Blogiarkistot

Kelluvaa pitkosta Kokkojärvenniitylle

Koiteli-reitin kesäversio vaatii Kokkojärvenniitylle erikoispitkokset, koska suo on erittäin vetinen ja pehmeä. Upottavalle osalle on rakennettu lumen päällä pitkoksen runko, joka täydennetään sen jälkeen, kun lumi on sulanut ja rakenne painunut suon pintaa vasten. Uppoamisen estämiseksi pitkos on varustettu Finnfoam-kannatuksella. Nyt rakennettu osa toimii samalla testikohteena jatkoa varten.

Koko pitkosreittiä ei saada käyttöön vielä tulevana kesänä, sillä loppuosa kelluvasta pitkoksesta päästään rakentamaan vasta tulevana talvena.

Kokkojärvenniityn pitkos sijoittuu vuonna 2014 rakennetun Kokkoniityn kosteikon alueelle.

Kelluvan pitkoksen runko Kokkojärvennityllä

 

Pitkoksen kohta kesällä 2014

 

 

 

 

Ennätysmäärä talkoita

Vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2017 kaikkiaan 1780 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 1432 tuntia.  Puolet talkootunneista käytettiin  bioremediaatitutkimukseen. Siinä tutkitaan pinnalla kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tutkimusta varten Kalamäen kosteikkoon rakennettiin kahdeksanosainen lauttakokonaisuus, mihin kasvit istutettiin. Tavanomaiseen vesienhoitoon kului 300 tuntia, josta kaksi kolmasosaa vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon ja hoitoon ja yksi kolmasosa hoitokalastukseen. Muut talkootunnit kuluivat veden laadun seurantaan, viestintään ja hallinnointiin. Vesienhoitotalkoisiin osallistui 17 henkilöä. Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2017 .

Jääli – Koiteli -maastotietoreitin rakentamiseen yhdistyksen jäsenet käyttivät 348 tuntia. Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin Leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kostekoiden kautta.

Koiteli-reitti hiihdettävissä

Erämaalatu Jäälistä Koiteliin on hiihtelijöiden käytettävissä. Latu soveltuu parhaiten retkihiihtoon perinteisellä tekniikalla.

Latu lähtee Jäälinjärven kaakkoispäästä, jonne pääsee myös Laivakankaan laduilta johtavaa yhdyslatua pitkin. Matka Jäälinjärveltä Koiteliin on 7 kilometriä. Reitillä ei toistaiseksi ole palveluvarustusta muutamaa opaskarttaa lukuun ottamatta. Reittikartan näet täältä: Erämaalatu kartta

Koiteli-reitti on Jäälin asukasyhdistyksen, Jäälin leijonien ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteishanke. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kosteikkojen kautta.

Koiteli -reitistä yli puolet kuljettavissa

Jäälin Kalamäestä Koiteliin suunniteltu reitti on edennyt hyvin. Jäälin asukasyhdistys, Jäälin Leijonat ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ovat keväästä lähtien tehneet yli 400 tuntia talkoita. Moottorikelkkaa tai mönkijää on käytetty lähes 70 tuntia. Tuloksena on yli 500 metriä pitkospuita ja kaksi siltaa. Koitelin suuntaan päästään nyt neljä kilometriä Kokojärvenniitylle asti. Toiseen suuntaan on auennut noin kahdeksan kilometri rengasreitti Laivakankaan kautta takaisin Jääliin. Reittikartan löydät täältä: Kokkokankaan – Laivakankaan – Kokkoniityn reitti .

Reitin varrella on kolme opaskarttaa suunnistuksen helpottamiseksi. Avohakkuualueille reitti on merkitty paaluilla ja sinisellä nauhalla. Varoitustauluissa kehotetaan pysymäään reitillä ja varomaan puiden taimia. Karttaopasteissa muistutetaan, että reitti kulkee yksityisillä mailla ja pyydetään ottamaan huomioot hakkuut, metsästäjät ja muut maastossa liikkuvat.

Koiteli -reitin rakentamista on tarkoitus jatkaa tulevana keväänä ja kesänä, mikäli maanomistajien kanssa saadaan aikaan loputkin sopimukset. Erämaalatu pyritään avaamaan ainakin sovituilta osin jo tulevana talvena. Myöhemmin reitille on tarkoitus rakentaa laavuja ja nuotiopaikkoja sekä asentaa mittava informaatioaineisto.

Hakkuuaukeilla on taimia, joita reitillä liikkujat eivät saa vahingoittaa

Korteojan uusi pato näyttää toimivan

Runsasrautaisen pohjaveden ohjaaminen Korteojan kosteikkoon näyttää toimivan. Uusi pato rakennettiin viikko sitten vanhaan Korteojan uomaan. Purkautuva pohjavesi ei ole löytänyt uutta reittiä vanhaan uomaan vaan virtaa uuteen padotettuun Korteojaan. Uuden padon yläpuolelle, mihin pohjavesi purkautuu, on jo viikossa muodostunut runsaasti rautasaostumaa ja bakteerikasvustoa. Ennen uuden padon rakentamista tämä massa ohitti kosteikon ja päätyi suoraan Jäälinjärveen. Runsas pohjaveden virtaus vanhaan uomaan oli alun perin yllätys. Uoman oli määrä jäädä kokonaan kuivaksi.

Korteojaan rakennettiin uusi rummulla varustettu pato. Rumpu on suljettu levyllä. Runsasrautainen pohjavesilähde on putken yläpään kohdalla.

Korteojaan uusi pato

Jäälinjärveen laskeva Korteoja on vuonna 2014 käännetty virtaamaan Korteojan kosteikon kautta. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Nyt Korteojaan tehtiin pato pohjaveden purkupaikan alapuolelle, jolloin runsasrautainen pohjavesi joutuu kiertämään kosteikon kautta.

Korteojan vesi sameni työn aikana muutamaksi tunniksi. Työkohde oli laadultaan sellainen, ettei samenemista voitu välttää. Samentuman leviämistä Jäälinjärvessä vähensi  luonnostaan pieni Korteojan virtaama,  noin 30 litraa sekunnissa. Yhdistys pahoittelee, jos samea vesi on aiheuttanut jollekin haittaa. Kyselyjä ei ole tullut.

 

Jäälin patoja kunnostettiin

Kalamäen lietepatoihin ja Korteojan patoon on tullut syöpymiä, jotka ovat estäneet patojen tarkoituksemukaisen käytön. Kaikki padot on nyt kunnostettu. Työssä käytettiin isoa, pitkällä puomilla varustettua kaivinkonetta. Patojen painepuoli vuorattiin koko padon alueelta isolla suodatinkankaalla, joka painotettiin karkealle murskeella. Kauppapuutarha Kukkiva Kunnas sponsoroi Jäälin vesienhoitoa antamalla yhdistyksen käyttöön korvauksetta suuren traktorin ja maansiirtolavan päiväksi. Murskekuljetukset tehtiin puutarhan traktorilla. Kunnostustyöt tehtiin tavalliseen tapaan talkoilla.

Maastotietoreitin rakentaminen alkoi

Vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälien Leijonien yhteishanke maastotietoreitin rakentamiseksi Jäälistä Koiteliin eteni pitkospuiden rakentamisvaiheeseen. Ensimmäisiin rakentamisvaiheen talkoisiin osallistui yhdekseksän henkilöä, ja tulosta syntyi hyvin. Kuluvan kesän tavoitteena on rakentaa 470 metriä pitkoksia sekä kolme siltaa ojien yli. Rakennusmateriaalit siirrettiin kohteille moottorikelkoilla talven lopulla.

Reitti on linjattu kolmen vesienhoitoyhdistyksen rakentaman kosteikon kautta. Kosteikoilla esitellään vesienhoitoa.

Pitkoslankut kiinnitetään toisiinsa jatkuvaksi rakenteeksi. Liikuntasaumoja tehdään noin 20 metrin välein.

Maastotietoreitin rakentaminen alkoi

Jäälin asukasyhdistyksen, Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ja Jäälin Lionsin yhteishanke, maastotietoreitti Kalamäestä Koiteliin, on käynnistynyt. Kuluvan vuoden ohjelmassa on noin 600 metrin pitkosten rakentaminen Kalamäen ja Kokkokankaan välille. Pitkosmateriaali saatiin alueelle perjantaina 7.4. Lauantaina puutavara siirrettiin traktorilla useisiin eri pisteisiin ja aloitettiin tavaran siirto kahdella moottorikelkalla suo- ja pehmeikköalueille. Pitkokset rakennetaan vasta kesällä, mutta nyt on tärkeää saada materiaali kohteelle ennen lumien sulamista.

Hanke on kolmivuotinen. Ensin pyritään saamaan kulkuyhteys koko reitille, sen jälkeen varustelu ja viimeksi reitin alkuosan esteettömyysrakenteet. Talkootarve on suuri, koko hankkeessa arviolta noin 1500 tuntia. Tähän tarvitaan mahdollisimman monen jääliläisen panosta.

Pitkospuutarvikkeita siirretään suolle moottorikelkalla

 

Bioremediaatiorakenteita tehdään

Bioremediaatiotutkimus käynnistyy Kalamäessä heti lumien lähdettyä. Kiinteät rakenteet tehtiin viime kesänä, ja nyt rakennetaan kahdeksan niihin tukeutuvaa lauttaa kasvialustoiksi. Ponttoonit kannattelevat lauttoja, joihin tulee erilaisia alustoja istutettavista kasveista ja tutkimustavoitteista riippuen. Tutkimuksessa käytettävät kasvit ovat järviruoko, osmankäämi, pikkulimaska, suovehka ja isonäkinsammal. Kasvit siirretään lautoille luonnosta heti kasvukauden alkaessa. Kasvien juuret ovat vapaasti vedessä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon eri kasvit ottavat ravinteita virtaavasta vedestä.

Tutkittavana on uusi vedenpuhdistusmentelmä. Tutkimuksen tavoitteena on saada käsitys menetelmän toimivuudesta ja tuottaa mitoitusarvot menetelmän käytännön soveltamista varten. Keskeiset tutkimukset tehdään tulevana kesänä, ja hanke raportoidaan seuraavana vuonna. Hankkeelle on saatu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoitus. Kaikki tutkimukseen tarvittavat työt tehdään talkoilla.

BR-tutkimuksen kiinteät rakenteet

Kasvilautan puukehää kootaan

Kasvilautan virtauksia ohjataan pressuseinämillä

 

%d bloggers like this: