Monthly Archives: tammikuu 2019
Hallitus pohti Järvialtaan toteutusta
Yhdistyksen hallitus pohti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tärkeimpänä asiana Järvialtaan toteutusta. Hankkeelta puuttuu rahoitus, mutta muuten hanke olisi valmis toteutettavaksi kuluvan talven jäiltä. Rahoitusta on haettu kahdesta vaihtoehtoisesta lähteestä. Hallitus arvioi, että helmikuun lopulla olisi selkeämpi näkymä rahoitushakemusten menestymisestä. Hallitus kokoontuu tuolloin arvioimaan tilannetta ja mahdollisesti päättämään toteutukseen ryhtymisestä.
Hallitus päätti, että vuosikokous kutsutaan koolle Jäälinmajalle 20.3.2019 klo 18. Kokouspöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 1/2019 Hallituksen hyväksymän tietosuojaselosteen voit lukea täältä: Tietosuojaseloste
Oulun yhdyskuntalautakunta siirsi avustushakemuksen kaupunginhallitukselle
Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta käsitteli yhdistyksen avustushakemusta, joka koski Jäälinjärven kunnostuksen jatkamista ja tuloksellisuuden seurantaa. Esittelyaineistossa todetaan, ettei lautakunnalla ole asiaa varten määrärahoja eikä lautakunta voi myöntää avustusta. Asia esitetään annettavaksi tiedoksi kaupunginhallitukselle, joka harkinnee avustusmahdollisuutta. Esittelyaineistossa on avustuskäytäntöä on pohdittu yleiseltä kannalta avarasti. Asia menee lautakunnan päätöksen perusteella kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Kaleva uutisoi avustushakemuksen käsittelystä yhdyskuntalautakunnassa. Uutisen voit lukea täältä: kaleva yhdyskuntaltksta 230119.
Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä
Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä. MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.
Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.
Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119
Erämaalatu kuljettavissa
Jäälin – Koitelin välinen erämaalatu on käytettävissä, vaikka lumen puute vielä osaksi haittaa. Pohjaltaan tasaisilla osuuksilla latu on erinomainen, mutta epätasaiset osuudet odottavat vielä parantelua. Hiihtelyyn, hiihtovaellukseen ja retkeilyyn latu toimii kuitenkin jo hyvin. Luisteluhiihto ei ole reitillä mahdollinen. Jäälistä Koiteli-reitille pääsee Laivakankaan laduilta, Kalamäestä Jäälinjärven kaakkoispäästä ja myöhemmin myös Jäälinjärveltä, kun olosuhteet sallivat ladun tekemisen järven jäälle.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 