Category Archives: Vesien hoito
700 oppilasta opettajineen vaelsi Koiteli-reitillä
Koko Jäälin koulu opettajineen vaelsi Jäälin lähiluonnossa kuulaassa kevätsäässä jääliläisten toimijoiden toteuttamalla Koiteli-reitillä. Matkat vaihtelivat ikäryhmittäin viidestä yhdeksään kilometriin. Yläluokat vaelsivat koko reitin läpi ja kulkivat toiseen suuntaan bussikyydillä. Huoltoa järjestivät kolmessa pisteessä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, LC Jääli ja Kiimingin 4H-yhdistys.
Reitin Jäälistä Koiteliin ovat toteuttaneet yhteistyössä Jäälin asukasyhdistys, LC Jääli ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys.
Tapahtuma oli osa vesienhoitoyhdistyksen tärkeäksi nostamaa kouluyhteistyötä. Tapahtumaa tukivat Lähitapiola ja K-Supermarket Jääli.
Kuvat: Sanna Alalauri
Tulva laskee, uusi pyöröallas käytössä
Tulovirtaama Jäälinjärveen on laskenut noin kolmanteen osaan kevään huipusta (ks.kuva). Kun järvestä lähtee vettä enemmän kuin sinne tulee, pinta laskee. Nyt pinta on lähes puoli metriä alempana kuin korkeimmillaan keväällä. Tulvan alusta lukien Jäälinjärven läpi on virranut vettä noin 4,4 milj. kuutiota. Järven vesi on siis vaihtunut kolmeen kertaan ja samalla tummunut siitä mitä se oli heti sulamisen jälkeen.
Uusi Kokkohaaran pyöröallas on nyt käytössä. Käsitys sen toimivuudesta saadaan vasta vesien lämmettyä, jolloin kiintoainetta liikkuu enemmän. Virtaus näyttää kulkevan jokseenkin niin kuin se on suunniteltu.
Rantapohja täytti koko sivun Suometsäillasta
Ennätykselliseen yleisömenestykseen yltänyt Suometsäilta sai myös Rantapohjalta paljon näkyvyyttä. Lehti raportoi jutussaan tapahtuman sisällön monipuolisesti. Jutun voit lukea täältä:
Tulva nousee nopeasti
Jäälinjärven vedenpinta on viime päivinä noussut lähes kymmenen sentin vuorokausivauhtia. Viime vuorokauden aikana järveen tuli vettä noin 3,7 kuutiometriä sekunnissa ja poistui Jäälinojaan noin 3,1 kuutiometriä sekunnissa. Kaikki Saarisenojan ja Korteojan tulvapadot ovat auki, ja vesi mahtuu purkautumaan aukoista hyvin. Sulamatonta lunta on vielä jonkin verran ja maastossa paljon vettä. Tulva saattaa tästä vielä nousta, varsinkin, jos sateet jatkuvat. Yleisesti kevään tulo on ollut hidas ja tulvan kehittyminen rauhallista. Yhdistyksen havaintohistorian aikana (vuodesta 2011) korkein tulva on ollut vuonna 2018.
Kuva: Vesi purkautuu hyvin viime syksynä peruskorjatusta Korteojan padosta. Virtaama on noin 800 litraa sekunnissa.
Suometsätietoa tuvan täydeltä
MTK:n ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen järjestämään suometsäiltaan osallistui toistasataa metsänomistajaa. Esiintyjien monipuolinen asiantuntemus antoi selkeän kuvan tarpeettoman tehokkaan maankuivatuksen tuottamista ympäristövaikutuksista niin vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen kuin hiilitaseeseen.Uuteen tietoon perustuvia toimintatapoja on monia: kuivatuksen keventäminen ja mallinnustyökalut, tuhkalannoitus, heikkotuottoisten soiden ennallistaminen, vesien palauttaminen soille jne. Raudan kulkeutumisen hallintaan etsitään mahdollisuuksia tutkimuksen kautta. Myös kehittymässä olevia taloudellisia keinoja, kuten hiilikauppaa ja -kompesaatiota kosketeltiin. Myös kannustejärjestelmän muutoksia esiteltiin. Keskustelussa huomattavaksi ongelmaksi tarkoituksemukaisten toimenpiteiden käynnistämisessä tuotiin esiin kiinteistöjen pirstaleisuus.
Illan tavoitteena oli selventää metsätalouteen kohdistuvia paineita ja etsiä keinoja niiden hallintaan niin, että metsätaloutta voidaan edelleen harjoittaa kannattavasti ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia.
Esiintyjien aineistot on katsottavissa täältä:
Suometsäilta Oulun seudun metsänomistajille
MTK Pohjois-Suomi ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys tarjoavat metsänomistajille kymmenen suometsiin liittyvää tietoiskua 24.4.2023.Tilaisuudessa on asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta (LUKE), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Oulun kapungilta, StoraEnsolta, vesienhoitoyhdistyksestä ja MTK:sta.Erityisesti paneelissa tavoitellaan näkemyksiä siitä, miten kannattavaa metsätaloutta voidaan harjoittaa niin, että ympäristövaikutukset vähenevät. Kutsu on lähetetty metsänhoitoyhdistysten jäsenille sähköpostitse. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan ennakolta osoitteeseen markku.ekdahl@mhy.fi. Tilaisuuden ohjelmaan voit tutustua täältä:
Rantapohja teki tilaisuudesta ennakkojutun. Voit lukea sen täältä:
Pyöröallas Kokkohaaraan
Saarisenojan ja Kokko-ojan yhtymäkohtaan rakennettiin uusi laskeutusallas rautakulkeutuman hillitsemiseksi. Rakenne on tyypiltään suppilomainen pyöröallas. Sen toiminta perustuu veden kiertoliikkeeseen altaassa, jolloin kiintoaine laskeutuu suppilon pohjalle. Sieltä se johdetaan putkea pitkin pumppukaivoon ja pumpataan sieltä lietteen varastoaltaaseen. Pyöröaltaan halkaisija on 14 metriä ja syvyys kaksi metriä.
Rauta-humuspartikkelit ovat hyvin kevyitä ja laskeutuvat huonosti. Tästä syystä uudelta rakenteelta ei odoteta kovin suurta tehokkuutta. Rakenne antaa kuitenkin mahdollisuuden tutkia partikkeleiden käyttäytymistä pyöröaltaassa. Uusi rakenne täydentää alueelle aikaisemmin rakennettua lasketusallasta ja helpottaa sen hoitoa ja käyttöä.
Ylemmässä kuvassa on meneillään pyöröaltaan pohjan vahvistus. Lietteenpoistoputki näkyy keskellä. Alemmassa kuvassa taustalla on ohjauspato, jolla vesi ohjataan pyöröaltaaseen. Vasemmalla on pyöröaltaaseen johtava kanava ja sen sulkumahdollisuus sekä virranohjain, keskellä pyöröallas, oikealla poistokanava ja taustalla oikealla aiemmin rakennetun lietealtaan pato. Käyttötilanteessa vesi on noin metrin korkemmalla kun tässä kuvassa. Hoitosillan rakenteet ovat vielä keskeneräiset.
Paljon osallistujia Jäälin talvitapahtumassa
Jäälinjärvi oli Jäälin talvitapahtuman keskeinen tapahtuma-areena. Jäällä järjestettiin lasten hiihtokilpailut, pilkkikilpailut, poroajelut ja hoijakka. Järvellä koko talven ylläpidetty baana ja hiihtolatu johtivat tapahtumapaikalle luontevasti järven ympäriltä.
Pilkkikilpailuun osallistui 25 pilkkijää tai perhettä. Saalista heistä sai 16. Punnitukseen hyväksyttiin kolme kalaa. Voittajan saalis oli 283 grammaa. Saaliskalat olivat pääasiassa ahvenia.
Yhdistyksellä oli tapahtumassa esittelypiste ja puheenvuoro otsikolla ”Jäälinjärvi tänään”. Puheenvuoron voit lukea täältä:
Järvialtaalla on onnettomuusvaara
Jäälin Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä on muodostettu erottamalla alue järvestä kevytrakenteisella seinämällä. Sen kannatusrakenteena toimii puomi. Virtaus on ohjattu rakenteen avulla lähelle pohjoisrantaa, mikä heikentää siellä jäätä. Puomissa on myös nivelkohtia, joista virtaa vettä sen verran, että puomin viereen syntyy sulapaikkoja. Löydetyt sulapaikat on nyt merkitty. Kun sulapaikat on nyt tunnistettu, jatkossa niihin suunnitellaan kiinteät varoitukset.
Täyttä varmuutta ei ole siitä, onko kaikki sulapaikat läydetty. Alueella on syytä liikkua varoen. Turvallisinta on ylittää puomilinja merkattujen sulapaikkojen läheltä.
Kalevan julkaisema mielipidekirjoitus tähdentää ikääntyneiden panosta asuinyhteisön kehittämisessä
Jääli on tullut tunnetuksi omatoimihankkeistaan. Pääroolissa toimivat eläkeläiset, mutta myös nuoremmat ovat innostuneet talkoilusta. Suurin talkoopanos Jäälissä on kohdistunut Jäälinjärven kunnostukseen.
Kaleva julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa muistutetaan ikääntyneiden osuudesta asuinyhteisön kehittämisessä. Esimerkkinä ovat monet Jäälin omatoimihankkeet. Kaupungin hyväksymästä ikääntymispoliittisesta ohjelmasta tämä näkökohta puuttuu kokonaan.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 