueelle rakennetujen kosteikoiden kautta. Reitti oli viime talvena ensimmäisen kerran koko mitaltaan hiihdettävissä. Kokkojärvenniityn kohdalta puuttuu vielä pitkoksia, joten kesäreitti ei vielä ole koko matkaltaan kulkukelpoinen. Käytössä olevalta reitiltä on yhteys Laivakankaan kulku-urille. Tämä kahdeksan kilometrin mittainen rengasreitti onkin erityisesti maastopyörälijöiden suosiossa. Koiteli-reitti on Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien yhteishanke. Hankkeen päärahoittaja Oulun Seudun Leader. Kaikki työt tehdään talkoilla.

Koiteli-reitin jatkorahoitus etenee

Leaderin hallitus on puoltanut Koiteli-reitin toisen vaiheen rahoitusta. Suunnitelma kattaa mm. puuttuvat pitkososuudet, kaksi laavua, lintutornin ja reitin alkuosan rakentamisen esteettömäksi. Avustuksen osuus on puolet. Toinen puoli tulee omarahoituksesta, josta 90 prosenttia voi olla talkoita. Lopullisen päätöksen tekee ELY-keskus. Koska rahoitus on tarkoitus myöntää ensi vuoden rahoituskehyksestä, lopullinen päätös saataneen vasta ensi vuoden alussa. Töitä voi kuitenkin tehdä omalla riskillä.

Koiteli-reitti toteutetaan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Jäälin asukasyhdistyksen yhteishankkeena. Reitti on suunnattu kolmen rakennetun kosteikon kautta.

 

Kelluvaa pitkosta Kokkojärvenniitylle

Koiteli-reitin kesäversio vaatii Kokkojärvenniitylle erikoispitkokset, koska suo on erittäin vetinen ja pehmeä. Upottavalle osalle on rakennettu lumen päällä pitkoksen runko, joka täydennetään sen jälkeen, kun lumi on sulanut ja rakenne painunut suon pintaa vasten. Uppoamisen estämiseksi pitkos on varustettu Finnfoam-kannatuksella. Nyt rakennettu osa toimii samalla testikohteena jatkoa varten.

Koko pitkosreittiä ei saada käyttöön vielä tulevana kesänä, sillä loppuosa kelluvasta pitkoksesta päästään rakentamaan vasta tulevana talvena.

Kokkojärvenniityn pitkos sijoittuu vuonna 2014 rakennetun Kokkoniityn kosteikon alueelle.

Kelluvan pitkoksen runko Kokkojärvennityllä

 

Pitkoksen kohta kesällä 2014

 

 

 

 

%d bloggers like this: