Monthly Archives: elokuu 2020
Jääli-kokemuksia Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset kehittävät verkostoja alueidensa vesistöjen kunnostukseen. Yhteistyöryhmä pyysi etäkokoukseensa esittelyn Jäälin kokemuksista ja erityisesti yhteistyöstä ELY-keskuksen kanssa. Keskustelussa pidettiin erityisen tärkeänä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikaista vaikutusten seurantaa. Yhdistyksen toimintaa arvioitiin yleisestikn monipuoliseksi ja ansiokkaaksi.
Järvi ja reitti esillä Jäälin kyläpäivässä
Jäälin kyläpäivä järjestettiin sateenuhan alla, mutta sää oli tapahtuman aikana sittenkin armelias. Yhdistys esitteli Jäälin vesienhoitoa ja vaellusreittihanketta. Järven kalastoa esiteltiin yhden verkon tutkimuskalastuksella. Verkosta saatiin lahnoja, ruokakalakokoisia ahvenia ja yksi hauki. Kalat asetettiin kävijöiden nähtäville asianmukaisesti käsiteltyinä ja jäitettynä. Keskusteluissa kävi ilmi, että Jäälinjärven suurimmat saalisahvenet ovat kasvaneet jopa kilon painoisiksi.
Tapahtumaan osallistui arviolta 150 -200 kävijää. Vesienhoito ja reittihanke saivat kävijöiltä kiitosta.
Jääli-tietoa Leijonille
Leijonien I-piirin piirihallituksen vaihtokokous järjestettiin Jäälinmajalla. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä oli pyydetty kokoukseen asiantuntijapuheenvuoro Jäälin vesienhoidosta. Puheenvuoro sisälsi myös katsauksen Jääli-Koiteli-reitin toteutustilanteeseen sekä jääliläisten tavoitteen Jäälin brändäämisestä Oulun parhaaksi kaupunginosaksi. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä: Lions -piirihallitus 220820
Yhteistyötapaaminen Oulun edustajien kanssa
Oulun kaupungin edustajat, Satu Pietola ja Marjo Honkamaa-Eskola sekä Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta vierailivat Jäälissä ja tutustuivat maastossa Leppisuonojan padotustutkimukseen, Kalamäen kosteikkoon ja vaellusreitin varustuksen viimeistelyyn sekä Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettuun Järvialtaaseen. Rautaongelmasta käytiin vakavaa keskustelua, koska rauta on Oulun seudun vesistöjen hankalimmin ratkaistava ongelma. Yhteistyötä ratkaisujen etsimisessä pidettiin tärkeänä.
Tutkimuslautan rakenteista laitureita
Kalamäen kasvillisuustutkimuksessa käytetty siltarakenne kiinnitettiin laituriksi Kalamäen laavun kohdalle sammutusveden ottamista varten. Toinen laituri asennettiin Järvialtaan rannalle Kaarnapurrentin jatkeelle. Koska ranta on pehmeikköä, käytöstä poistetuista siltarakenteista tehtiin lähes kahdenkymmenen metrin mittainen, laiturille johtava ”pitkos”.
Kalamäen kosteikon rannalla on myös uusi nuotiopaikka. Kalamäessä on nyt kolme nuotiopaikkaa; laavun ja näköalatasanteen nuotiopaikat ovat valmistuneet jo aikaisemmin.
Käytöstä poistettu siltarakenne helpottaa sammutusveden ottamista.
Järvialtaan laiturille johtaa lähes 20 metrin ”pitkos”, joka on tehty käytöstä poistetuista siltarakenteista.
Lintutornin nuotiopaikka sijaitsee Kalamäen kosteikon laidalla
Järviallasta viritellään
Keväällä Jäälinjärven kaakkoispäässä käyttöön otettuun Järvialtaaseen on asennettu virranohjain. Järvialtaan toiminta perustuu siihen, että virtausmatka ja -aika Saarisenojan suusta virtausaukkoon olisi mahdollisimman pitkä. On osoittautunut, että koriolisvoima kääntää virtauksen ojan suusta kohti pohjoista, jolloin syntyy oikovirtaus ojan suusta virtausaukkoon. Virranojaimella virtaus pyritään ohjaamaan kohti luodetta, jotta virtausmatka pitenisi. Virranohjainta asennettiin noin kaksikymmentä metriä. Rakennetta jatketaan vielä suunnilleen saman verran. Virranohjaimen rakenne on sama kuin Järvialtaan seinämän: siis seinämänä suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla, painotetaan kettingilla ja ankkuroidaan painoilla. Rakenteen sijainnin näet täältä: Järviallas.
ELY-virkamiehet tustustuivat Jäälin vesienhoitoon
ELY-keskuksen vesienhoitoresursseja on vahvistettu. Uudet viranhaltijat, Anne-Mari Rytkönen ja Henri Vaarala, tutustuivat Jäälin vesienhoitoon. Virkamiehille esiteltiin yhdistyksen tähänastista toimintaa ja sen tuloksia. Erityisesti tuotiin esiin massiivinen rautaongelma, jonka tehokkaaseen hoitoon ei ole olemassa toimivia menetelmiä. Tiedon kartuttamiseksi yhdistys on käynnistänyt kaksi tutkimusta.
Anne-Mari Rytkösen hoitaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaan liittyvää valtakunnallista erikoistumistehtävää. Henri Vaaralan tehtävänä on vesiensuojelun tehostamisohjelman hankkeiden ja verkostojen aktivointi ja erilaiset asiantuntijatehtävät.
Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan
Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.
Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.
Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.
Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 