Category Archives: Uncategorized

Hallituksen kokous 5/2015

Yhdistyksen hallituksen viides kokous pidettiin 25. toukokuuta. Kokouksen pääteemat olivat viestintä sekä kesän vesistötarkkailuohjelma. Kokouksen pöytäkirjan löydät tääältä Hallituksen kokous 5/2015.

Keskimääräinen tulva hiipuu

Kuluvan kevään tulva oli keskimääräinen. Suurin tulovirtaama Jäälinjärveen oli n. 3,3 kuutiometriä sekunnissa. Siitä Saarisenojasta tuli 2,5 kuutiometriä sekunnissa. Tulvan alusta lukien Jäälinjärveen on tullut vettä noin 5 milj. kuutiota. Kun järven tilavuus on noin 2,5 milj. kuutiota, järven vesi on tulvan aikana vaihtunut keskimäärin kahteen kertaan. Tällä hetkellä tulovirtaama on noin yksi kuutiometri sekunnissa ja laskee melko nopeasti. Kesällä tulovirtaama pienenee muutamaan prosenttiin tulvahuipusta, ja veden vaihtuminen on hidasta.

Kalamäen kosteikolla tulva syövytti yhtä ohjauspengertä, jonka alle oli jäänyt jäätä. Penger on nyt korjattu ja ympäristöä muutenkin hieman siistitty. Pohjapadon muotoilu ja kiviverhous sekä kohteen muu viimeistely tehdään kesällä.

Kalamäen töitä jatkettiin sittenkin

Kalamäen kosteikon talvityöt ehdittiin jo lopettaa, kun puiden poisto yhden kiinteistön kohdalla viivästyi. Puuttuvat työt varauduttiin tekemään seuraavana talvena. Puut saatiin sittenkin poistetuksi ennen kuin kaivukone ehti lähteä. Niinpä kosteikko voitiin saattaa muotoilun osalta lopulliseen kuntoon. Jatkotöihin kuului myös ylivuotopadon rakentaminen. Pato koostuu yhdestä syvästä virtausaukosta ja kahdesta pitkästä säädettävästä virtausreunasta, joiden yli vesi virtaa aina kun on tulva. Virtausreitit nykyisessä väliaikaisessa tilanteessa, käyttötilanteessa ja tulvatilanteessa käyvät ilmi täältä: Virtausreitit .

Kosteikko on hyvin monimuotoinen ja maisemallisesti mielenkiintoinen matalikkojen, avovesialueiden, pintavalutuksen ja patojen yhdistelmä. Ensi kesänä Kalamäen sillan yläpuolella oleva penger viimeistellään padon muotoon ja verhoillaan kivillä. Myös kaivujälkiä siistitään. Kosteikko otetaan lopullisesti käyttöön sulkemalla nykyinen kosteikon ohitusreitti sekä padon ohitusputki.

Ylivuotopato ohjaa tulvavedet väljemmälle virtausreitille

Ylivuotopato ohjaa tulvavedet väljemmälle virtausreitille

Ensimmäiset asukkaat ovat jo täällä

Ensimmäiset asukkaat ovat jo täällä

Ja lisää tulee perässä

Ja lisää tulee perässä

Kalamäen talvityöt valmistuivat

Kalamäen kosteikkoalueen järjestelyt ovat valmiit. Vesi virtaa vielä väliaikaista reittiä. Käyttötilanteessa vesi virtaa mm. pintavalutusalueen  läpi. Tämä alue on vielä paksun jään ja lumen vallassa. Sinne voidaan johtaa vettä vasta sulan kauden aikana. Kosteikkoalueen osat, muotoilu ja virtaukset  käyvät ilmi liitekartasta Kalamäki virtausreitit . Kartalle on merkitty punaisella viivalla nykyinen virtausreitti ja sinisellä virtausreitti käyttötilanteessa.

Kesän tulleen nykyinen sillan yläpuolelle rakennettu louhospenger, joka toimii patorunkona,  muotoillaan padoksi ja verhoillaan alueelle varastoiduilla kivillä. Sen jälkeen ohituskaivo suljetaan, ja vesi alkaa virrata padon yli. Myös kaivumaiden läjityksiä muotoillaan tarpeen mukaan, kun massojen seassa olevat jäälohkareet ja lumi ovat sulaneet.

Töitä tehtiin kahdellakin koneella

Töitä tehtiin kahdellakin koneella

Viimeiset kauhanvedot

Viimeiset kauhanvedot

 

 

 

Uusi vesireitti auki Kalamäessä

Osa Saarisenojan virtauksesta käännettiin uudelle rakennetulle reitille perjantaiaamuna. Osa vedestä virtaa edelleen vanhaa uomaa pitkin. Vanha uoma sulkeutuu kokonaan ensi viikon loppupuolella lukuun ottamatta tulvavesiä, jotka edelleen pääsevät vanhalle reitille.

Välittömästi uuden reitin avauduttua Saarienojan vedessä näkyi samentumaa. Sillan kohdalla, jossa siis on sekoittuneena vanhan ja uuden uoman vesi, samentuma ei ollut dramaattista. Uusi uoma on mitoitukseltaan väljä ja virtausnopeus pieni. Tämä hillitsee irtonaisten partikkeleiden sekoittumista veteen. Työn aikana vesinäytteitä otetaan kaksi kertaa viikossa. Seuraaava näyte otetaan maanantaina. Viikonlopun aikana näytteitä ei voi ottaa, koska laboratorio ei niitä tutki.

Kaivun jälkeen uuden uoman pinnalla kellui runsaasti jääpaloja, joihin oli jäätynyt turvetta. Jotta nämä eivät kulkeutuisi Jäälinjärveen, uuteen alakanavaan asennettiin kelluva puomi (tukki), joka pidättä pintaroskan.

Työ jatkuu pohjoispuolen kaivuilla, mihin syntyy eri syvyisiä vesialueita. Virtaus oli tarpeen kääntää uudelle reitille ennen näitä kaivuja, jotta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistöön ei syntyisi.

 

Lieteallas valmiina käyttöön

Lieteallas valmiina käyttöön

Kelluva puomi pysäyttää pintaroskan

Kelluva puomi pysäyttää pintaroskan

Yläkanava valmiina

Yläkanava valmiina

Kalamäkeen lietteenkeruujärjestelmä

Viime syksynä tehtiin havainto, että suuri määrä rautasaostumaa oli pysähtynyt uomiin rakennettuihin patoihin. Tästä syntyi ajatus varustaa Kalamäen kosteikko erityisellä lietteenkeruualtaalla, josta liete voidaan poistaa pumppaamalla. Altaan rakentaminen on pitkällä. Altaan molempiin päihin rakennetaan padot, joilla virtaus voidaan pysäyttää. Tämän jälkeen lieteallas voidaan tyhjentää pumppaamalla. Lietealtaaseen johtava tulokanava ja patoaukko ovat syviä. Altaasta lähtevän veden aukko on matala, jolloin vesi poistuu pintavirtauksena. Tämän arvoidaan edistävän lietteen laskeutumista.

Lietealtaan luiska on verhoiltu suodatinkankaalla ja karkealla murskeella vuotojen ja sortumien ehkäisemiseksi

Lietealtaan luiska on verhoiltu suodatinkankaalla ja karkealla murskeella vuotojen ja sortumien ehkäisemiseksi

Oton urotyö

Kalamäen kosteikon puiden poistossa tuli ongelma, kun maaperä ei paksun lumen alla jäätynyt niin, että puut olisi voitu poistaa koneellisesti. Kun puut oli välttämättä poistettava ainakin niiltä alueilta, joilla tehdään kaivuja, hakkuut on jouduttu tekemään  metsurityönä. Metsuri on hankittu ulkopuolelta, mutta puiden ajon on hoitanut Otto Moilanen moottorikelkallaan. Suuren osan ajasta Otto on toiminut yksin, kun talkookaveria ei ole aina löytynyt. Homma jatkuu vielä, mikä varmistaa sen, ettei kostikkoalueen muotoilu jää kiinni ainakaan puiden poistosta.

Otto Moilanen on hoitanut puiden ajon pehmeiköltä

Otto Moilanen on hoitanut moottorikelkalla puiden ajon pehmeiköltä

 

 

 

Vuosikokous: maksut ennallaan, hallitukseen muutoksia

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26.2.2015 Jäälimajalla. Tilaisuuden alussa esiteltiin yhdistyksen toimintaa päättyneenä vuonna sekä tulevaisuuden näkymiä. Esittelydiat löydät täältä: Esittely vuosikokouksessa 260215. Henkilöjäsenen vuosijäsenmaksu on edelleen 20 euroa ja yhteisöjäsenen 60 euroa. Uuden hallituksen kokoonpanon näet näiden sivujen kohdasta Yhdistys.

Vuosikokouksen pöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 270215 . Liiteaineisto on kokouskutsua koskevan artikkelin liitteenä.

Suunnittelijat näkivät töitään

Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.

Saarisenojanniityn lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012

Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012

Jääli – Koiteli -reitti kiinnosti liikkujia

Jäälin – Välikylän alueelle jokaiseen postilaatikkoon jaettu kyselylomake Jääli – Koiteli -välisen maastotietoreitin kiinnostavuudesta tuotti 175 vastausta. Näistä yli puolet annettiin sähköisinä ja loput palautettiin lomakkeella K-Supermarket Jäälissä olleeseen laatikkoon. Vastaajista oli noin neljäsosa oli vesienhoitoyhdistyksen jäseniä.

Vastaajiksi olivat selvästi valikoituneet aktiiviset liikkujat. Noin 90 prosenttia ilmoitti liikkuvansa lähiluonnossa viikoittain tai ainakin muutaman kerran kuukaudessa. Tämä näkyi myös vastausten sisällössä. Hanketta piti erittäin kiinnostavana neljä viidestä vastaajasta, ja loppujenkin mielestä hanke oli melko kiinnostava. Tärkein vetovoimatekijä oli retkeily ja toiseksi tärkein kulkeminen Jäälistä Koiteliin. Opastetauluilla ja vesien kunnostuksella oli lähtemisen motiivina pienempi osa. Lähes kaikki kulkisivat reitin kävellen, mutta kaksi kolmesta lisäksi hiihtäisi. Lähes puolet haluaisi kulkea reitin maastopyörällä.

Vaikka reitiltä saatava tieto ei ollut tärkeä syy lähteä reitille, opastauluista saatava tieto kuitenkin kiinnosti. Eniten kiinnostivat alueen historia (Kalamäki), jääkauden jäljet, kasvit ja eläimet. Myös vesienhoidosta oltiin kiinnostuneita, samoin metsätaloudesta joskin hieman vähemmän. Vesienhoidossa kiinnostivat maisema ja linnut, mutta myös veden puhdistusprosesssi ja jopa padotkin keräsivät paljon vastauksia.

Avoimia vastauksia annettiin paljon. Monissa niistä hanketta kiiteltiin vuolaasti. Useat toivoivat, että reitillä voisi liikkua myös koirien kanssa. Jotkut esittivät linjauksen muuttamista Järvenpäänkankaan ja Jätinlinnan kautta. Myös Peukaloisen hyödyntämistä toivottiin.Reitin toivottiin liittyvän muihin oleviin tai suunniteltuihin reitteihin. Alueen mustaliuskeen vaikutusta luonnon ominaispiirteisiin toivottiin tuotavan esiin. Hyvin yleisesti esitettiin toive hankkeen toteutumisesta.

Suuri kiitos kaikille vastanneille. Hankkeen toteuttaminen tullee selvitettäväksi sen jälkeen kun Kalamäen kosteikko on rakennettu vuonna 2015.

 

%d bloggers like this: