Category Archives: Vesien hoito

MTK laati vesiohjelman ja järjesti seminaarin

MTK:n uusi vesiohjelma kattaa sekä pellot että metsät, ks. b0186129-ae43-d829-2e13-65caac7e6ee1 (mtk.fi).  Lähestymiskulma on hyvin tutkimus- ja yhteistyölähtöinen. Ohjelman alkusanat ovat: ”Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta.” Vesiohjelman pohjalta pidetyssä seminaarissa painottui valuma-aluelähtöinen tarkastelu. Suometsien asema metsätaloudessa todettiin tärkeäksi. Toisaalta niiden vesiensuojeluongelmat todettiin ja pyrittiin etsimään niihin ratkaisuja. Erityisesti painotettiin kunnostusojitusten huolellista suunnittelua ja kohdentamista todellisen tarpeen mukaan välttäen tarpeetonta pohjaveden alentamista. WWF:n puheenvuorossa (Jenny Jyrkänkallio-Mikkola) tähdennettiin vesien viivyttämistä toteamalla, että ”kun vesien poisjohtaminen on oikeus niin vastaavasti viivyttämisen pitäisi olla velvollisuus”. Luonnonvarakeskuksen Hannu Hökkä kävi läpi suometsiin liittyviä uusia toimintatapoja joskin hän totesi samalla, ettei edessä olevat metsänuudistukset ja vesiensuojelun parantamistarpeet ole helposti sovitettavissa yhteen. Hökkä piti tärkeänä, että MTK tuottajien järjestönä nostaa asioita esille ja etsii ratkaisuja yhteistyön kautta.

Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on koko toimintansa ajan pitänyt tärkeänä valuma-alueen tarkastelua. Myös yhteistyö mm. maanomistajien, viranomaisten, tutkijoiden ym. tahojen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintaperiaate. Yhdistyksen toiminta on siis samassa linjassa MTK:n vesiohjelma kanssa.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Jäsentiedote 2020

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 2020.

Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella

Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.

MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Hallituksen kokous 4/2020

Yhdistyksen hallitus piti etäkokouksen 30. marraskuuta 2020. Hallitus totesi kesän olleen Jäälinjärven tilan kannalta kaksijakoisen: kesän alussa vesi oli historiallisen kirkasta, kunnes heinäkuun voimakkaat sateet tummensivat veden koko loppukesäksi. Sinilevä- ja limalevähaittaa ei edelleenkään ollut. Kalojen elohopeamittauksessa kalojen todettiin soveltuvan hyvin ravintokäyttöön. Uimavesien hygienisessä vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli Oulun parhaimmistoa. Uuden Järvialtaan vaikutus veden laatuun oli visuaalisesti suuri, mutta veden laatumittaukset antoivat epäloogisia tuloksia.

Yhdistys keskittyy edelleen voimakkaasti rautailmiöön. Valuma-alueen suosimulaattorimallinnus valmistuu. Leppisuonojan padotustutkimus jatkuu. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä rautailmiön hallintamenetelmien kehittämiseksi.

Päättyvän vuoden toimintasuunnitelma on toteutunut hyvin; joitakin pienehköjä toimenpiteitä on jäänyt toteuttamatta. Yhdistyksen alueelle on tehty paljon vierailuja ja vuorovaiktus eri suuntiin on ollut aktiivista. Vielä hallitus keskusteli tulevan vuoden suuntaviivoista ja painotti mm. toimijoiden sukupolvenvaihdosta. Yhdistys täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen

 

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia.  Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.

Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää. 

Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.         

Jäälinjärven vesi kelvollista vaikka kesä oli kaksijakoinen

Jäälinjärven taannoiset perusongelmat – sinilevä ja limalevä – pysyivät poissa myös kuluneen kesän. Sinilevähaittaa on ollut viimeksi vuonna 2015. Alkukesällä järven vesi oli hämmästyttävän kirkas ja väriarvot mittaushistorian pienimmät. Heinäkuussa satoi normaaliin verrattuna kaksi ja puolikertaisen määrän. Sateiden tummentama tulovesi tummensi myös järviveden. Veden väriarvot voit katsoa täältä: Veden väri per 070920. Muuten veden laatu pysyi hyvänä. Oulun uimavesien vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli parhaimmistoa.

Järven veden tummuus johtuu tuloveden korkeasta rautapitoisuudesta. Raudan kulkeutuminen on massiivista. Vieläkään ei ole saatu aikaan kunnollista tieteellistä tutkimusta raudan käyttäytymisestä vesistössä. Tutkijat ovat kuitenkin tiedostaneet ongelman ja sen ratkaisemisen tarpeesta aletaan olla yhtä mieltä.

Koulukkaat kalaretkellä

Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat tutustuivat kaloihin Jäälinmajalla. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys näytti mm. kalojen perkausta ja esitteli kalan anatomiaa. Myös järven kunnostus ja Koiteli-reitti olivat esillä. Markku Vuolteenaho raportoi päivästä näin:

”Monikymmenpäinen, iloinen Jäälin koulun oppilaiden joukko opettajineen vietti kalapäivää Jäälin majan rannassa aamupäivällä perjantaina 18. syyskuuta tuulisessa syyssäässä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen talkoolaiset esittelivät kalastusta, kalan käsittelyä ja anatomiaa sekä Jäälin vesienhoitotyötä. Oppilaita kiinnosti erityisesti kalan perkaus, käsittely ja rakenteen esittely. Koiteli-reitin rakentaminen sekä sen tarjoamat mahdollisuudet olivat esillä toisessa pisteessä. Oppilaille tarjottu kalastusmahdollisuus ei tuottanut toivottua saalista, ehkä kiireisen aikataulun vuoksi. Etukäteen pyydettyjä särkiä ja ahvenia oli toki altaassa katseltavina. Makkaranpaisto ja eväiden nauttiminen nuotion tuoksussa kruunasivat kalapäivän.”

Hauki kiinnosti Ismo Karhun käsittelyssä.  Kuvat: Sanna Alalauri

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti kokouksen kahden vuoden tauon jälkeen. Toimikunta kävi aluksi Kalamäen kosteikolla, tutustui Kalamäen alueen luontorakenteisiin ja uuteen ilmeeseen ja vieraili Järvialtaalla. Kokous pidettiin Jäälinmajalla. Toimikunta arvioi, että Jäälinjärven kunto alkaa olla lähellä tavoitetilaa, ja hoidossa ollaan siirtymässä ylläpitovaiheeseen. Veden väriin voimakkaasti vaikuttavaa raudan kulkeutumista ei ole saatu hallintaan. Raudan prosessit vesistössä ja maaperässä ovat erittäin monimutkaiset, ja koko ketjun hallitsevia asiantuntijoita on Suomessa hyvin vähän. Yhdistys jatkaa pyrkimystään rautaan liittyvien ilmiöiden selvittämisessä yhteistyössä tutkijoiden ja viranomaisten kanssa. Kokousmuistion voit lukea täältä: Tmk kokous 1-2020 muistio 150920.

Vesienhoitotoimikuntaan on kutsuttu asiantuntijoita mm. ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Oulun yliopistosta ja Oulun kaupungista ja ympäristötoimesta. Lisäksi toimikuntaan on kutsuttu mm. Kiimingin jakokunnan ja Kellon kyläyhdistyksen edustajat.

Väriero uuden Järvialtaan ja Jäälinjärven veden välillä on suuri. Järvialtaan tarkoitus on pidättää tuloveden mukana järveen kulkeutuvaa kiintoainetta.

 

Jääli-kokemuksia Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset kehittävät verkostoja alueidensa vesistöjen kunnostukseen. Yhteistyöryhmä pyysi etäkokoukseensa esittelyn Jäälin kokemuksista ja erityisesti yhteistyöstä ELY-keskuksen kanssa. Keskustelussa pidettiin erityisen tärkeänä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikaista vaikutusten seurantaa. Yhdistyksen toimintaa arvioitiin yleisestikn monipuoliseksi ja ansiokkaaksi.

Yhteistyötapaaminen Oulun edustajien kanssa

Oulun kaupungin edustajat, Satu Pietola ja Marjo Honkamaa-Eskola sekä Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta vierailivat Jäälissä ja tutustuivat maastossa Leppisuonojan padotustutkimukseen, Kalamäen kosteikkoon ja vaellusreitin varustuksen viimeistelyyn sekä Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettuun Järvialtaaseen. Rautaongelmasta käytiin vakavaa keskustelua, koska rauta on Oulun seudun vesistöjen hankalimmin ratkaistava ongelma. Yhteistyötä ratkaisujen etsimisessä pidettiin tärkeänä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: