Category Archives: Vesien hoito

Jäälin suosimulaattori Vesistökunnostusverkoston uutiskirjeen kansijuttu

Valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto julkaisee uutiskirjeessään säännöllisesti kunnostusaiheisia juttuja. Viimeisimmän uutiskirjeen ”kansikuvana” on Jäälin Järviallas. Jutun viesti on, että suosimulaattorin perusteella voidaan päätellä kunnostusojituksen taloudellinen kannattavuus. Jutun ovat kirjoittaneet Birger Ylisaukko-oja ja Hannu Hökkä Luonnovarakeskuksesta. Uutiskirjeen löydät täältä: https://www.vesi.fi/vesistokunnostus-uutiskirje/arkisto/elokuu-2022/ .

Hyvä saalis ”ruokakalakokeesta”

Viime vuosilta on paljon hajahavaintoja siitä, että Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ravintoketjun korjaantumisen myötä. Asian varmistamiseksi yhdistys teki verkkokalastuskokeen 30 millin verkoilla. Muutaman tunnin pyynti tuotti hyvän ahvensaaliin. Suurin ahven lähenteli puolta kiloa. Saaliissa oli muutama pikku lahna ja yksi hauki.

Muutaman tunnin verkkopyynti tuotti hyvän ahvensaaliin.

Tekniikkaa Jäälin vesitutkimuksiin

Jäälinjärveen tulevia vesiä tutkitaan nyt jatkuvatoimisella analysaattorilla. Laitteessa on antureita eri parametreja varten. Laite on asetettu tekemään mittuksia kymmenen minuutin välein. Analysaattori on upotettu uoman pohjalle näkymättömiin. Data voidaan lukea Bluetooth -yhteyden kautta. Laite nostetaan vedestä vain pariston vaihtoa varten.

Vesitutkimusten yleisenä ongelmana ovat olosuhteiden nopeat vaihtelut, jotka vaikuttavat paljonkin veden laatuun ja ominaisuuksiin. Kun perinteisesti näytteitä otetaan muutaman viikon välein, olosuhteiden vaikutukset jäävät huomiotta ja vaikeuttavat tulosten tulkintaa.’

Meneillään oleva rautatutkimus, jota analysaattori palvelee, jatkuu vielä kesän 2023.

Järvi täynnä vettä!

Viime tiistaina (16.8.2022) Jäälissä satoi vettä yli 50 milliä. Kun edellisenkään sateen (6.- 7. 8.) kaikki vedet eivät vielä olleet ehtineet purkautua Jäälinjärveen, tulovirtaama nousi suureksi hetkessä ja lähestyy jo kevättulvan tasoa (ks. kuva alempana). Järven pinta on noussut kahdessa vuorokaudessa 30 senttiä ja kesän matalimmista lukemista lähes puoli metriä. Lisää vettä tuli jo seuraavana yönä, ja sateiden on ennustettu jatkuvan. Kesätulva ei ole aiheuttanut vahinkoa rakenteille, joskin vettä tulvii maastossa mm. pitkoksille. Kiintoainelaskeumia on epäilemättä huuhtoutunut järveen paljon, sillä mitkään rakenteet eivät toimi tällaisissa olosuhteissa.

Hallitus valmisteli rakenteiden kunnostusta

Yhdistyksen hallitus päätti peruskorjata Korteojan padon syyskuun alussa. Kovan rasituksen vuoksi padossa on muodonmuutoksia ja sen tuentaa on vahvistettava. Lisäksi virtausaukon muotoa ja rakennetta muutetaan niin, että säätötarve vähenee mm. nopeissa tulvatilanteissa. Lisäksi hallitus pohti Kokkohaaran rakenteisiin kaavailtuja muutoksia. Myös Järvialtaan puomin liikuntasaumojen liitoksiin on kehitettävä ratkaisu, joka sallii puominosien liikkeen ilman syöpymisriskejä.

Jäälinjärven tilan hallitus totesi olleen alkukesällä hyvä ja pitkän ajan väriarvojen trendi on aleneva. Rankat sateet nostivat järveen tulevan virtaaman kaksikymmenkertaiseksi ja järven pinta nousi muutamassa päivässä 27 senttiä. Vaikka tulvahuippu jää lyhytaikaiseksi, järven vesi tummuu loppukesää kohti.

Yhdistyksen varikkoalue kunnostetaan ja järjestellään. Lisäksi hallitus päätti, että se voi osaltaan rahoittaa laavujen polttopuiden ”keskusvaraston” materiaalit lahjoitusvaroista. Toteutukseen kutsutaan Jäälin asukasyhdistys ja LC Jääli.

Hallitus sai raportin Rautavirta-hankkeesta. Tutkimuksessa etsitään keinoja raudan kulkeutumisen vähentämiseen. Tutkimus jatkuu vuoden 2023 syksyyn. Ohjausryhmässä on yhdistyksen edustus.

Hallitus päätti järjestää Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunnan kokouksen syksyn aikana. Toimikuntaan kuuluu mm. viranomaisia ja tutkijoita sekä keskeisiä sidosryhmiä.

Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:

Sade teki tulvan

Kahden viimeisen vuorokauden aikana Jäälissä satoi 73 millimetriä ja muutama edeltävänä päivänä yhteensä 24 millimetriä. Vettä on siis liikkeellä runsaasti. Jäälinjärven pinta on noussut kolmen päivän aikana 17 senttiä. Siitä kymmenen senttiä on tapahtunut viimeisen vuorokauden aikana. Kun säädettävät padot olivat kesäasennossa, äkillinen tulva aiheuttaa niille suurta rasitusta. Vaurioita ei kuitenkaan ole näkyvissä. Jos runsaat sateet eivät jatku, tulva laantunee nopeasti, koska valuma-alue ei juuri varastoi vettä. Lähipäivät näyttävät, miten tulva vaikuttaa järven veden laatuun. Kokemuksen mukaan on ennakoitavissa, että veden väri tummuu.

Äkillinen tulva nosti veden Kalamäen polulle, kun tulvapadon virtausaukko oli suljettuna.

Jäälin uimavedet huippulaatua

Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun seudun ympäristötoimi määrittää nämä kaikilta virallisilta uimarannoilta. Viimeisimmät näytteet on otettu 25. -27.7.2022. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälin uimavedet sijoittuvat Oulun uimarantojen kärkikastiin. Jäälin monttu on kärjessä Valkiaisjärven kanssa, ja Jäälijärven vesi Jäälinmajan rannassa kuudentena erinomaisilla tuloksilla. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä:

Alkukesä hyvä Jäälinjärvessä

Alkukesän veden laatu on ollut Jäälinjärvessä kohtalaisen hyvää. Vuodesta 2013 jatkuneessa väriarvoseurannassa parhaat alkukesän arvot ovat olleet vuosina 2015, 2020, 2021 sekä tänä vuonna. Säännönmukaisesti vesi tummuu kesän mittaan, ja tummumisen aste riippuu sateista. Pääosa vedestä tulee Saarisenojasta, ja sen väriarvot ovat nyt veden vähenemisen ja lämpenemisen myötä jo nousseet korkeiksi. Yleisesti väriarojen trendi on pitkällä aikavälillä aleneva (ks. kuva).

Alkukesän tulovesimäärä tulvakauden jälkeen on ollut tavanomainen. Enemmän vettä on tullut vuosina 2015, 2019 ja 2021.

Virallisella sinilevähavaintopaikalla (Jäälinmajan uimaranta) ei ole todettu sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen. Järven koillisperukassa on sinilevää on ollut parin päivän aikana sen jälkeen, kun tuuli oli pitkään käynyt pitkin järven selkää koilliseen.

Järviallas näyttää edelleen pidättävän kiintoainesta melko hyvin varsinkin silloin, kun tuloveden pitoisuudet ovat korkeat (ks. kuva) Kiintoaineesta suuri osa on rautaa. Sitä mitataan tiheään ylipiston tutkimuksessa, ja tulokisista tehdään päätelmät erikseen.

Suovehkan kokeilu käyntiin

Kalamäessä käytettyjä kasvillisuustutkimuslauttoja on siirretty Järvialtaaseen, ja niihin on nyt istetettu pieni määrä suovehkaa. Bioremediaatiotutkimuksen tulosten mukaan hehtaari suovehkaa voisi sitoa typpeä lähes viisistataa kiloa ja fosforia noin neljäkymmentä kiloa vuodessa. Tutkimuksessa todettiin, että suovehka kasvaa kelluvana ja ottaa tarvitsemansa ravinteet suoraan vedestä. Kokeessa suovehka myös talvehti koelautalla.

Järvialtaan alustavan kokeilun tarkoituksena on selvittää, menestyisikö suovehka Järvialtaassa niin, että sen avulla olisi mahdollista vähentää Jäälinjärveen päätyviä ravinteita merkittävästi. Jos tämä olisi mahdollista, käytännönnön ogelmaksi muodostuu suuri vuotuinen biomassan poistotarve. Tämänkertainen kokeilu käynnistyi kovin myöhään, kun kasvukausi on kiivaimmillaan. Optimaalista olisi siirtää kasvit aikaisin keväällä. Kun koealustat ovat olemassa ja paikallaan, koejärjestelyjä on jatkossa mahdollista varioida.

Suovehkaa siirrettiin neljään altaaseen 30 yksilöä kuhunkin. Henkiinjäämistä ja mahdollista kasvua seurataan kesän aikana silmämääräisesti ja tarkkailemalla lauttojen avovesi-/kasvialan muuttumista.

Rautavirta -ohjausryhmä kokoontui Jäälissä

Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen ohjausryhmää kiinnosti erityisesti Kalamäen kosteikolle rakennettu puunippukoekenttä. Puuniput ovat lyhyessä ajassa keränneet pinnalleen runsaasti rauta-humussaostumaa. Tutkijat pohtivat nyt keinoja, joilla puunippujen vaikutusta voitaisiin tutkimuksellisesti todentaa. Silmämääräisesti näyttää, että saostuman partikkelikoko olisi suurempi koealueen jälkeen kuin ennen sitä. Jos tämä olisi totta, on oletettavissa, että tämä tehostaisi saostuman laskeutumista keruualtaisiin. Toistaiseksi tästä ei ole vakuuttavaa näyttöä.

Ohjausryhmä sai myös selvityksen valuma-alueen virtausten mallintamisesta. Ojitusten vuoksi veden virtausreitit ovat olleet osaksi epäselvät. Nyt on tavoitteena ottaa suuri määrä rautanäytteitä ja pyrkiä paikantamaan raudan lähteitä. Tämän jälkeen toimenpiteitä voitaisiin suunnitella erityisesti niille alueille, mistä rautaa lähtee paljon.

Ohjausryhmälle raportoitiin myös suosimulaattorimallin esittelytilaisuus ja siihen liittyvät viestintätoimet.

%d bloggaajaa tykkää tästä: