Category Archives: Vesien hoito

Vähän saalista Jäälin hoitokalastuksesta

Jäälinjärveen nousi tänä keväänä vähän kutusärkiä: hieman alle sata kiloa, kun enimmillään saalis on ollut 1500 kiloa. Yksi selitys lienee, että vaeltava särkikanta on pienentynyt, kun sitä on poistettu vuodesta 2011 lähtien. Toisaalta tämä kevät on ollut laajemminkin poikkeuksellinen. Eri puolilta Suomea on tullut viestejä, että särki on mennyt huonosti pyydyksiin. Kaikki Jäälin noususärjet menivät ihmisravinnoksi paikalliseen käyttöön.

Jäälin puskaradion postaukset kertovat, että Jäälinjärvestä on saatu hyvänkokoisia ahvenia, viimeksi Jäälinmajan rannasta 610 grammaa ja 36 senttiä. Kalakannan rakenteen korjaantuminen on parantanut ahventen kasvua. Samalla koko ravintoketju tervehtyy, ja haitalliset levät vähenevät.

Hulevesien käsittely ansiokasta Mikkelissä

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkostin vuosiseminaari järjestettiin 3. – 5. kesäkuuta Mikkelissä. Jäälin näkökulmasta erityisen kiinnostavia olivat Mikkelin hulevesiratkaisut. Hulevedet pyritään viivästämään ja käsittelemään vähintäänkin kosteikoissa ennen niiden johtamista vesistön. Tilaisuuden yhteydessä vihittiin uusi koekenttä, jossa on mahdollista tutkia erilaisten suodattimien vaikutusta hulevesien laatuun. Ainakin aluksi tutkitaan erilaisia biohiilikombinaatioita hulevesien haitallisten aineiden pidättämisessä.

 

Laaja hulevesikosteikko valtatien 5 vieressä Mikkelissä

Hulevesien tutkimuskenttä Mikkelissä

Oulussa hulevesiä ei toistaiseksi juuri käsitellä vaan ne johdetaan suoraan vesistöön. Erityinen ongelma Oulussa –  Jääli mukaan lukien – on kuivatusvesien rautasaostuma.

Seminaarissa esiteltiin mielenkiintoinen SUSI-suosimulaattori metsäojitusten kuivatustarpeiden ja ojitussyvyyden suunnitteluun. Mallin mukaan kuivatusta ei tarvita lainkaan, jos puuston määrä on vähintään 120 kuutiometriä hehtaarilla.

 

 

 

Kaleva ja Rantapohja kirjoittivat ”isosti” Jäälin nuorten kalapäivästä

Nuorten kalapäivä pääsi mediaan näyttävästi: Kaleva teki ison jutun, ja Rantapohja omisti pääuutissivunsa aiheelle melkein kokonaan. Jutut voit lukea täältä: Kaleva 160519 ; Rantapohja 160519 .

Ylellä juttu pääsi edellisenä päivänä valtakunnan uutisiin. Katso edellinen postaus.

Nuorten kalapäivä Jäälissä

Oulun kalatalouskeskus ja Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen kanssa nuorten kalapäivän Jäälinmajan rannassa. Tarjolla oli mm. ahvenen fileointia, paistamista ja maistamista, kalatietokilpailua ja tarkkuusheittoa virvelillä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys esitteli meneillään olevaa hoitokaltusta, järven ravintoketjua sekä yksinkertaisia veden tutkimusmenetelmiä, joita vieraat pääsivät testaamaan.

Kalapäivään osallistui toista sataa oppilasta esikouluikäisistä viidesluokkalaisiin. Innostus ja kiinnostus oli käsin kosketeltavaa.  K-Supermarket Jääli tarjosi lapsille mehut ja aikuisille nokipannukahvit. Juttu tapahtumasta on katsottavissa YLE:n valtakunnan uutisissa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4558615#autoplay=true

Jarmo Tuukkasen käsissä syntyy täysin ruodotonta filetta. Kuva: Rantapohja

Maistiaisia odotetellessa. Kuva: Rantapohja

Oulun kaupunki tukee Jäälinjärven kunnostusta

Oulun kaupunki on myöntänyt ensimmäistä kertaa rahoitustukea Jäälinjärven kunnostukseen. Tuki on kolmivuotinen, ja se on osoitettu vesitutkimusten jatkamiseen, vesienhoitorakenteiden kunnossapitoon sekä hoitokalastuksen polttoaine- ja kalustokustannuksiin.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on tutkinut Jäälin vesien laatua vuodesta 2011 alkaen. Nyt myönnetty tuki on tärkeä, jotta voidaan saada riittävän pitkä havaintosarja. Yhdistys on käynnistänyt myös pienimuotoisen rautatutkimuksen ja laajentaa ja täydentää sitä. Yhdistys on rakentanut Jäälinjärven valuma-alueelle yhdeksän erilaista vesienhoitorakennetta ja hoitaa ja pitää niitä kunnossa. Hoitokalastus jatkuu vuosittain.

 

Kansainvälinen opiskelijaryhmä tutustui jälleen Jäälin vesienhoitoon

Oulun yliopiston järjestämä kansainvälinen Korjaavan ekologian kurssi tutustui noin kolmenkymmenen hengen ryhmänä Jäälin vesien hoitoon. Vieraille esiteltiin aluksi Jäälin kappelin kokoontumistilassa yhdistyksen toimintaa ja sen tuloksia yleisesti.  Esittelyn jälkeen tutustuttiin Kalamäen kosteikkoon, missä vieraille oli järjestetty kahvitarjoilu. Eniten keskustelua käytiin rautaongelmasta. Myös jo päättynyt bioremediaatiotutkimus ja sen tulokset herättivät kiinnostusta. Vaikka tutkimus ei enää jatku, rakenteet ovat paikallaan, ja sinne jätetyt kasvit olivat jälleen heräämässä eloon vietettyään talven umpijäässä. Hankkeessa on tutkittu mahdollisuuksia poistaa vedestä ravinteita kelluvien kasvien avulla. Tuloksista valmistuu diplomityö lähiaikoina.

Korjaavan ekologian kurssi on tutustunut Jäälin kunnostuskohteisiin kolmena keväänä peräkkäin. Tämän hetken tiedon mukaan kurssia ei enää järjestetä.

Kansainväliset vieraat kahvilla sateen suojassa

 

Vieraat bioremediaatiosillalla

Lämpöaalto vauhditti Jäälin tulvaa

Poikkeuksellinen lämpöaalto ja yöpakkasten puuttuminen vauhdittivat lumen sulamista voimakkaasti. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi 13 senttiä. Tulovirtaama järveen oli noin neljä kuutiometriä sekunnissa. Se on hieman suurempi kuin maksimi vuonna 2017 (3,9) ja huomattavasti suurempi kuin viime vuonna (3,5). Kahtena edellisenä keväänä järven pinta on käynyt noin kymmenen senttiä tämänhetkistä korkeammalla. Järven pinta  jatkaa nousuaan, sillä järvestä poistuu vettä Jäälinojan kautta vähemmän kuin sinne tulee. Lähtövirtaama on tällä hetkellä noin 2,8 kuutiometriä sekunnissa.

Tulva nousee maltillisesti

Kalamäen pääpato 24.4.2019

Yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista, vaikka päivät ovat olleet lämpimiä. Tulva on nyt nousussa. Viime vuorokauden aikana Jäälinjärven pinta nousi seitsemän senttiä. Järveen tuli vettä noin kaksi kuutiometriä sekunnissa. Viime kevään tulovirtaama oli suurimmillaan 2. toukokuuta 3,5 kuutiometriä sekunnissa. Järven pinta kävi noin 40 senttimetriä tämänhetkistä korkeammalla.

Eero Laine kutsuttiin VYYHTI-verkoston ydinryhmään

VYYHTI-verkoston tavoitteena on tukea omatoimista vesistökunnostusta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Verkosto on monitasoinen. Sen ydintoimijoiden ryhmään ovat kirjallisesti sitoutuneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen Metsäkeskus ja ProAgria. Kuntasektorin edustajina ryhmään on kutsuttu Ylivieskan kaupunki sekä Oulun seudun ympäristötoimi.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Eero Laine on kutsuttu ydinryhmään paikallisten toimijoiden edustajana. Toinen edustaja on Olli Kammonen Taivalkoskelta. Ydinryhmällä on asiantuntija-asema, ja sen tarkoitus on tukea paikallisia kunnostajia tietojen vaihdolla ja asiantuntemuksella. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa.

Järvialtaan toteutus siirtyy

Jäälinjärven kaakkoispäähän valmisteltu suuri laskeutusallas ei toteudu vielä tänä vuonna, koska rahoitus ei ole vielä ratkennut. Altaan järvestä erottava rakenne tehdään jään päältä. Kun hanke käynnistetään, täytyy olla varmuus siitä, että työt ehditään saattaa valmiiksi ennen jään sulamista. Rahoituspäätökset ovat viivästyneet, eikä tällaista varmuutta tälle talvelle enää ole. On hyvin todennäköistä, että rahoitus järjestyy seuraaville jäille.

%d bloggers like this: