Monthly Archives: huhtikuu 2019
Lämpöaalto vauhditti Jäälin tulvaa
Poikkeuksellinen lämpöaalto ja yöpakkasten puuttuminen vauhdittivat lumen sulamista voimakkaasti. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi 13 senttiä. Tulovirtaama järveen oli noin neljä kuutiometriä sekunnissa. Se on hieman suurempi kuin maksimi vuonna 2017 (3,9) ja huomattavasti suurempi kuin viime vuonna (3,5). Kahtena edellisenä keväänä järven pinta on käynyt noin kymmenen senttiä tämänhetkistä korkeammalla. Järven pinta jatkaa nousuaan, sillä järvestä poistuu vettä Jäälinojan kautta vähemmän kuin sinne tulee. Lähtövirtaama on tällä hetkellä noin 2,8 kuutiometriä sekunnissa.
Tulva nousee maltillisesti
Kalamäen pääpato 24.4.2019
Yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista, vaikka päivät ovat olleet lämpimiä. Tulva on nyt nousussa. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi seitsemän senttiä. Järveen tuli vettä noin kaksi kuutiometriä sekunnissa. Viime kevään tulovirtaama oli suurimmillaan 2. toukokuuta 3,5 kuutiometriä sekunnissa. Järven pinta kävi noin 40 senttimetriä tämänhetkistä korkeammalla.
Eero Laine kutsuttiin VYYHTI-verkoston ydinryhmään
VYYHTI-verkoston tavoitteena on tukea omatoimista vesistökunnostusta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Verkosto on monitasoinen. Sen ydintoimijoiden ryhmään ovat kirjallisesti sitoutuneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen Metsäkeskus ja ProAgria. Kuntasektorin edustajina ryhmään on kutsuttu Ylivieskan kaupunki sekä Oulun seudun ympäristötoimi.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Laine on kutsuttu ydinryhmään paikallisten toimijoiden edustajana. Toinen edustaja on Olli Kammonen Taivalkoskelta. Ydinryhmällä on asiantuntija-asema, ja sen tarkoitus on tukea paikallisia kunnostajia tietojen vaihdolla ja asiantuntemuksella. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa.
”Kelluvaa” pitkosta Koiteli-reitille
Jääliläisten yhdistysten yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin rakentaminen jatkuu. Hyvin vetiselle Kokkojärvenniitylle tehdään erikoispitkos. Perustuselementit rakennetaan jään päällä. Elementtiin kuuluu 20 sentin Finnfoam-kerros, jolla on kaksi tarkoitusta: se nostaa pitkoslankut ylös vedestä ja lisäksi keventää rakennetta, jos perustukset pyrkivät painumaan liian syvälle. Jäälle rakennetut perustuselementit sidotaan väliaikaisesti toisiinsa sivuille kiinnitetyillä lankuilla. Kun elementit ovat jään sulamisen jälkeen painuneet, sivulankut irroitetaan, nostetaan perustusten päälle ja kiinnitetään pitkoslankuiksi.
Kokkojärvenniityn pitkokset sijoittuvat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen vuonna 2014 rakentaman Kokkoniityn kosteikon reunaan.
”Kelluvan” pitkoksen perustukset odottavat jään sulamista ja painumista
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 