Tutkijat tutustuivat kiintoaineongelmaan

Viisi asiantuntijaa Suomen ympäristökeskuksesta tutustui Jäälinjärveen tulevien vesien massiiviseen kiintoaineilmiöön. Yleisesittelyn lisäksi yhdistys demonstroi asiaa Kalamäen kosteikolla, missä tulovesikanava on puolentoista vuoden olemassaolonsa aikana täyttynyt lietteellä lähes kokonaan. Lietteen tarkka koostumus ei ole selvillä. Merkittävä osa siitä on ilmiselvästi rautaa, mutta myös hiilellä lienee oma osuutensa. Kokonaan toinen kysymys on, millä tavoin ja minkä vuoksi aineita pääsee vesistöön niin paljon. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että tarvitaan tutkimusta. Ajatuksena on edetä vaiheittain lähtien liikkeelle lietteen koostumuksen selvittämisestä. Yhteydenpitoa sovittiin jatkettavan.

Seppo Hellsten, Jouni Lehtoranta, Kaisa Heikkinen, Tiina Nokela ja  Petri Ekholm ihmettelivät lietteen nopeaa kertymistä Kalamäen kosteikon tulokanavaan

Seppo Hellsten, Jouni Lehtoranta, Kaisa Heikkinen, Tiina Nokela ja Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta  ihmettelivät lietteen nopeaa kertymistä Kalamäen kosteikon tulokanavaan. Kuvassa myös yhdistyksen edustajat Jukka Pekkanen ja Birger Ylisaukko-oja. Puheenjohtaja Markku Vuolteenaho puuttuu kuvasta.

Posted on 8 lokakuun, 2016, in Ajankohtaista, Vesitutkimukset and tagged , , , . Bookmark the permalink. 2 kommenttia.

  1. Hei! Tiedoksi, että ilmeisesti järven pohjoispuolella maaperässä on rautaa. Esimerkiksi, kun vanhempani rakensivat talonsa 1965 Heikkisentien varteen oli kaivovesi todella rautapitoista. Ruskeaa sakkaa kertyi vesiastioihin, eikä vettä voinut käyttää ruoanlaittoon ollenkaan sen maun vuoksi. Samalle tontille kaivettiin vielä uusi kaivo hieman eri paikkaan, mutta tilanne oli sama. Ruokavesi jouduttiin kantamaan rannempaa mummolan kaivosta, jossa vesi oli selkeästi parempaa. Maaperä on lähempänä järven rantaa hiekkaisempaa ainakin kyseisen tontin kohdalla. Vanhempani liittyivät kunnan vesiverkkoon heti, kun se oli mahdollista.

    Terveisin Maria

    • Hei, Maria, ja kiitos kommentista. Rautaa on alueella todellakin paljon. Miksi se purkautuu näin voimakkaasti vesistöön, siitä ei ole selkeää käsitystä. Puhumattakaan siitä, voisiko asialle jotain tehdä. Laitoin juuri äsken sivustolle lisämateriaalia ilmiöstä, mm. pari videonpätkää, jotka kuvaavat tilannetta.
      t. Birger

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: