Category Archives: Vesien hoito

Yhdistys tiivisti kokemuksiaan VYYHTI-loppuseminaarissa

Loppuvaiheessa oleva VYYHTI-hanke kokosi useita kymmeniä osallistujia loppuseminaariin, jossa esiteltiin hyviä vesistöjen kunnostusesimerkkejä eri puolilta maakuntaa. Jäälin vesienhoidosta kertoi Eero Laine. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä: Eero Laine VYYHTI-loppuseminaari 291118. Tilaisuudessa näytettiin myös VYYHTI-video, jossa kerrotaan kunnostuksista Taivalkosken Tyräjärvellä, Pudasjärven Panumajärvellä ja Jäälinjärvellä. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=p4fjgbHxQHM&t=2s.

Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän

Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.

Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.

Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.

Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.

 

Metsäkeskus ei rahoita Järviallasta

Metsäkeskus on ottanut kannan, ettei se vie Jäälin Järvialtaan toteuttamista kilpailutukseen. Perustelut liittyvät pääasiassa Metsäkeskuksen sisäiseen byrokratiaan, mutta myös hanketta on epäilty sen vuoksi, että toteutustapa ei ole yleisesti käytetty. Metsäkeskus arvioi myös virheellisesti, että pääosa yksityismetsätalouden aiheuttamista ongelmista olisi jo hoidettu aikaisemmalla Kemera-rahoituksella. Liukoisten ravinteiden osalta tämä pitääkin paikkansa, mutta kiintoaineongelma ei ole poistunut eikä edes merkittävästi pienentynyt.

Vielä on epäselvää, voidaanko hanketta esittää Metsäkeskukselle rahoitettavaksi uudelleen. Myös muita rahoitusvaihtoehtoja selvitetään. Metsäkeskuksen kielteinen kannanotto saattaa vaikeuttaa hankkeen toteuttamista suunnitellussa aikataulussa ensi talven jäiltä.

Kaksisataa vierasta Jäälin koululta

Jäälin koulun 3. ja 4. luokan oppilaat ja opettajat, yhteensä lähes 200 vierasta, osallistuivat luontopäivään, joka suuntautui Jäälinjärven kaakkoispäässä sijaitsevaan Kalamäkeen. Vesinhoitoyhdistys esitteli mm. järven ravintoketjua, Jäälinjärven kunnostusta ja Jäälin  – Koitelin välistä vaellus- ja hiihtoreittiä. Toinen yhdistyksen järjestämä rasti oli Kalamäen talon historia. Kolmas rasti oli kasvien tunnistustehtävä. Sen järjestivät opettajat. Tunnistuskohteet sijoittuivat Koiteli-reitin alkupäähän. Oppilailla riitti kiinnostusta ja kysymyksiä, ja järven ravintoketju oli jo ennestään hyvin hallussa.

K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille makkarat, mehut ja kahvit. Sääkin oli suotuisa. Kiittävää palautetta jaettiin vuolaasti.

Yhdistyksen teltalla tutkittiin mm. järven ravintoketjua. Kuva: Risto Piirainen.

Markku Vuolteenaho kertoo Kalamäen historiasta. Kuva: Risto Piirainen.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi onnistumisista Jäälinjärven kunnostuksessa

Maaseudun Tulevaisuus kertoi kahdeksan palstan jutussaan Jäälinjärven kunnostuksen tuloksista. Juttu perustuu kunnostusaktiivi Eero Laineen haastatteluun. Juttua todentaa Oulun Seudun ymäristötoimen tarkastaja Hannu Salmen lausunto. Voit lukea jutun täältä:    Maaseudun tulevaisuus 240918

Maaseudun Tulevaisuus kertoo olevansa Suomen toiseksi luetuin sanomalehti.

 

 

Jäälinjärven tila on parantunut, mutta lisätoimia tarvitaan

Yhdistyksen hallitus arvioi vuoden neljännessä kokouksessa, että Jäälinjärven tila on parantunut muutaman viime vuoden aikana. Rautailmiön hallitsemiseksi valmistellaan kuitenkin suurta laskeutusallasta. Myönnetyt rahoitukset päättyvät tänä vuonna. Hallitus selvittää jatkorahoitusvaihtoehtoja. Lue pöytäkirja täältä: VHY hallitus ptk 4-2018.

Jääliläisten näkemyksiä Vesistökunnostusverkoston kehittämiseen

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston suunnitteluryhmä kutsui yhdistyksen edustajan keskustelemaan verkoston toiminnan kehittämisestä. Yhdistyksen näkemykset edustavat pienen toimijan näkökulmaa. Syvällinen keskustelu käytiin neljästä teemasta: 1) miksi omatoimista kunnostusta tarvitaan, 2) vesistökunnostusverkoston perustehtävät, 3) pienten toimijoiden kiinnostus, kannustus ja palkitseminen ja 4) valtakunnallinen ja alueellinen toiminta.

Parinkymmenen minuutin alustuksen pohjalta syntyi kahden tunnin rakentava keskustelu. Suunnittelyryhmä päätti ottaa useita näkökohtia jatkotarkasteluun. Alustuksen diat voit katsoa täältä VKV-puheenvuoro 060918.

Rantapohja: Jääli kehittyy monella rintamalla

Rantapohja listaa pääkirjoituksessaan pikän liudan Jäälin kehityskohteita ja toteaa muun muassa, että talkootyö ja asukasaktiivisuus ovat voimissaan. Esimerkkinä näistä lehti mainitsee Jäälinjärven hoitotoimet, Jääli-Koiteli reitin ja valokuituhankkeen. Lue juttu täältä: Rantapohja 170718.

Jäälinjärven vesi on hyvää

Alkukesän vesianalyysien perusteella Jäälinjärven vesi on tummaa mutta laadultaan hyvää. Väriarvojen pitemmän aikavälin trendikin on alaspäin. Järveen tulevien ravinteiden osalta kosteikot toimivat hyvin. Korteojan veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Korteojan kosteikko vähentää kuitenkin typen liukoisia osia 50 – 90 prosenttia. Myös liukoinen fosfori vähenee Korteojan kosteikossa parillakymmenellä prosentilla. Korteojan vaikutus Jäälinjärven veden laatuun ei ole kovin suuri, koska purkautuva vesimäärä on vain viidennes järveen tulevasta vesimäärästä. Saarisenojan ravinnepitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin Korteojassa. Myös Kalamäen kosteikko toimii ravinteiden osalta hyvin. Esimerkiksi Saarienojasta järveen tulevan veden liukoinen fosfori oli samalla tasolla kuin Jäälinjärvestä lähtevän veden.

Kiintoaineen osalta kosteikoiden toiminta on edelleen mysteeri. Kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän, vaikka samanaikaisesti kiintoainetta poistuu lietteenpoistojärjestelmiin. Kysymys lienee raudan olomuodon muuttumisesta, kun vesi kosteikoiden kohdalla lämpenee useilla asteilla. Saarisenojan kiintoainepitoisuuksien pitemmän ajan trendi on kuitenkin aleneva. Tutkimustulosten graafisia tuloksia voit tarkastella täältä: Kooste grafiikka 2018 130718

Valtakunnallisen seminaarin aineisto on jaettu

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari pidettiin Oulussa 12. – 14. kesäkuuta. Seminaarin laaja ja monipuolinen aineisto on ladattavissa osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Uutiskirje/Oulussa_kehitettiin_vesistokunnostusta_j(47265) . Pääosa puheenvuoroista on katsottavissa videoesityksinä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen videopuheenvuoro on osoitteessa

https://www.youtube.com/watch?v=4O3LoAR2j98&list=PLaNhXh80_8Zq7E13LUSE2Zhu_gYXbeuLd&index=14  . Yksi seminaarin retkistä suuntautui Jääliin. Retkeilystä laadittu raportti on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Uutiskirje/Kelluvaa_rautasakkaa_ja_kasvilauttoja_se(47272). Myös Rantapohjan juttuun on annettu linkki.

Seminaariin osallistui noin kaksisataa asiantuntijaa tai kunnostuksesta muuten kiinnostunutta henkilöä. Jäälissä heistä vieraili nelisenkymmentä. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille lounaan Jäälinmajalla. Jääli-osuus onnistui hyvin, ja myös sää oli retkeilylle suosiollinen.

%d bloggers like this: