Category Archives: Uncategorized
Mielenkiintoinen juttu järvimalmista
Maaseudun Tulevaisuus on julkaissut kiinnostavan kirjoituksen järvimalmin synnystä ja käytöstä. Fennoskandiassa on otolliset olosuhteet järvimalmin muodostumiselle. Maaperässä on rautaa, joka hiljalleen liukenee veteen, kun sadevedessä on hiilihappoa. Hapettoman pohjavesivirtauksen mukana rauta päätyy järveen, jossa se saostuu tullessaan hapelliseen veteen. Malmia on kasautunut niihin kohtiin, joissa pohjavettä purkautuu suoraan maaperästä. Järvimalmi oli pitkään tärkein raudan lähde ja rauta tärkeä Suomen vientiteollisuuden tuote. Vasta 1900-luvulle tultaessa vuorimalmi pääsi voitolle edullisempien tuotantokustannusten vuoksi. Ratkaisevaa siinä oli dynamiitin keksiminen.
Järvimalmi on erityisen kiinnostava Jäälin rautailmiön näkökulmasta. Prosessi on lähtökohtaisesti sama. Jäälissä rauta liukenee rikkihapon vaikutuksesta hyvin paljon nopeammin. Rikki on peräisin mustaliuskeista. Rikkihappoa muodostuu, kun se on päässyt hapettumaan pohjaveden alentamisen seurauksena. Jäälissä rauta saostuu metsäojissa, joista se leviää veden mukana koko järveen. Keskittyneitä kasautumia ei siis synny.
Jäälinjärveen laskevan Saarisenojan vedessä on rautaa 10 – 20 grammaa kuutiossa, ajoittain enemmänkin. Tämä tarkoittaa, että Jäälinjärveen tulee rautaa satoja kiloja päivässä.
Juttu avautuu tästä linkistä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/36f9a08a-5135-45e9-a324-8456f50c9947
Leppisuonojan tutkimuspatoa korjattiin
Yhdistys on vuonna 2018 käynnistänyt Laivakankaan harjun eteläpuolella sijaitsevassa, ”Leppisuonojaksi” nimetyssä ojassa tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä, kun ojaa padotetaan. Kevytrakenteisellä padolla oli ilmeinen vaurioriski, kun ojan reunat olivat sulamisen jälkeen vettyneessä tilassa ja patolevyn tuki oli siksi heikko. Sen vuoksi vettä alennettiin lyhytaikaisesti, ja patolevy tuettiin paikalta saaduilla kivillä.
Tutkimus jatkuu vielä ainakin ensi vuoteen. Tulokset raportoidaan yliopiston Rautavirta-tutkimuksen yhteydessaä. Patoa ei liene tarpeeen purkaa tutkimuksen päätyttyä, sillä korkeampi vedenpinta ojassa on joka tapauksessa ympäristön kannalta eduksi. Ojaan johdetaan asuinalueen kuivatusvesiä, mutta pääosa vedestä suotautuu Laivakankaan harjusta. Kalankulkua ojassa ei ole eikä siihen tarvitse varautua.
Hallitus uusiutui hieman, rautavirtaa tutkitaan
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 24.3.2022 Jäälimajalla. Tilaisuuden alussa esiteltiin yhdistyksen toimintaa päättyneenä vuonna sekä tulevaisuuden näkymiä. Kokous päätti, että henkilöjäsenen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Uuden hallituksen kokoonpanon näet näiden sivujen kohdasta Yhdistys. Hyväksytyn toimintasuunnitelman tärkein tehtävä normaalitoiminnan lisäksi on yliopiston kanssa yhteistyössä tehtävä rautatutkimus. Yhdistys on päättänyt myös visionsa päivittämisestä vuoteen 2030.
Kokusesittelyn diat ja pöytäkirja ovat ohessa.
Hyvää Joulua!
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kymmenes toimintavuosi on ollut aktiivinen. Paljon panosta on pantu juhlatapahtumaan ja kouluyhteistyöhön. Jäälinjärven veden laatu on pysynyt hyvänä tai vähintääkin kohtalaisena eikä levähaittoja ole esiintynyt. Rautaongelmaan päästään nyt paneutumaan yheistyössä Oulun yliopiston kanssa, kun rahoitus järjestyi. Päättyvästä vuodesta kerrotaan tarkemmin vuoden vaihteessa julkaistavassa jäsentiedotteessa.
Yhdistys toivottaa jäsenilleen ja muille seuraajilleen hyvää ja rauhallista joulua.
MetsäSanoma kertoi suosimulaattorista
MetsäSanoma julkaisi lajaan jutun Jäälinjärven valuma-alueella toteutetusta suosimulaattorista, jonka ovat kehittäneet Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Simulaattorilla voidaan laskea metsikkökuvioittain, missä kunnostusojitus on taloudellisesti kannattavaa ja missä ei. Simulaattorilla saadaan selville, mikä ojien syvyys on puuston kasvun kannalta sopiva. Hankkeen ovat rahoittaneet Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö, sekä Pohjois-Suomen Metsänhoitoyhdistykset ry. Vesienhoitoyhdistyksen tavoitteena on välttää tarpeettomat ja tarpeettoman syvät ojitukset Jäälinjärven valuma-alueella. Syvien ojien seurauksena Jäälinjärveen kulkeutuu massiivinen määrä rauta siksi, että valuma-alueella sijaitsee rikkipitoisia mustaliuskevyöhykkeitä.
Suosimulaattorista pidetään tiedotustilaisuus Huttukylän nuorisoseuran talolla 27.1.2022 klo 18.
MetsäSanoma on mm. Oulu-Kiimingin Metsänhoitoyhdistyksen jäsenlehti. Jutun voit lukea täältä:
Kummiluokka vietti pikkujoulupäivää Kalamäessä
Vesienhoitoyhdisdyksen kummiluokka Jäälin koululta piti pikkujoulupäivän Kalamäessä neljänkymmenen oppilaan joukolla. Opettajat olivat sijoittaneet maastoon rastiradan, jota käytiin läpi viidessä ryhmässä. Yksi rasti oli evästelyrasti. Vesienhoitoyhdistys järjesti kaksi nuotiota ja tarjosi mehua ja pipareita. Muut eväät olivat koululta ja kotoa.
Joka toisella Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla sinilevää; Jäälinjärvellä ei sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen
Pohjois-Pohjanmaalla oli kuluneena kesänä 24 säännöllisesti seurattavaa sinilevän havaintopaikkaa. Sinilevää esiintyi eniten Perämeren rannikkoalueilla mutta aiemmasta poiketen myös ulkomerellä. Oulun järvillä sinilevää esiintyi Lämsänjärvessä ja Pyykösjärvessä, missä haitta kesti 4 -5 viikkoa. Yleisesti levätilanne oli kuitenkin tavanomaista helpompi. Vakioseurannan ulkopuolelta ELY-keskukseen tuli eniten haittailmoituksia Koillismaalta.
Jäälinjärvi on kuulunut vakioseurantaan vuodesta 1998 lähtien. Sinilevää ei Jäälinjärvestä tänäkään vuonna havaittu. Viimeksi sinilevähaittaa on raportoitu vuonna 2015 (Oulun kaupungin tieto). Yksittäisiä pieniä hippuja on havaittu satunnaisesti myös viime vuosina.
Hallitus oli tyytyväinen juhlavuoteensa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen hallitus pitin juhlavuoden neljännen kokouksensa. Jäälinjärven tulovesivolyymi on ollut melko suuri, minkä vuoksi rautaa on kulkeutunut paljon ja vesi on ollut melko tummaa. Sinilevä- ja limalevähaittaa ei tänäkään kesänä ole ollut. Järvialtaan vaikutus on tämän kesän analyysien mukaan ollut melko hyvä. Uuden, vielä raportoimattoman kalastustukimuksen mukaan järvessä on melko hyvin isoja ahvenia, mutta pieniä särkiä ja ahvenia on huolestuttavan paljon. Suuria haukia pitäisi pyytää pois.
Yhdistyksen juhlatapahtuma onnistui hallituksen mukaan yli odotusten. Myös juhlakirja on saanut hyvän vastaanoton. Myönteistä julkisuutta on tullut paljon. Yhdistys on saanut myös rahalahjoituksia kolmelta yhteisöltä tai yritykseltä ja seitsemältätoista yksityishenkilöltä joko lahjoituksena tai uutena jäsenyytenä.
Yhdistys käsitteli vesienhoitorakenteiden kunnostusta ja hoitoa ja päätti kutsua koolle Koiteli-reitin yhteistyökummapit sopimaan reitin ylläpidon vastuunjaosta.
Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:
Banderolli kutsuu kyläjuhlaan
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ensimmäistä vuosikymmentä juhlistetaan Kalamäessä Suomen luonnon päivänä 28.8.2021 alkaen klo 16. Samalla otetaan virallisesti käyttöön myös Koiteli-reitti. Tapahtuma on kaikille avoin. Ennakkotieto tapahtumasta on tarjolla K-Supermarketin viereen viritetyllä banderollilla. Samana päivänä Jäälissä juostaan myös Suomen nopein maraton.
Suomen Vesistöpaneeli painottaa valuma-aluekuormituksen pienentämistä
Viime vuonna perustettu Suomen Vesistösäätiö keskittyy Suomen sisävesien tilan parantamiseen. Säätiö on koonnut vesialan asiantuntijoista koostuvan vesistöpaneelin, jonka tarkoituksena on koota ja välittää tietoa päätöksentekijöiden tueksi. Paneeliin kuuluu 44 hyvin eritaustaista vesiasiantuntijaa. Birger Ylisaukko-oja on paneelin jäsen. Paneeli kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Kokousten välillä panelistien näkemyksiä ajankohtaisiin kysymyksiin kartoitetaan mm. kyselyillä. Paneeli piti ensimmäisen kokouksensa 19. maaliskuuta erinomaisesti järjestettynä etäkokouksena. Jo ennakkokyselyssä tärkeimmiksi teemoiksi olivat nousseet mm. valuma-aluekuormitukseen vaikuttaminen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset metsätalous mukaan lukien. Näistä käytiin syventävää keskustelua pienissä ryhmissä. Toisena teemana olivat parhaillaan lausuttavana olevat, EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämät vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2022-2027. Näistä paneeli antaa lausunnon ympäristöministeriölle 14. toukokuuta mennessä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 