Category Archives: Vesien hoito

Puuniput ”pyynnissä”

Puunippututkimusalue on laitettu loppukuntoon kesän tutkimusta varten. Useissa tutkimuksissa veteen lisätyn puuaineksen on todettu lisäävän vesistön monimuotoisuutta ja sen myötä parantavan veden laatua. Saarisenojaan Kalamäen alueelle tuotiin kevättalvella havupuuta ja niistä koottiin kaksitoista nippua 45 metrin matkalle. Alueen mitalle rakennettiin nyt kulkusilta näytteenottoa ja tutkimusta varten. Koe on osa Oulun yliopiston yhdistyksen kanssa tekemää rautailmiötutkimusta. Jäälissä raudan kulkeutuminen on massiivista. MIelenkiintoista on, toimiiko puu Jäälin olosuhteissa samalla tavalla kuin yleensä.

Yhdistys antoi palautteen Näppärinkankaan kaavaluonnoksesta

Näppärinkankaalle valmisteltu asemakaava on tärkeä osa Jäälin kehitystä, ja yhdistys on jo aiemmin tätä tukenut. Yhdistyksen mielestä kaavan valmistelu on tehty hyvin ja taustaselvitykset ovat laajat. Palautteessaan yhdistys on kiinnittänyt huomiota kaavaluonnosalueen ulkopuolelta tulevien vesien käsittelyyn ennen niiden johtamista Jäälinojaan. Yhdistys esittää, että näiden vesien käsittelyrakenne on määriteltävä kaavassa velvoittavaksi. Toiseksi yhdistys katsoo, että rakenne tulisi sijoittaa yhdistyksen aiemmin esittämään kohtaan, jotta kaivutarpeet ja kustannukset minimoituisivat. Kaivut ja kaivumaiden kuivuminen on Jäälissä erityinen ympäristöriski, sillä alueen moreenit ja hiekat sisältävät yleisesti rikkipitoista mustaliuskeainesta. Palaute on luettavissa täältä:

Hoitokalastus käynnistyi uusin voimin

Särkikannan pienentämisellä on tärkeä osa Jäälinjärven kunnon kohentumisessa. Pääosa järven särkikannasta on syntynyt merestä nousevista emokaloista. Noususärkiä pyydetään rysällä Jäälinjärven luusuasta.

Tämän kevään pyynti on alkanut. Rysän asentamiseen osallistui puoli tusinaa uutta talkoolaista. Tämä on yksi osa yhdistyksen tavoittelemaa sukupolvenvaihdosta, jotta tominta jatkuu ja saavutetut tulokset voidaan pitää yllä.

Kokemuksen mukaan kutusärkiä nousee noin viikon ajan. Muut kuin särkikalat vapautetaan rysästä. Rysä poistetaan heti nousun päätyttyä. Särkisaalis on vuosien mittaan vähentynyt, mikä kertoo kannan pienentymisestä. Särjet ovat jo pitkään päätyneet hyötykäyttöön. Särkiä voi kysyä Kari Tiriltä, p. 0400 586 776.

Leppisuonojan tutkimuspatoa korjattiin

Yhdistys on vuonna 2018 käynnistänyt Laivakankaan harjun eteläpuolella sijaitsevassa, ”Leppisuonojaksi” nimetyssä ojassa tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä, kun ojaa padotetaan. Kevytrakenteisellä padolla oli ilmeinen vaurioriski, kun ojan reunat olivat sulamisen jälkeen vettyneessä tilassa ja patolevyn tuki oli siksi heikko. Sen vuoksi vettä alennettiin lyhytaikaisesti, ja patolevy tuettiin paikalta saaduilla kivillä.

Tutkimus jatkuu vielä ainakin ensi vuoteen. Tulokset raportoidaan yliopiston Rautavirta-tutkimuksen yhteydessaä. Patoa ei liene tarpeeen purkaa tutkimuksen päätyttyä, sillä korkeampi vedenpinta ojassa on joka tapauksessa ympäristön kannalta eduksi. Ojaan johdetaan asuinalueen kuivatusvesiä, mutta pääosa vedestä suotautuu Laivakankaan harjusta. Kalankulkua ojassa ei ole eikä siihen tarvitse varautua.

Suosimulaattoria esitellään maanomistajille – Rantapohja antoi asialle paljon palstatilaa

Jäälinjärven valmuma-alueen maanomistajille järjestetään suosimulaattorin esittelytilaisuus Huttukylän nuorisoseuran talolla torstaina 2.6.2022 klo 18. Suosimulaattori on mallinnustyökalu, jolla voidaan tarkastella metsäkuvioittain, onko kunnostusojitus tarpeellinen ja taloudellisesti kannattava. Uusien tutkimustulosten mukaan puuston kasvuun riittää kohtuullisen pieni kuivavara, eikä ylisyvistä ojista ole hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Ojitussyvyydellä on suuri merkitys Jäälinjärven valuma-alueella siksi, että siellä esiintyvä mustaliuskeaines aiheuttaa raudan vapautumista maaperästä silloin, kun pohjaveden pinta alenee ojituksen seurauksena.

Esittelytilaisuuden järjestävät MTK, paikallinen metsänhoitoyhdistys, Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:

ProAgria julkaisi kirjoituksen Jäälin rautaongelmasta

ProAgria pitää yllä VYYHTI-verkoston vesiaiheista blogia. Tällä kertaa blogissa julkaistiin Birger Ylisaukko-oja kirjoitus ”Kun ratkaisuja ei ole tarjolla, ne on etsittävä”. Voit lukea kirjoituksen täältä: https://www.proagriaoulu.fi/fi/kun-ratkaisuja-ei-ole-tarjolla-ne-on-etsittava?utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Ajankohtaista%20vesienhoidosta%20-%20tule%20mukaan%20kevaan%20ja%2

Puuta veteen

Oulun yliopiston kanssa tehtävän rautatutkimuksen osana testataan vedessä olevan puuaineksen vaikutuksia vesistön ekosysteemiin. Suomen ympäristökeskus on saanut tästä menetelmästä mielenkiintoisia tuloksia viime vuosina. Puu toimii tartunta-alustana monille eliölajeille, ja sen seurauksena vesistön monimuotoisuuden on havaittu huomattavasti lisääntyvän. Tämä puolestaan edistää vesiprosesseja, joiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti veden laatuun. Jäälin tutkimuksessa puunippuja on sijoitettu Saarisenojaan välittömästi Kalamäen kosteikon yläpuolelle sekä ylemmäksi Kokkohaaraan. Kalamäen niput ovat havupuuta ja Kokkohaaran puut koivua. Niput on kiinnitettu rantaan, jotta ne pysyvät paikallaan.

Kalamäen alueelle puuniput on sijoitetu sik-sak-mutoon 45 metrin matkalle. Kuvassa näkyviä lankkuja on käytetty nippujen asennukseen. Lankuista tehdään lopuksi pitkos koealueen päälle, jotta vesi- ja eliönäytteiden ottaminen tulee mahdolliseksi koko rakennelman matkalta (ylempi kuva)

Kokkohaaran koivuista on koottu yhtenäinen 20 metrin pituinen nippu, joka on sijoitettu virran suuntaisesti (alempi kuva).

Oulu avustaa Jäälinjärven hoitoa

Oulun kaupunki myönsi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle 5000 euron avustuksen Jäälinjärven kunnostuksessa saavutettujen tulosten ylläpitoon ja vesistön tilan seurantaan kuluvana vuonna. Ennen ratkaisua yhdistyksen hakemus sai Oulun kaupungin ympäristöohjelman seurantaryhmän hyväksynnän. Oulu on tukenut yhdistyksen toimintaa vuosina 2019 – 2021 enintään 7000 eurolla vuosittain. Oulun kaupungin kanssa tehdään yhteistyötä mm, rautailmiöön liittyvissä tutkimuksissa.

Hallitus suunnitteli tulevaa ja päätti järjestää vuosikokouksen 24.2.2022 Jäälinmajalla

Yhdistyksen hallitus totesi päättyneen vuoden toteutuneen melko hyvin suunnitelmien mukaisesti. Myös rauta-/humus -kiintoaineen pidättyminen Järvialtaaseen toteutui edellisvuotta selvästi paremmin. Hallitus päätti parin seuraavan vuoden peruskorjaustarpeista, hyväksyi Jäälin luontorakenteiden hoidosta pidetyn kokouksen esityksen ja jatkaa yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa. Päättyneen vesivisiokauden jatkeeksi hallitus päätti laatia uuden vesivision, joka ulottuu vuoteen 2030. Vuosikokousasiakirjat hyväksyttin esitettäväksi toiminnantarkastajalle ja vuosikokoukselle. Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä:

Vesistökunnostusverkosto kahvitteli sattumusten äärellä

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjesti etäkahvittelun teemalla ”Ei mennyt niinkuin Strömsössä. Mitä opittiin tai mitä siitä seurasi”. Sattumuksia esittelivät Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta, Heikki Mäkinen Vesijärvisäätiöstä ja Birger Ylisaukko-oja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksestä. Yhteinen toteamus oli, että kaikille sattuu. Jäälin puheenvuoron otsikoksi oli käännetty: ”Joskus menee paremmin kuin Strömsössä”. Tällä viitattiin limalevähaitan poistumiseen, johon johtavat järvitutkijat eivät vuonna 2012 pidetyssä Jäälinjärvi-seminaarissa antaneet juuri mitään toivoa. Sattumuksina kerrottiin lähinnä patojen kanssa koetuista ongelmista. Näistä on kerrottu myös yhdistyksen juhlakirjassa.”

%d bloggaajaa tykkää tästä: