Blogiarkistot
Koulukkaat kalaretkellä
Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat tutustuivat kaloihin Jäälinmajalla. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys näytti mm. kalojen perkausta ja esitteli kalan anatomiaa. Myös järven kunnostus ja Koiteli-reitti olivat esillä. Markku Vuolteenaho raportoi päivästä näin:
”Monikymmenpäinen, iloinen Jäälin koulun oppilaiden joukko opettajineen vietti kalapäivää Jäälin majan rannassa aamupäivällä perjantaina 18. syyskuuta tuulisessa syyssäässä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen talkoolaiset esittelivät kalastusta, kalan käsittelyä ja anatomiaa sekä Jäälin vesienhoitotyötä. Oppilaita kiinnosti erityisesti kalan perkaus, käsittely ja rakenteen esittely. Koiteli-reitin rakentaminen sekä sen tarjoamat mahdollisuudet olivat esillä toisessa pisteessä. Oppilaille tarjottu kalastusmahdollisuus ei tuottanut toivottua saalista, ehkä kiireisen aikataulun vuoksi. Etukäteen pyydettyjä särkiä ja ahvenia oli toki altaassa katseltavina. Makkaranpaisto ja eväiden nauttiminen nuotion tuoksussa kruunasivat kalapäivän.”
Hauki kiinnosti Ismo Karhun käsittelyssä. Kuvat: Sanna Alalauri
Järvi ja reitti esillä Jäälin kyläpäivässä
Jäälin kyläpäivä järjestettiin sateenuhan alla, mutta sää oli tapahtuman aikana sittenkin armelias. Yhdistys esitteli Jäälin vesienhoitoa ja vaellusreittihanketta. Järven kalastoa esiteltiin yhden verkon tutkimuskalastuksella. Verkosta saatiin lahnoja, ruokakalakokoisia ahvenia ja yksi hauki. Kalat asetettiin kävijöiden nähtäville asianmukaisesti käsiteltyinä ja jäitettynä. Keskusteluissa kävi ilmi, että Jäälinjärven suurimmat saalisahvenet ovat kasvaneet jopa kilon painoisiksi.
Tapahtumaan osallistui arviolta 150 -200 kävijää. Vesienhoito ja reittihanke saivat kävijöiltä kiitosta.
Pohjois-Suomen vesipäivä siirtyi
Pohjois-Suomen vesipäivä, johon oli pyydetty yhdistyksen puheenvuoro ja esittelypiste, oli suunniteltu pidettäväksi OAMK:n tilossa 20. maaliskuuta. Seminaarin tarkoitus oli erityisesti kannustaa kansalaisia omatoimiseen vesienhoitoon. Ohjelma koostui monipuolisista tutkijoiden, viranomaisten, järjestöjen ym. toimijoiden puheenvuoroista. Tilaisuus jouduttiin siirtämään koronatilanteen vuoksi. Uusi ajankohta on kaavailtu lokakuulle.
Vesiensuojelun tehostamisohjelman ”väliseminaari”
Ympäristöministeriön 4.11. järjestämässä seminaarissa tarkasteltiin vesiensuojelun tehostamisohjelman tilannetta ja tulevia toimenpiteitä. Tehostamisojelma on alun perin edellisen hallituksen käynnistämä, ja siihen osoitettiin 45 milj. euroa vuosille 2019 -2021. Nyt ohjelmaa on jatkettu kahdella vuodella, ja kokonaisrahoitus on nostettu 69 milj. euroon. Seminaari on katsottavissa livelinkistä https://vimeo.com/365504317/3384e5a963.
Jäälin Järviallas on jo saanut rahoitusta tehostamisohjelmasta. Edelleen on kuitenkin avoinna raudan kulkeutumisen hallinta maaperästä vesistöihin. Erityisesti rannikkoalueilla tämä ilmiö on massiivinen ja vesien tilaa kaikkein eniten heikentävä yksittäinen tekijä. Ilmiön mekanismeja ei tunneta, mutta rahoitusta ilmiön tieteelliseen tutkimukseen ei ole saatu. Raudan kulkeutuminen liittyy maan kuivatukseen niin kaupunkialueilla kuin metsätaloudessa. Tehostamisohjelmassa ei ole selvää osioa, johon tämä kysymys luontevasti kuuluisi, vaikkakin maa- ja metsätalouden vesienhallintaan on osoitettu erillinen rahoitusosa.
Venetsialaiset kiinnostivat Jäälissä
Kaunis sää, upea järvimaisema, monipuolinen ohjelma ja maittavat tarjoilut vetivät runsaasti jääliläisiä jo perinteeksi muodostuneisiin venetsialaisiin Jäälinmajalle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli Jäälinjärven kunnostusta ja tilaa. Lisäksi yhdistyksen esittelypisteellä annettiin informaatiota Jääli – Koiteli -vaellus- ja hiihtoreitistä. Venetsialaisten järjestelyistä vastasivat monet jääliläiset yhdistykset sekä Jäälinmaja.
Yhdistyksen esittelypisteellä annettiin tietoa sekä vesistökunnostuksesta että Jääli – Koiteli -vaellus- ja hiihtoreitistä.
Lähes 300 vierasta Jäälin koululta
Jäälin koulun oppilaat ja opettajat kävivät jälleen vesienhoitoyhdistyksen vieraina Jäälinmajan alueella torstaina 15. elokuuta. Pääosa oppilaista oli kolmos- ja nelosluokkalaisia. Yhdistys näytti vieraille kaloja, esitteli järven ravintoketjua ja hoitokalastusta, suositteli kaikille kalastamista järven parhaana hoitomenetelmänä ja kertoi rautaongelmasta ja sen vähentämisestä. Yllättävän monet kertoivatkin kalastaneensa Jäälinjärvessä, joistakin ryhmistä jopa suurin osa! Jäälinjärvi tuottaa kalaa vähintään tuhat kiloa vuodessa. Hoitotoimien jälkeen erityisesti ahvenet ovat kasvaneet hyvin.
Koulun omalla rastilla tunnistettiin kaloja ja vesikasveja sekä haettiin vastauksia visaisiin vesistöaiheisiin kysymyksiin.
K-Supermarket tarjosi perinteen mukaisesti oppilaille makkarat ja mehut sekä aikusille kahvit. Yhdistys saattoi antimet nautittavaan muotoon ja hoiti tarjoilun.
Puheenjohtaja Markku Vuolteenahon kala-allas ja jutut kiinnostivat
Video Jäälin nuorten kalapäivästä
ProAgria on julkaissut videon Jäälissä 15. toukokuuta järjestetystä nuorten kalapäivästä. Videolla kerrotaan pääasiassa hoitokalastuksesta. Viiden minuutin videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2qUt_YPy6FU&utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Verkostoilla+tehoa+vesienhoitoon+6%2A2019&utm_term=Katso+uusin+video&utm_content=u-3172603-59603045-1858969-3.
JCR – musiikkia ja kylän elämää
Tänään 15.6. Jäälissä järjestettävä JCR-tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut ja monipuolistunut niin musiikin kuin muunkin ohjelman osalta. Jokaiseen talouteen jaettu tapahtumalehti kertoo mm. jääliläisten omatoimisuudesta harrastustoiminnassa ja kylän kehittämisessä. Vesistökunnostusta ja Koiteli-reittiä koskevan jutun voit lukea täältä: JCR-lehti 2019.
Kopinaa pitkoksilta
Laivakankaan koulun 5A-luokka teki patikkaretken Kalamäestä Kokkokankaan laavulle perjantaina 24.5. Oppaaksi kutsuttu Vesienhoitoyhdistyksemme edustaja odotti retkeläisiä aamulla Kalamäen raunioiden luona. Puoli yhdeksän aikoihin kaartoikin iloinen joukko opettajansa Virven johdolla sovitulle kohtauspaikalle. Tervehdysten jälkeen seurasi tietoisku Kalamäen asutuksesta ja vesienhoitorakenteista. Kohta suuntasimme pitkoksille kohti Kokkokangasta. Matkalla käsittelimme eri paikoissa alueen esihistoriaa ja luonnonhistoriaa, vesienhoitorakenteita ja niiden toimintaa sekä eri metsänkäsittelykohteiden tilaa ja piirteitä. Polku sivuaa myös hyvin säilynyttä Kalamäen talon tervahautaa, mistä saimme linkin menneiden vuosisatojen tärkeimpään suomalaiseen vientituotteeseen, sen varassa toimineeseen merenkulkuun ja sen tervattuun pohjaan. Kokkokankaan laavulla syttyi tuli ja makkarat sekä vaahtokarkit maistuivat. Perilläolon hetki kului nopeasti. Jäljet siivottuamme lähdimme paluumatkalle Kalamäkeen, jonne saavuimme suunnitelman mukaisesti ennen kello yhtätoista kenenkään kastumatta. Oppilaat opettajineen jatkoivat matkaa pyörillään koululle ruokailuun, jossa oli osuvasti tarjolla uunimakkaraa.
Markku Vuolteenaho
Kaleva ja Rantapohja kirjoittivat ”isosti” Jäälin nuorten kalapäivästä
Nuorten kalapäivä pääsi mediaan näyttävästi: Kaleva teki ison jutun, ja Rantapohja omisti pääuutissivunsa aiheelle melkein kokonaan. Jutut voit lukea täältä: Kaleva 160519 ; Rantapohja 160519 .
Ylellä juttu pääsi edellisenä päivänä valtakunnan uutisiin. Katso edellinen postaus.
