Category Archives: Vesien hoito

Jäälin keskuksen hulevedet imeytetään maahan

Jäälin keskuksen asemakaavan muutosluonnoksessa varaudutaan imeyttämään hulevedet maahan. Hulevesiviemäreitä rakennetaan ainoastaan tulvatilanteita varten. Tämä vähentää Jäälinojan kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Oulun uuden rakennusjärjestyksen valmisteluvaiheessa vuonna 2016 yhdistys nosti esiin vaatimuksen hulevesien imeyttämisestä aina kun se on mahdollista.  Valtuuston hyväksymässä rakennusjärjestyksessä  imeyttäminen onkin pääsääntö. Nyt valmisteltavassa Jäälin keskuksen kaavassa hulevesien imeyttämiseen on suunniteltu useita alueita ja vettä läpäiseviä päällysrakenteita.

Yhdistys jätti Jäälin keskuksen kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jossa annetaan tunnustusta hulevesisuunnitelmasta. Lausunnossa tähdennetään, että kaavamääräyksillä tulee varmistaa lopullisten ratkaisujen oikea suunnittelu ja toteutus niin, että tavoite toteutuu käytännössä. Yhdistyksen mielipiteen voit lukea täältä: Jäälin keskuksen kaava mielip 131117.

 

Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.

Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.

Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.

Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017

YLE kertoi Jäälin vesien kunnostuksesta

Suomen radio lähetti valtakunnan kanavalla pätkän Jäälinjärven kunnostuksesta. Haastattelu on kuultavissa YLE Areenassa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4216980#autoplay=true 10:45 minuutin kohdalla. Asiaa käsiteltiin lyhysesti myös Pohjois-Suomen uutisissa perjantaina 6. lokakuuta. YLE Oulun nettisivuilla asiasta on esitetty laaja kooste: ks. https://yle.fi/uutiset/3-9869005 .

Ministeri Tiilikainen luovutti Vesistöteko -palkinnon yhdistykselle

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan loppuhuipennus koettiin Helsingissä, kun ympäristöministeri Tiilikainen palkitsi kolme eniten kannatusta saanutta tekoa Jokihelmi -lasiveistoksella ja kunniakirjalla. Jäälin kunnostusten lisäksi palkituksi tuli Iijokisoutu sekä Honkalanrannan luonnonsuojelualue Hämeenlinnassa.

Palkitseminen oli Silakkasoudun päätöstapahtuma. Silakkasoutu on hyväntekeväisyystapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren suojelua. Soutuun osallistui noin 250 soutajaa seitsemällätoista kirkkoveneellä. Soutureitti alkoi Finlandiatalolta ja päättyi Kauppatorin rantaan. Päätöslounas ja palkitseminen oli Helsingin kaupungintalossa. Lounaan aikana valkokankaalla pyörivät palkittujen tahojen esittelydiat. Järjestäjien lehdistötiedote avautuu täältä: http://www.silakkasoutu.fi/@Bin/176950/Suomalaisten_vesistotekojen_vuosi_huipentui_silakkasoutuun_011017.pdf.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen palkinnon ottivat vastaan Markku Vuolteenaho ja Birger Ylisaukko-oja.

Kari Alakosken suunnittelema Jokihelmi

Veneet odottavat soutajia Finlandiatalon rannassa

 

Soittokunta otti soutajat vastaan Kauppatorin rannassa

Yhdistyksen diat pyörivät ravintolan valkokankaalla

Palkitut ja ympäristöministeri

P

 

 

SYKEn tiedote: kolme innostavinta palkitaan – Jäälinjärvi mukana

Suomen ympäristökeskuksen tiedote 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan päättymisestä on julkaistu osoitteessa http://www.syke.fi/fi-FI/content/44606/0. Vuoden 2017 innostavimpana vesistötekona palkitaan tiedotteen mukaan kolme tekoa, joista yksi on Jäälinjärven kunnostus. Muut palkittavat ovat Honkalanrannan luonnonpuistoalue Hämeenlinnassa ja Iijokisoutu.

 

Rantapohja kertoi Jäälin vesistökunnostusten palkitsemisesta

Rantapohja kertoi, että Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on valittu kolmen parhaan joukkoon 100 suomalaista vesistötekoa kampanjassa. Yhdistyksen edustajat on kutsuttu Helsingissä 1. lokakuuta järjestettävään palkitsemistilaisuuteen. Uutisen voit katsoa täältä: Rantapohja 210917

200 vierasta Jäälin koululta

Jäälin koulun kolmennet ja neljännet luokat tutustuivat vesienhoitoon ja rantaluontoon Jäälinmajalla. Kullakin ryhmällä oli kolme rastia: opettajien laatima tietovisa rannalle levitettynä, vesienhoitoyhdistyksen kunnostusesittely sekä makkara- ja mehurasti. Yhdistyksen infopisteellä käytiin läpi järven ravintoketjua, ihmistoiminnan vaikutusta vesistöön ja häriintyneen ravintoketjun hoitoa sekä pohdittiin järven käyttökelpoisuutta ihmisen kannalta.

