Category Archives: Vesien hoito

Hallitus valmistautuu Järvialtaan toteutukseen

Vesienhoitoyhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa. Pääasiana oli Järvialtaan toteutukseen valmistautuminen. Raudan kulkeutumisongelmaa koskevaa aktiviteettia on nyt meneillään paljon, ja se on myös Järvaltaan rakentamisen syy. DI Markus Saari Oulun yliopistosta vieraili hallituksen kokouksessa kertomassa monimutkaiseen rautailmiöön liittyvistä prosesseista. Näitä  prosesseja ei vielä riittävästi tunneta. Niitä selvitetään mm. koko Kaliemenjoen valuma-aluetta koskevassa tutkimuksessa. Myös uusia tutkimus- ja parantamishankkeita yritetään saada käyntiin.

Kokouspöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2019

 

Diplomityö Kalimenjoen rautakulkeutumasta

Oulun yliopiston ympäristötekniikan laitokselle tehdyssä Joonas Määtän diplomityössä on ansiokkaasti tarkasteltu raudan kulkeutumista maaperästä vesistöön. Työstä käy ilmi, että raudan esiintyminen eri olomuodoissaan on erittäin monimutkainen ilmiö. Prosessina raudan mobilisoituminen voi olla joko kemiallinen tai mikrobiologinen ilmiö. Näiden vaihtoehtoisten prosessien esiintyminen riippuu monista ympäristöolosuhteista, jotka alati vaihtelevat. Lisäksi nämä prosessit linkittyvät toisiinsa. Olennainen muuttuja ilmiöiden kannalta on pohjavedenpinnan taso ja vaihtelu turvemailla.

Työssä on otettu vesinäytteitä jokseenkin koko Kalimenjoen valuma-alueelta. Eri alueilta saadut tulokset poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta dramaattisia eroja ei ole. Tulokset vastaavat hyvin niitä havaintoja, joita Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tehnyt lähes kymmenen vuoden kuluessa. Diplomityön voit ladata täältä: Määttä diplomityö Kalimenjoen rautakulkeuma  

Jäälinjärven tila on kunnostuksen myötä parantunut, mutta raudan kulkeutumista järveen ei ole saatu riittävästi hallintaan. Sen vuoksi Jäälinjärven kaakkoispäähän aletaan rakentaa ns. Järviallasta, kun jää kestää liikkumisen ja työskentelyn alueella. Tulovesien viipymä Järvialtaassa on tavanomaisilla kesävirtaamilla useita vuorokausia. Tämän arvioidaan tehostavan merkittävästi kiintoaineen pidättymistä alueelle.

Kansainvälinen tutkijaryhmä tutustui Jäälinjärven valuma-alueeseen

Pohjoismaisen Biowater -projektin tutkijaryhmä oli yhdistyksemme vieraana tiistaina 1. lokakuuta yliopistotutkija Hannu Marttilan johtamana. Biowater -projekti selvittää laaja-alaisesti biotaloushankkeiden mukana lisääntyvän metsien käytön ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämistä. Vieraamme tulivat bussilla Heikkisentietä Kalamäen kohdalla olevalle kääntöpaikalle, josta matka jatkui kävellen ensin Kalamäen kosteikolle ja siitä edelleen Kokkohaaraan Markku Vuolteenahon ja Eero Laineen opastamina. Kohteissa esittelimme ja keskustelimme laajasti kohteiden ominaisuuksista ja toiminnasta sekä tuloksista ja haasteista. Kävelymatkan aikana oli vieraillamme lisäksi tilaisuus nähdä ja keskustella eri vaiheissa olevista metsätalouskohteista. Kalamäen tervahauta sai myös ansaitsemansa huomion. Vierailu päättyi kiitoksin kahvitteluun Jäälinmajalla.

Biowater-vieraat matkalla Kalamäestä Kokkohaaraan

VYYHTI-ydinryhmä piti kokouksensa Kalamäen laavulla

VYYHTI-verkosto pitää yllä ja kehittää omatoimista vesistökunnostusta mm. edistämällä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta, jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa ja tutustumalla kunnostuskohteisiin. Verkoston ydinryhmä koostuu pääasiasa tutkijoista ja viranomaisista. Kokoonpanoon kuuluu myös kokeneita kunnostajia. Ryhmä piti viimeisimmän kokouksensa yhdeksän hengen voimalla Kalamäen laavulla 27. syyskuuta. Olosuhteet olivat kokoontumiselle suotuisat; sää oli täysin tyyni ja lämpötila pitkästi yli kymmenen astetta. Kokouksen jälkeen ryhmä tutustui Kalamäen kosteikkoon ja mm. uuteen lintutorniin.

Rantapohja täytti pääuutissivun Jäälin Järvialtaalla

Rantapohja kertoo laajasti Jäälin vesien kunnostuksesta ja pian käynnistyvän suuren laskeutusaltaan toteuttamisesta. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja Järvialtaasta 040919

ELY-keskus teki videon vierailustaan Jääliin

Rahoittajat, muiden muassa ympäristöministeriö, ovat kiinnostuneet, mitä heidän rahoituksellaan saadaan aikaan. ELY-keskuksen edustajat vierailivat tällä näkökulmalla Jäälissä 16. heinäkuuta. Käynnistä syntyi video, joka painottuu Jäälin vesienhoitorakenteisiin ja erityisesti niiden ylläpitoon. Video on ladattavissa täältä:  https://www.youtube.com/watch?v=V1MNtyVoMyU .

Yhdistus päätti Jäälin Järvialtaan rakentamisesta

Yhdistyksen hallitus päätti 23.7. pitämässään kokouksessa ryhtyä toteuttamaan Jäälinjärven kaakkoispäähän suunniteltua suurta laskeutusallasta. Hankkeessa Jäälinjärven päästä erotetaan runsaan kolmen hehtaarin suuruinen osa kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erottava rakenne tehdään suodatinkankaasta, joka kannatetaan pintapuomilla ja painotetaan metalli- ja betonipainoilla.  Rakennusosien esivalmistus tehdään syksyn aikana. Rakenne asennetaan jään päältä niin, että kangas laskeutuu paikalleen jään sulaessa.

Järvialtaan tarkoituksena on vähentää Jäälinjärveen tulevan veden mukana liikkuvan rauta-humus -kiintoaineen leviämästä laajalle järveen. Yhdistys on jo aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää Saarisenojaan. Niihin laskeutuvaa kiintoainetta poistetaan vuosittain pumppaamalla. Näillä järjestelmillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10 tonnia vuodessa  kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa kiintoainehiukkasista kuitenkin läpäisee nykyiset järjestelmät ja päätyy järveen.

Jäälinjärveen laskeviin Saarisenojaan ja Korteojaan rakennetut kosteikot toimivat ravinteiden osalta hyvin. Liukonen typpi vähenee kosteikoissa keskimäärin kahdelle kolmaosalla ja liukoinen fosfori noin neljäsosalla. Tulevien ravinteiden väheneminen on vaikuttanut osaltaan siihen, että Jäälinjärvessä ei ole ollut sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen.

ELY:n edustajat tutustuivat Jäälin vesienhoitoon ja toiminnan ylläpitoon

Ympäristöministeriö ja ELY-keskus ovat kiinnostuneita toiminnasta, jota heidän myöntämällään rahoituksella syntyy. Erityisesti viraomaista kiinnostaa jatkuva ylläpito, joka useissa projektiluonteisissa hankkeissa tahtoo jäädä vähälle huomiolle. ELY-keskuksen edustajat saivat tutustumiskäynnillään monipuolisen esittelyn Jäälin vesienhoidosta sekä siihen osaltaan liittyvästä Koiteli-reitistä, joka on linjattu kulkemaan kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Vierailulla kerättiin kuva- ja videomateriaalia viranomaisen viestintää varten.

ELY-keskus myönsi äskettäin yhdistykselle rahoituksen mm. suuren laskeutusaltaan toteuttamiseen Jäälinjärven kaakkoispäähän.

Jaana Rääpysjärvi ja Heidi Hannula ELY-keskuksesta dokumentoivat mm. Kokkohaaran lietealtaan pumppauksen. Kuvassa taustalla tyhjennetty lieteallas ja pumppaajat Kari Tiri ja Kari Väyrynen.

Kokkohaaran lietteet pumpattiin

Kokkohaaran lietteenkeruuallas tyhjennettiin pumppaamalla viereiseen erotusaltaaseen. Aikaisempien vuosien tapaan altaan pohjalle oli kertynyt runsaasti rautasaostumaa. Pumppausta vaikeutti lehtikertymä, joka tukkii helposti lietepumpun. Myös lehtiä saatiin vähennetyksi huomattavasti. Pumppaus tehdään kerran vuodessa. Lietettä kertyy erityisen paljon lämpimän veden aikana, kun taas talvella altaaseen ei laskeudu juuri mitään.  Aikaisempien seurantojen perusteella  lietealtaan tyhjennyksellä vesistöstä saadaan pois noin 2 -3 tonnia kiintoainetta kuiva-aineeksi laskettuna. Lietteeseen on sitoutunut suuri määrä ravinteita, erityisesti fosforia. Kiintoainevirran pysäyttäminen ja poistaminen vesistöstä on siis tärkeää myös Jäälinjärven ravinteiden vähentämiseksi.

Lietteenkeruualtaan tyhjentäminen pumppaamalla kestää 4 – 5 tuntia.

 

Jäälin Järvialtaan rahoitus varmistui

ELY-keskus myönsi avustuksen hankkeelle, jonka nimi on ” Rauta-humus -kiintoaineen kulkeutumisen hallinta ja vaikuttavuuden seuranta Jäälinjärvellä”. Hankkeen keskeinen osa on 3,5 hehtaarin suuruisen alueen erottaminen Jäälinjärven kaakkoispäästä kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erotusrakenteeksi on suunniteltu suodatinkangas, joka kannatetaan muoviputkesta rakennettavalla puomilla ja painotetaan pohjaan teräspainoilla. Rakenne ankkuroidaan paikalleen järeillä betonipainoilla. Hankkeen luvat ovat kunnossa. Hanke toteutetaan ensi talven aikana pääasiassa jään päältä.

Raudan kulkeutuminen on osoittautunut erittäin massiiviseksi ilmiöksi. Yhdistys on aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää, joihin laskeutuva liete poistetaan lietepumpulla. Näillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10  tonnia vuodessa kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta läpäisee lietteenpoistojärjestelmät ja päätyy Jäälinjärveen. Sen vuoksi on valmisteltu nyt toteutettavaksi tuleva suuri laskeutusallas.

 

%d bloggers like this: