Blogiarkistot

Järvialtaan seinämä valmistui

Jäälin järvialtaan seinämärakenne on valmis ja jää odottamaan kevättä. Jään sulaessa alareunastaan painotettu suodatinkangas laskeutuu pohjaan, ja puurakenteinen puomi jää kannattamaan yläreunaa. Moottorikelkkaliikenne on ohjattu varoitusnauhoilla puomin ylityspaikalle. Siellä puomi on laskettu jäähän tehtyy railoon niin, että puomi ei juuri nouse jään pintaa ylemmäksi. Myöhemmin keväällä rakenne täydennetään kiinteällä virtausaukolla, joka rakennetaan kaivinkonetta apuna käyttäen.

Laskeutusaltaan seinämä on suodatinkangasta, joka on painotettu alareunasta ja kannatetaan puomilla. Kangas laskeutuu pohjaan kun jää sulaa.

Moottorikelkkauran kohdalla puomi on laskettu jäähän tehtyyn railoon.

YLE julkaisi uutiskokonaisuuden Jäälin Järvialtaasta

YLE teki laajan uutiskokonaisuuden Jäälin Järvialtaan rakentamisesta. Laajin juttu on julkaistu YLEn nettisivuilla: ks.  https://yle.fi/uutiset/3-11166919 . Aihetta käsiteltiin jo perjantaina 18.1. Yle Oulun iltapäivälähetyksessä ja radiouutisissa. Maanantaina 20.1. radion  aamuohjelmassa lähetettiin järvikunnostajien haastatteluja. Tiistaina 21.1. aihe oli Pohjois-Suomen uutisissa, ks https://areena.yle.fi/1-50425962?autoplay=true ja  https://areena.yle.fi/1-50426001?autoplay=true . Aiheen käsittely oli laajaa ja monipuolista.

Järvialtaan seinämää rakennetaan

Ison laskeutusaltaan seinämänä toimivan suodatinkankaan asentaminen alkoi loistavissa olosuhteissa. Kangas levitettiin kuivalle ja lumettomalle jäälle. Kangasta kannattava puomi rakennetaan kahdesta päällekkäisestä lankusta, joiden välin asennetaan Finnfoam -kevennys. UV-säteilyn vuoksi Finnfoan ympäröidään suodatinkankaalla. Puomi kiinnitetään aiemmin asennettujen betoniankkureiden vaijereihin. Kankaan alareunaan kiinnitetään järeä painokettinki. Noin metrin syvyyteen kiinnitetään vielä ohut harjateräs välipainoksi sen vuoksi, ettei leveä kangas liehu matalan veden aikana pinnalla tai sen tuntumassa.

Valmistuttuaan rakenne jää jään päälle odottamaan jään sulamista. Moottorikelkkaliikenne ohjataan varoitusnauhojen avulla turvallisesti rakennuspaikan ohi.

Kannatuspuomia rakennetaan suodatinkankaan yläreunaan. Painokettinki odottaa kiinnittämistä alareunassa.

Järvialtaan betoniankkurit upotettu

Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaan ensimmäinen rakentamisvaihe on valmis, kun Jäälinjärven pohjaan upotettiin noin kolmekymmentä betoniankkuria varmistamaan erotusrakenteen pysymisen paikallaan. Pieni video upotuksesta on katsottavissa täältä (kuva Ismo Karhu): https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoVgbRRNGXQEiY1yqrXTA?e=FUbNi1 . Ankkurit siirrettiin jäätä pitkin hinaamalla mönkijällä ja moottorikelkalla. Olosuhteet olivat työvaiheen kannalta optimaaliset. Lumi ei haitannut betonipainojen siirtelyä, ja jää oli kohtalaisen ohut (n. 40 senttiä) avantojen tekemisen kannalta. Avannot tehtiin moottorikairalla ja jääsahalla.   Rakentaminen jatkuu nyt jään päältä, kun altaan ”seinämänä” toimivan suodatinkankaan kannatukseen rakennetaan puomi ja kankaan alareunaan asennetaan painokettinki.

Ankkurit asennettiin kymmenen metrin välein. Järven syvyys mitattiin suodatinkankaan riittävän leveyden varmistamiseksi.

 

 

Viranomaisilmoitukset Järvialtaan rakentamisesta jätetty

ELY-keskus on vuonna 2018 antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että Järvialtaan rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan ennakolta ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle. Ilmoitus on tehty ja se on luettavissa täältä: Aloittamisilmoitus Jäälin Järviallas 301219

Puomilinjan paikka on merkitty jäälle, ja rakentaminen alkaa vuodenvaihteen jälkeen.

Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä  prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.

Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019

 

Diplomityö Kalimenjoen rautakulkeutumasta

Oulun yliopiston ympäristötekniikan laitokselle tehdyssä Joonas Määtän diplomityössä on ansiokkaasti tarkasteltu raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Työstä käy ilmi, että raudan esiintyminen eri olomuodoissaan on erittäin monimutkainen ilmiö. Prosessina raudan mobilisoituminen voi olla joko kemiallinen tai mikrobiologinen ilmiö. Näiden vaihtoehtoisten prosessien esiintyminen riippuu monista ympäristöolosuhteista, jotka alati vaihtelevat. Lisäksi nämä prosessit linkittyvät toisiinsa. Olennainen muuttuja ilmiöiden kannalta on pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu turvemailla.

Työssä on otettu vesinäytteitä jokseenkin koko Kalimenjoen valuma-alueelta. Eri alueilta saadut tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta dramaattisia eroja ei ole. Tulokset vastaavat hyvin niitä havaintoja, joita Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt lähes kymmenen vuoden kuluessa. Diplomityön voit ladata täältä: Määttä diplomityö Kalimenjoen rautakulkeuma  

Jäälinjärven tila on kunnostuksen myötä parantunut, mutta raudan kulkeutumista järveen ei ole saatu riittävästi hallintaan. Sen vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän aletaan rakentaa ns. Järviallasta, kun jää kestää liikkumisen ja työskentelyn alueella. Tulovesien viipymä Järvialtaassa on tavanomaisilla kesävirtaamilla useita vuorokausia. Tämän arvioidaan tehostavan merkittävästi kiintoaineen pidättymistä alueelle.

Kalamäen lintutorni valmistui

Kalamäen kosteikon reunalle rakennettu lintutorni on valmis. Ensi kesänä tornille pääsee myös pyörätuolilla voimalinjalta Kalamäkeen rakennettavaa kivituhkapolkua pitkin. Torni on osa Kiimingin – Jääin vesienhoitoyhdistyksen, Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin leijonien yhteistä reittihanketta. Reitin varrella on nyt valmiina lintutornin lisäksi kaksi laavua ja lähes kilometri pitkospuita. Reitti on kuljettavissa Jäälistä päin noin viisi kilometriä Kokkojärvenniitylle asti. Koiteliin ei vielä pääse. Erämaalatu Koiteliin on ollut käytössä jo kahtena talvena. Reitti kulkee Kalamäen, Kokkohaaran ja Kokkoniityn kosteikkojen kautta. Reitille johtavia opasteita asennetaan parin viikon kuluessa.

Kalamäen lintutorni on valmis.

Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin Järvialtaalla

Rantapohja kertoo laajasti Jäälin vesien kunnostuksesta ja pian käynnistyvän suuren laskeutusaltaan toteuttamisesta. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja Järvialtaasta 040919

Eläkeläiset saivat informaatiota Jäälinjärvestä ja Koiteli-reitistä

Yli seitsemänkymmentä Eläkeliiton jääliläistä ja kiiminkiläiläistä jäsentä kokoontui Jäälin kappeliin 22. elokuuta. Osallistujat saivat kattavan yleisinformaation Jäälinjärven kunnostuksesta ja Koiteli-reitin tämänhetkisestä vaiheesta.

Järven osalta todettiin, että nyt on neljäs kesä peräkkäin ilman sinilevähaittaa, kalakannan rakenne on saatu kuntoon, veden väriarvot paranevat ja kosteikot vähentävät hyvin tulovesien liukoisia ravinteita. Tulovesien mukana järveen päätyvästä rauta-humus -kiintoaineesta sen sijaan saadaan pois vain arviolta viidennes. Sen vuoksi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on varautunut toteuttamaan ns. Järvialtaan tulevana talvena. Järviallas tarkoittaa hanketta, jossa Jäälinjärven kaakkoispäästä erotetaan laskeutusaltaaksi 3,5 hehtaarin suuruinen alue.

Koiteli-reitin osalta todettiin, että laavut, lintutorni ja pääosa pitkoksista on valmiina. Seuraavalle kesälle jää vielä pitkosten rakentamista, Kalamäen näköalatasanne sekä esteettömyysreitti voimalinjalta Kalamäkeen. Tälle syksylle toteutetaan vielä opas- ja informaatiotaulujen hankinta ja pystytys. Rakenteiden on oltava kaikilta osin valmiina ensi kesän lopussa.

%d bloggers like this: