Yhdistys on vuonna 2018 käynnistänyt Laivakankaan harjun eteläpuolella sijaitsevassa, ”Leppisuonojaksi” nimetyssä ojassa tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä, kun ojaa padotetaan. Kevytrakenteisellä padolla oli ilmeinen vaurioriski, kun ojan reunat olivat sulamisen jälkeen vettyneessä tilassa ja patolevyn tuki oli siksi heikko. Sen vuoksi vettä alennettiin lyhytaikaisesti, ja patolevy tuettiin paikalta saaduilla kivillä.

Tutkimus jatkuu vielä ainakin ensi vuoteen. Tulokset raportoidaan yliopiston Rautavirta-tutkimuksen yhteydessaä. Patoa ei liene tarpeeen purkaa tutkimuksen päätyttyä, sillä korkeampi vedenpinta ojassa on joka tapauksessa ympäristön kannalta eduksi. Ojaan johdetaan asuinalueen kuivatusvesiä, mutta pääosa vedestä suotautuu Laivakankaan harjusta. Kalankulkua ojassa ei ole eikä siihen tarvitse varautua.