Monthly Archives: heinäkuu 2015
Jäälinjärvi ruskeana
Jäälinjärven peilityyni pinta peittyi torstai-iltana lähes kauttaaltaan ruskeaan kalvoon. Lähempää katsottaessa pinnalla leijui ruskeita hiutaleita, jotka heijastivat väriä. Kysymys on mitä ilmeisimmin kuusissa voimakkaana esiintyvästä suopursuruosteesta, joka laskeutui järven pinnalle sateen seurauksena. Ruoste ei ole vaarallinen ihmisille eikä luonnolle, mutta ilmiönä se on vaikuttava.
Kalamäki vähensi kiintoainetta, Korteoja ravinteita
Suuret virtaamat vaikeuttavat kosteikkojen vaikuttavuuden selvittämistä, kun koko kesänä ei ole päästy hankkeiden mitoitusolosuhteisiin. Heinäkuun lopulla otetuissa näytteissä Kalamäen ja Korteojan kosteikoiden myönteinen vaikutus näytti kuitenkin selvältä. Kalamäen kosteikolla kiintoainepoitoisuus pieneni neljäsosalla. Kokonaistyppipitoisuus pieneni hiukan mutta liukoinen ammoniumtyppi peräti 70 prosenttia. Fosforipitoisuudet eivät muuttuneet.
Korteojan ravinnepitoisuudet ovat edelleen erittäin korkeat. Liukoisen typen muodot vähenivät kuitenkin kosteikon ansiosta 75 – 90 prosentilla. Myös liukoinen fosfori väheni 25 prosenttia ja kokonaisfosfori 16 prosenttia. Kiintoainetta Korteojan kosteikko ei poistanut.
Ennätyksellinen hoitokalasaalis
Jäälinjärven särkikalojen pyynti onnistui erinomaisesti. Kevään ja alkukesän saalista kertyi yhteensä 1346 kiloa. Pääosa siitä on merestä noussutta kutusärkeä. On ilmeistä, että tämä näkyy Jäälinjärven särkikannassa. Jo aiempina kesinä muutos on näkynyt kalastustutkimuksissa, vaikka saaliit ovat tyypillisesti jääneet noin kolmaosaan tämänkesäisestä.
Särkien vähentämisen tarvoitteena on lisätä järven petokalakantoja, erityisesti ahventa. Tämän toivotaan vaikuttavan ravintoketjuun niin, että myös haitalliset levät vähenisivät. Särkikalat myös rehevöittävät järveä pöyhimällä pohjaa, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palaavat vesikiertoon.
Valtaosa särjistä on jouduttu toimittamaan jätekeskukseen kompostoivaksi. Joitakin särkikalaravinnon käyttäjiä on kuitenkin ilmaantunut.