Blogiarkistot
Vesiensuojelun tehostamisohjelman ”väliseminaari”
Ympäristöministeriön 4.11. järjestämässä seminaarissa tarkasteltiin vesiensuojelun tehostamisohjelman tilannetta ja tulevia toimenpiteitä. Tehostamisojelma on alun perin edellisen hallituksen käynnistämä, ja siihen osoitettiin 45 milj. euroa vuosille 2019 -2021. Nyt ohjelmaa on jatkettu kahdella vuodella, ja kokonaisrahoitus on nostettu 69 milj. euroon. Seminaari on katsottavissa livelinkistä https://vimeo.com/365504317/3384e5a963.
Jäälin Järviallas on jo saanut rahoitusta tehostamisohjelmasta. Edelleen on kuitenkin avoinna raudan kulkeutumisen hallinta maaperästä vesistöihin. Erityisesti rannikkoalueilla tämä ilmiö on massiivinen ja vesien tilaa kaikkein eniten heikentävä yksittäinen tekijä. Ilmiön mekanismeja ei tunneta, mutta rahoitusta ilmiön tieteelliseen tutkimukseen ei ole saatu. Raudan kulkeutuminen liittyy maan kuivatukseen niin kaupunkialueilla kuin metsätaloudessa. Tehostamisohjelmassa ei ole selvää osioa, johon tämä kysymys luontevasti kuuluisi, vaikkakin maa- ja metsätalouden vesienhallintaan on osoitettu erillinen rahoitusosa.
Venetsialaiset kiinnostivat Jäälissä
Kaunis sää, upea järvimaisema, monipuolinen ohjelma ja maittavat tarjoilut vetivät runsaasti jääliläisiä jo perinteeksi muodostuneisiin venetsialaisiin Jäälinmajalle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli Jäälinjärven kunnostusta ja tilaa. Lisäksi yhdistyksen esittelypisteellä annettiin informaatiota Jääli – Koiteli -vaellus- ja hiihtoreitistä. Venetsialaisten järjestelyistä vastasivat monet jääliläiset yhdistykset sekä Jäälinmaja.
Yhdistyksen esittelypisteellä annettiin tietoa sekä vesistökunnostuksesta että Jääli – Koiteli -vaellus- ja hiihtoreitistä.
Lähes 300 vierasta Jäälin koululta
Jäälin koulun oppilaat ja opettajat kävivät jälleen vesienhoitoyhdistyksen vieraina Jäälinmajan alueella torstaina 15. elokuuta. Pääosa oppilaista oli kolmos- ja nelosluokkalaisia. Yhdistys näytti vieraille kaloja, esitteli järven ravintoketjua ja hoitokalastusta, suositteli kaikille kalastamista järven parhaana hoitomenetelmänä ja kertoi rautaongelmasta ja sen vähentämisestä. Yllättävän monet kertoivatkin kalastaneensa Jäälinjärvessä, joistakin ryhmistä jopa suurin osa! Jäälinjärvi tuottaa kalaa vähintään tuhat kiloa vuodessa. Hoitotoimien jälkeen erityisesti ahvenet ovat kasvaneet hyvin.
Koulun omalla rastilla tunnistettiin kaloja ja vesikasveja sekä haettiin vastauksia visaisiin vesistöaiheisiin kysymyksiin.
K-Supermarket tarjosi perinteen mukaisesti oppilaille makkarat ja mehut sekä aikusille kahvit. Yhdistys saattoi antimet nautittavaan muotoon ja hoiti tarjoilun.
Puheenjohtaja Markku Vuolteenahon kala-allas ja jutut kiinnostivat
Video Jäälin nuorten kalapäivästä
ProAgria on julkaissut videon Jäälissä 15. toukokuuta järjestetystä nuorten kalapäivästä. Videolla kerrotaan pääasiassa hoitokalastuksesta. Viiden minuutin videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2qUt_YPy6FU&utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Verkostoilla+tehoa+vesienhoitoon+6%2A2019&utm_term=Katso+uusin+video&utm_content=u-3172603-59603045-1858969-3.
JCR – musiikkia ja kylän elämää
Tänään 15.6. Jäälissä järjestettävä JCR-tapahtuma on vuosien saatossa kasvanut ja monipuolistunut niin musiikin kuin muunkin ohjelman osalta. Jokaiseen talouteen jaettu tapahtumalehti kertoo mm. jääliläisten omatoimisuudesta harrastustoiminnassa ja kylän kehittämisessä. Vesistökunnostusta ja Koiteli-reittiä koskevan jutun voit lukea täältä: JCR-lehti 2019.
Kopinaa pitkoksilta
Laivakankaan koulun 5A-luokka teki patikkaretken Kalamäestä Kokkokankaan laavulle perjantaina 24.5. Oppaaksi kutsuttu Vesienhoitoyhdistyksemme edustaja odotti retkeläisiä aamulla Kalamäen raunioiden luona. Puoli yhdeksän aikoihin kaartoikin iloinen joukko opettajansa Virven johdolla sovitulle kohtauspaikalle. Tervehdysten jälkeen seurasi tietoisku Kalamäen asutuksesta ja vesienhoitorakenteista. Kohta suuntasimme pitkoksille kohti Kokkokangasta. Matkalla käsittelimme eri paikoissa alueen esihistoriaa ja luonnonhistoriaa, vesienhoitorakenteita ja niiden toimintaa sekä eri metsänkäsittelykohteiden tilaa ja piirteitä. Polku sivuaa myös hyvin säilynyttä Kalamäen talon tervahautaa, mistä saimme linkin menneiden vuosisatojen tärkeimpään suomalaiseen vientituotteeseen, sen varassa toimineeseen merenkulkuun ja sen tervattuun pohjaan. Kokkokankaan laavulla syttyi tuli ja makkarat sekä vaahtokarkit maistuivat. Perilläolon hetki kului nopeasti. Jäljet siivottuamme lähdimme paluumatkalle Kalamäkeen, jonne saavuimme suunnitelman mukaisesti ennen kello yhtätoista kenenkään kastumatta. Oppilaat opettajineen jatkoivat matkaa pyörillään koululle ruokailuun, jossa oli osuvasti tarjolla uunimakkaraa.
Markku Vuolteenaho
Kaleva ja Rantapohja kirjoittivat ”isosti” Jäälin nuorten kalapäivästä
Nuorten kalapäivä pääsi mediaan näyttävästi: Kaleva teki ison jutun, ja Rantapohja omisti pääuutissivunsa aiheelle melkein kokonaan. Jutut voit lukea täältä: Kaleva 160519 ; Rantapohja 160519 .
Ylellä juttu pääsi edellisenä päivänä valtakunnan uutisiin. Katso edellinen postaus.
Nuorten kalapäivä Jäälissä
Oulun kalatalouskeskus ja Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa nuorten kalapäivän Jäälinmajan rannassa. Tarjolla oli mm. ahvenen fileointia, paistamista ja maistamista, kalatietokilpailua ja tarkkuusheittoa virvelillä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli meneillään olevaa hoitokaltusta, järven ravintoketjua sekä yksinkertaisia veden tutkimusmenetelmiä, joita vieraat pääsivät testaamaan.
Kalapäivään osallistui toista sataa oppilasta esikouluikäisistä viidesluokkalaisiin. Innostus ja kiinnostus oli käsin kosketeltavaa. K-Supermarket Jääli tarjosi lapsille mehut ja aikuisille nokipannukahvit. Juttu tapahtumasta on katsottavissa YLE:n valtakunnan uutisissa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4558615#autoplay=true
Jarmo Tuukkasen käsissä syntyy täysin ruodotonta filetta. Kuva: Rantapohja
Maistiaisia odotetellessa. Kuva: Rantapohja
Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui jälleen Jäälin vesienhoitoon
Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui noin kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin aluksi Jäälin kappelin kokoontumistilassa yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti. Esittelyn jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon, missä vieraille oli järjestetty kahvitarjoilu. Eniten keskustelua käytiin rautaongelmasta. Myös jo päättynyt bioremediaatiotutkimus ja sen tulokset herättivät kiinnostusta. Vaikka tutkimus ei enää jatku, rakenteet ovat paikallaan, ja sinne jätetyt kasvit olivat jälleen heräämässä eloon vietettyään talven umpijäässä. Hankkeessa on tutkittu mahdollisuuksia poistaa vedestä ravinteita kelluvien kasvien avulla. Tuloksista valmistuu diplomityö lähiaikoina.
Korjaavan ekologian kurssi on tutustunut Jäälin kunnostuskohteisiin kolmena keväänä peräkkäin. Tämän hetken tiedon mukaan kurssia ei enää järjestetä.
Kansainväliset vieraat kahvilla sateen suojassa
Vieraat bioremediaatiosillalla
Hyvänkokoisia ahvenia Jäälinjärvestä
Jäälin talvitapahtuman osana järjestettiin pilkkikilpailu Jäälinjärvellä. Voitto ratkesi hyvänkokoisilla ahvenilla. Suurin painoi 250 grammaa. Paremmuus ratkaistiin punnitsemalla kunkin pilkkijän kolme suurinta kalaa. Voittajan saalis painoi 392 grammaa. Punnitukseen tuotiin 16:n pilkkijän kalat. Niistä kertyi lähes neljän kilon saalis. Lähes kaikki olivat ahvenia. Särkiä oli vain muutamia. Kokonaissaalista ei punnittu, mutta se lienee ollut lähellä kymmentä kiloa. Kilpailuaika oli kaksi tuntia.
Jäälinjärven särkivaltainen kalakanta on saatu oikaistuksi kahdeksen vuotta jatkuneella hoitokalastuksella. Viimeisin kalastututkimus kesällä 2016 osoitti, että särkikanta on voimakkaasti supistunut ja ahvenet ovat kasvaneet.
Suttuinen sää ja sateen uhka oletettavasti pienensivät osanottajamäärää. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien järjestämä tapahtuma oli ohjelmaltaan monipuolinen ja kokonaisuutena onnistunut.
