Monthly Archives: lokakuu 2016
Uusi rakennusjärjestys painottaa myös vesiensuojelua
Oulun kaupunginvaltuusto vahvisti uuden rakennusjärjestyksen 10. lokakuuta. Sen mukaan rantaan rakennettaessa puusto ja muu kasvillisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä, jotta hulevesien mukana kulkeutuvat ravinteet eivät päädy suoraan vesistöön (23 §). Hulevesien käsittelyssä pääsääntö on imeyttäminen kiinteistöllä. Happamien sulfaattimaiden esiintyminen rakennuspaikalla on selvitettävä. Alueilla, missä näitä todetaan, pohjaveden alentamista on vältettävä (51 §).
Yhdistys oli jättänyt rakennusjärjestyksen luonnoksesta muistutuksen, jossa oli esitetty rantavyöhykkeen säilyttämistä, pohjaveden alentamisen välttämistä sekä hulevesien tarkoituksenmukaista käsittelyä. Muistutuksessa esitetyt seikat on otettu suurelta huomioon.
Hallituksen kokous 5/2016
Hallitus piti pitkän kokouksen 24.10. Kokouksessa käytiin läpi muun ohessa kuluneen kesän aktiviteetit, havainnot ja tulokset. Pöytäkirjan voit lukea täältä: Pöytäkirja 5/2016 .
Kiintoaineilmiö on massiivinen
Oletettavasti raudan ja humuksen kulkeutuminen maaperästä pohjaveden mukana metsäojastoon ja sieltä vesistöön aiheuttaa valtavan suuren kiintoainevirtaaman Jäälinjärveen. Rautailmiö esiintyy ”puhtaimmillaan” Korteojan kosteikon kohdalla vanhassa Korteojan uomassa, josta virtaus on käännetty uuteen uomaan. Linkki 5. syyskuuta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1kBivD_zDetroPTV . Uoman yläosassa on ”lähde”, josta purkautuu täysin kirkasta pohjavettä. Jonkin matkaa virrattuaan vedessä alkaa näkyä hiutaleita, joiden määrä lisääntyy matkan varrella. Kuvaushetkellä pohjaveden määrä oli jostakin syystä lisääntynyt. Lisääntynyt virtaus huuhtoi mukanaan aiemmin kertynyttä saostumaa, ja vesi muuttui ”rautapuuroksi”.
Kiintoaineilmiön mittavuus tuli ilmi myös uuden Kokkohaarana lietteenkeruualtaan tyhjennyksessä 14. syyskuuta. Linkki pumppauksesta kuvattuun videoon on tässä: https://1drv.ms/v/s!AnEbyXyVQYoV1j-TB_vC1MmegTVM . Altaan pohjalle oli kertynyt paljon lietettä, vaikka systeemi oli ollut käytössä vasta kolme kuukautta.
Yhdistyksen tavoitteena on saada aikaa tutkimus ilmiön syntymekanismista ja siihen vaikuttavista seikoista. Tutkijat ovat ilmaisseet kiinnostustaan asiaan.
Vanhaan Korteojan uomanpätkään tulee pelkästään pohjavettä. Sen mukana purkautuu paljon rautaa, joka hapettuessaan saostuu.
Tutkijat tutustuivat kiintoaineongelmaan
Viisi asiantuntijaa Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärveen tulevien vesien massiiviseen kiintoaineilmiöön. Yleisesittelyn lisäksi yhdistys demonstroi asiaa Kalamäen kosteikolla, missä tulovesikanava on puolentoista vuoden olemassaolonsa aikana täyttynyt lietteellä lähes kokonaan. Lietteen tarkka koostumus ei ole selvillä. Merkittävä osa siitä on ilmiselvästi rautaa, mutta myös hiilellä lienee oma osuutensa. Kokonaan toinen kysymys on, millä tavoin ja minkä vuoksi aineita pääsee vesistöön niin paljon. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tarvitaan tutkimusta. Ajatuksena on edetä vaiheittain lähtien liikkeelle lietteen koostumuksen selvittämisestä. Yhteydenpitoa sovittiin jatkettavan.
Seppo Hellsten, Jouni Lehtoranta, Kaisa Heikkinen, Tiina Nokela ja Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta ihmettelivät lietteen nopeaa kertymistä Kalamäen kosteikon tulokanavaan. Kuvassa myös yhdistyksen edustajat Jukka Pekkanen ja Birger Ylisaukko-oja. Puheenjohtaja Markku Vuolteenaho puuttuu kuvasta.
Kalamäen tietä kunnostetaan yhteistyönä
Kiimingin Erä kunnostaa Kalamäen tietä ja vesienhoitotiyhdistys luovuttaa kunnostusta varten suodatinkangasta ja ylimäämämursketta. Tiellä on pahoja painumia, jotka ovat estäneet ajoneuvolla liikkumisen. Tie on isännätön, mutta sitä käyttävät paljon mm. kuntoilijat, koululaiset ja ulkoilijat. Ajoneuvoliikennettä tielle ei haluta. Tarpeellinen huoltoliikenne kevyellä kalustolla on kuitenkin mahdollista. Vesienhoitoyhdistyksellä on alueella paljon kunnossapitotarvetta, ja Kiimingin Erä käyttää tietä metsästyksen järjestämiseen. Tien kunnostuksen lisäksi on sovittu, että Kiimingin Erä vahvistaa tulva-aukon siltaa ajolankutuksella.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 