Sää oli suosiollinen ja tapahtuma kaikin puolin onnistunut. K-Supermarket Jääli tarjosi tapahtumaan makkarat ja mehut.

100 suomalaista vesistötekoa -kampanja: Jäälinjärvi finalistien joukossa

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan tavoitteena oli kerätä alkuvuodesta lähtien mahdollisimman paljon erilaisia vesistötekoja kautta Suomen. Kampanjan raati on nyt valinnut niistä kymmenen. Niistä palkitaan kolme yleisöäänestyksen perusteella. Palkinnot jaetaan Helsingissä Silakkasoutujen yhteydessä 1. lokakuuta.

Kampanjan raati on valinnut Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kunnostustoimet finalistien joukkoon. Raati koostui Suomen rotareiden, Suomen Melonta- ja Soutuliiton, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ja Suomen ympäristökeskuksen edustajista.

Kymmenen finalistia ja niiden äänestysohje löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/100_suomalaista_vesistotekoa/Aanestys . Äänestys päättyy 18. syyskuuta.

Rautailmiö kasvoi isoksi tutkimusteemaksi

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen esille nostama massiivinen rautailmiö on kasvanut isoksi tutkimusteemaksi. Asiasta on laadittu tutkimussuunnitelma, jolla haetaan 1,85 milj. euron rahoitusta EU:n Interreg Nord -ohjelmasta. ProFe -hankkeen toteuttajia ovat SYKE (päähakija), Oulun yliopisto, Luulajan yliopisto,  Lapin yliopisto  ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Vesienhoitoyhdistys on antanut tukikirjeen hankkeelle. Siinä yhdistys lupaa hankkeen käyttöön kaiken hallussaan olevan tiedon ja kokemuksen ja sitoutuu etsimään alueeltaan sopivaa kohdetta kenttätutkimuksia varten.

Hankekuvauksen mukaan päähuomio kiinnitetään raudan lisääntyneestä huuhtoutumisesta aiheutuvien vesistöhaittojen torjuntaan valuma-alueella. Hankkeessa keskeisessä asemassa on lisätä valuma-alueilla jo käytössä olevien vesiensuojelutoimenpiteiden puhdistustehokkuutta. Myös uusia menetelmiä ja menettelytapoja maaperästä vesistöihin kohdistuvan rautakuormituksen vähentämiseksi kehitetään. Perustaa tälle työlle luodaan selvittämällä syyt raudan lisääntyneelle huuhtoutumiselle alueen vesistöjen vedenlaadun pitkäaikaisseurantojen tuloksia Suomessa ja Ruotsissa tarkastelemalla sekä hankkimalla uutta biogeokemiallista tietoa valuma-alueelle perustettavilta pilottialueilta. Myös kunnostusmenetelmiä rautakuormituksen jo pilaamille vesistönosille kehitetään.  ProFe hanke tuottaa uusia ratkaisuja loppukäyttäjien ongelmien ratkaisuun. Heidät pyritäänkin vahvasti osallistamaan mukaan hankkeeseen tehokkaan tiedon välittämisen ja yhteisten palaverien avulla. Lisäksi hankkeen työssä on tarkoitus hyödyntää alueella Suomessa ja Ruotsissa jo olevaa paikallista vesienhoidon osaamista mahdollisimman tehokkaasti.  Näin alueella jo olemassa oleva osaaminen saa ansaitsemansa tunnustuksen ja rajan ylittävää vesienhoidollista yhteistyötä tehdään myös tulevaisuudessa.

Sateet nostivat pienen tulvan

Jäälissä satoi neljän vuorokauden aikana 30.8. – 2.9.  noin 70 millimetriä. Kun valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, tulovirtaama Jäälinjärveen nousi noin vuorokauden viiveellä kahdeksankertaiseksi sateita edeltävään tasoon verrattuna. Järven pinta on noussut sateiden alusta 25 sentillä ja nousee yhä, joskin nousu on jo hidasta ja päättyy pian. Tulovirtaaman huippu, noin 0,9 kuutiometriä sekunnissa,  esiintyi 3. syyskuuta. Viime kevään suurin tulovirtaama oli 3,8 kuutiometriä sekunnissa. Saarisenojan virtaamakäyrän näet täältä: Saarisenojan virtaama 2017

%d bloggers like this: