Blogiarkistot

Kaleva hehkutti Jäälin omatoimisuutta

Kaleva täytti lähes koko etusivun ja yhden aukeaman Jäälin aktiivisuusteemalla. Pääosassa ovat Jäälinjärven kunnostus ja vaellusreitti Jäälistä Koiteliin. Hankkeet koulun oppimisympäristönä todetaan. Myös yhdistysten yhteistoiminta mainitaan. Omatoimihankkeiden kustannustehokkuus tuodaan esiin; samoin yhteistoiminta Oulun kaupunkiorganisaation kanssa. Juttua on elävöitetty runsaalla kuvituksella. Lehtileikkeet voit katsoa täältä: Kaleva 121020

Näköalanurkka Kokkoniityn kosteikolle

Koiteli-reitille on valmistunut uusi taukopaikka, näköalanurkka. Se sijaitsee Kokkoniityn kosteikon reunalla. Paikalla on infotaulut Kokkojärvenniityn historiasta, Kokkoniityn kosteikosta sekä pehmeikölle rakennetun ”kelluvan” pitkoksen rakenteesta ja rakentamistavasta. Jääli – Koiteli -reitti on linjattu kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Reitin rakenteista puuttuu vielä kaksi siltaa, noin 30 metriä pitkosta ja opastaulut. Niiden valmistuttua koko reitti on läpikuljettavissa.

Taukopaikalta avautuu näkymä kilometrin mittaiselle suoniittyalueelle sekä Kokkoniityn kosteikolle.

Yhdistys kiinnitti Näppärinkankaan kaavoituksessa huomiota raudan kulkeutumiseen

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti palautteen Jäälin Näppärinkankaan kaavoitusta koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Palautteessa muistutetaan siitä, että kaavan toteuttaminen johtaa aikanaan kuivatustarpeisiin, mistä puolestaan seuraa raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Sen vuoksi rautakysymys tulee ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Hulevedet on syytä johtaa imeytykseen kaikkialla missä se on mahdollista. Niiltä osin kuin tämä ei onnistu, on varattava riittävät alueet hulevesin käsittelyyn ennen niiden johtamista vesistöön. Yhdistys tarjoaa kokemuksensa kaavoitushankkeen käyttöön. Palautteen voit lukea täältä: Näppärin kaava palaute 250920 .

Rautalietteen pumppausta Kokkohaaran lietealtaasta

Tutkimuslautan rakenteista laitureita

Kalamäen kasvillisuustutkimuksessa käytetty siltarakenne kiinnitettiin laituriksi Kalamäen laavun kohdalle sammutusveden ottamista varten. Toinen laituri asennettiin Järvialtaan rannalle Kaarnapurrentin jatkeelle. Koska ranta on pehmeikköä, käytöstä poistetuista siltarakenteista tehtiin lähes kahdenkymmenen metrin mittainen, laiturille johtava ”pitkos”.

Kalamäen kosteikon rannalla on myös uusi nuotiopaikka. Kalamäessä on nyt kolme nuotiopaikkaa; laavun ja näköalatasanteen nuotiopaikat ovat valmistuneet jo aikaisemmin.

Käytöstä poistettu siltarakenne helpottaa sammutusveden ottamista.

Järvialtaan laiturille johtaa lähes 20 metrin ”pitkos”, joka on tehty käytöstä poistetuista siltarakenteista.

Lintutornin nuotiopaikka sijaitsee Kalamäen kosteikon laidalla

Järviallasta viritellään

Keväällä Jäälinjärven kaakkoispäässä käyttöön otettuun Järvialtaaseen on asennettu virranohjain. Järvialtaan toiminta perustuu siihen, että virtausmatka ja -aika Saarisenojan suusta virtausaukkoon olisi mahdollisimman pitkä. On osoittautunut, että koriolisvoima kääntää virtauksen ojan suusta kohti pohjoista, jolloin syntyy oikovirtaus ojan suusta virtausaukkoon. Virranojaimella virtaus pyritään ohjaamaan kohti luodetta, jotta virtausmatka pitenisi. Virranohjainta asennettiin noin kaksikymmentä metriä. Rakennetta jatketaan vielä suunnilleen saman verran. Virranohjaimen rakenne on sama kuin Järvialtaan seinämän: siis seinämänä suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla, painotetaan kettingilla ja ankkuroidaan painoilla. Rakenteen sijainnin näet täältä:  Järviallas.

Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan

Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.

Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.

Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.

 

 

 

Lecasoraa uusiokäyttöön

Kalamäen kasvillisuustutkimuslautoilla käytettiin lecasoraa lähinnä osmankäämin varastojuuren kasvukerroksena. Tutkimuslautat on nyt purettu ja lecasora otettu talteen. Lecasora levitettiin Kokkohaaran huoltoreitin pehmeikköosuuksille. Huoltoreitti toimii vaellus- ja pyöräreitin osana. Heikosti kantavissa kohdissa maanpinta rikkoutuu helposti pyöränrenkaiden alla. Käytöstä poistettu sora siirettiin tällaisille reittiosuuksille parantamaan kantavuutta. Lecasora on luonnonmateriaali, jolla ei ole haitallisia ympäristövaikutuksia.

Uusiokäyttöön otetulla lecasoralla parannetaan maanpinnan kantavuutta. Kuva: Otto Moilanen

Myös Mun Oulu kertoi Kalamäen valmistumisesta

Oulun kaupungin verkkolehti Mun Oulu kertoi Kalamäen luonto- ja virkistysrakenteiden valmistumisesta. Rakenteet ovat sijoittuneet vuonna 2015 rakennetun Kalamäen kosteikon rantamille. Lue juttu täältä: https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalin-kalamaen-virkistysalue-viitta-vaille-valmiina-vieraille

Kalamäki täytti Rantapohjan pääuutissivun

Rantapohja kertoi laajasti Kalamäen alueelle valmistuneista virkistys- ja luontorakenteista. Lehti nostaa näkyville myös kokonaispanostuksen vesienhoitoon ja virkistyskäyttöön vuodesta 2011 alkaen. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys rakensi Kalamäen alueelle kuuden hehtaarin kosteikon vuonna 2015. Kosteikon ympärille on sen jälkeen syntynyt runsaasti virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita. Lue Rantapohjan juttu täältä: Rantapohja 090620.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikoilleen

Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettu laskeutusallas on käytössä. Allas erotettiin Jäälinjärvestä suodatinkangasseinämällä. Rakenne tehtiin jään päälle. Jäiden sulettua alareunastaan painotettu kangas on vajonnut pohjaan. Kannatuspuomi on asettunut suunnitellulla tavalla muutaman sentin vesipinnan yläpuolelle. Laskeutusaltaan kautta järveen tuleva vesi ohjautuu virtausaukon kautta. Sen toiminta on myös alkanut samalla kun laajempi virtausala on poistunut.

”Järvialtaan” tarkoitus on pidättää valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta/humuskiintoainetta.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikalleen jään sulamisen jälkeen.

Puomi ja virtausaukko alavirran suunnasta

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: