Category Archives: Vesien hoito

Talkoot tuottivat 60 vesinäytettä Kalimenjoen alueelta

Kalivesitutkimus järjesti koko Kalimenjoen valuma-aluetta koskevat näytteenottotalkoot. Näytteenottajia lähti liikkeelle kaksitoista, ja näytteitä kertyi noin kuusikymmentä. Näytteiden ottaminen samanaikaisesti koko valuma-alueelta on tärkeää siksi, että alueen eri osien erot tulevat tällä tavalla esille. Uhkaavat sateetkaan eivät ehtineet häiritä tutkimusta. Pitkän poutajakson jälkeen olosuhteet olivat koko alueella hyvin vakiintuneet. Tutkimuksella haetaan mm. raudan purkautumisen riskialueita.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys otti näytteitä kymmenestä kohdasta, seitsemän Jäälinjärven valuma-alueelta ja kolme Jäälinojasta. Jäälinojan ylin näyte on otettu Jäälinjärven luusuasta ja se edustaa Jäälinjärven vettä. Lisäksi yhdistys otti omaan seurantaohjelmaansa kuuluvat näytteet viidestä pisteestä.

Kalivesitutkimusta tekee Oulun yliopisto Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämällä rahoituksella.

 

Rantapohja täytti pääuutissivun vesistökunnostusverkoston vierailulla

Rantapohja uutisoi näyttävästi valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston Jääli-vierailusta. Uutinen kertoo Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta, tuloksista  ja ongelmista sekä eri puolilta Suomea tulleiden vieraiden kommeteista. Myös yhdistyksen saamasta kunniamaininnasta kerrotaan. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja VKVn vierailusta 190618

Rauta ja kelluvat kasvit kiinnostivat vieraita

Jukka Pekkanen (oikealla) kertoo vieraille kasvillisuustutkimuksesta

Nelisenkymmentä vierasta eri puolilta Suomea tutustui Jäälin vesistökunnostuksiin Kalamäessä. Hämmästelyä aiheutti erityisesti rautailmiön massiivisuus, joka on tullut ilmi yhdistyksen toiminnan ansiosta. Toinen erityisen kiinnostava aihe oli kelluvien kasvien käyttö veden puhdistukseen. Jäälin tutkimus on ainoa laatuaan Suomessa. Ensimmäiset tulokset osoittavat, että osmankäämi mikrobialustalla varustettuna vähentää ravinteita yllättävän hyvin. Rakenne on kuitenkin luonnonvesissä hankala ja kallis. Vapaasti kelluva suovehka pääsee fosforin pidätyksessä vain neljäsosaan osmankäämistä, mutta sen soveltaminen käytäntöön on huomattavan helppoa.

Vieraat kuuluvat valtakunnalliseen vesistökunnostusverkostoon. Sää suorastaan helli vierailijoita. K-Supermarket Jäälin tarjoaman lounaan ja kauppiaan kannustuspuheenvuoron jälkeen vieraat jatkoivat Iijoelle tutustumaan kalatiehankkeisiin ja sieltä Simojoelle katsomaan koskikunnostuskohteita.

”Järviallas” ei vaadi AVI:n lupaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekskus on vastannut Kiimingin- Jäälin vesienhoitoyhdistyksen lausuntopyyntöön siitä, onko Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaalle haettava vesilain mukainen lupa. ELY katsoo, että hanke voidaan toteuttaa  ilman aluehallintoviraston lupaa, koska hankkeesta ei ennalta arvioiden näyttäisi aiheutuvan vesilain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja seurauksia vesistöön. Altaan rannalla on vain yksi kiinteistö, jonka omistajan kanssa hankkeesta on tehty sopimus. ELY:n lausunto on luettavissa täältä:   jäälinjärven laskeutusallas POPELY lausunto 140618  .ELY vastasi lausuntopyyntöön kolmessa päivässä.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle kunniamaininta

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto myönsi Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle erityismaininnan aktiivisesta vesienhoitotyöstä. Vuoden vesistökunnostajana palkittiin Pien-Saimaan pelastajat. Ryhmään kuuluvat Lappeenrannan kaupunki ja Pien-Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Huomionosoitukset jaettiin verkoston vuosiseminaarissa Oulussa 13.6. Seminaariin osallistuu noin 200 kunnostajaa eri puolilta Suomea. Tapahtuman päätteeksi seminaarivieraat tutustuvat erilaisiin kunnostuskohteisiin Oulun seudulla. Yksi vierailukohde on Jääli, missä esitellään monipuolista vesienhoitytyötä  ja käydään Kalamäen kosteikolla. Erityinen kiinnostuksen kohde on bioremediaatiotutkimus, jossa tutkitaan kelluvien kasvien kykyä ottaa ravinteta suoraan vedestä. K-Supermarket Jääli tarjoaa vieralijoille lounaan Jäälinmajalla. Vesistökunnostusverkoston tiedote on luettavisa täältä: http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Vuoden_2018_vesistokunnostajana_palkitti(47082) .

Jäälinjärven kaakkoispäähän suunnitellaan lietteen laskeutusallasta

Yhdistys suunnittelee erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kolmen hehtaarin suuruisen alueen lietteen laskeutusaltaaksi. Kaikki vesialueen omistajat ja Oulun kaupunki ovat antaneet hankkeelle suostumuksensa. Erottavana rakenteena toimii suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla ja painotetaan pohjaan metallipainoilla. Saarisenojan vesi, jonka osuus Jäälinjärveen tulevasta vedestä on yli seitsemänkymmentä prosentia, virtaisi laskeutusaltaan kautta.

Yhdistys on rakentanut aikaisemmin lietteenpoistojärjestelmät Kalamäen ja Kokkohaaran kosteikkoihin. Niistä lietettä pumpataan vuosittain noin 5 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Jäälinjärveen kulkeutuu tästä huolimatta vuosittain arviolta 40 tonnia kiintoainetta.

Yhdistyksellä on meneillään tutkimus kelluvien kasvien kyvystä ottaa ravinteita suoraan vedestä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että suovehka soveltuisi istutettavaksi laskeutusaltaaseen. Laajalla alueella kelluvana kasvava kasvi sitoisi vedestä ravinteita. Osa kasveista poistettaisiin vuosittain. Suovehkaa esiintyy alueella muutenkin yleisesti.

Yhdistys on jättänyt ELY-keskukselle lausuntopyynnön vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Lausuntopyynnön perusteluineen voit lukea täältä: Jäälinjärven kaakkoispään laskeutusaltaan lausuntopyyntö ELY 110618. Laskeutusaltaan yleissuunnitelman voit katsoa täältä: Liite 2 Kaakkoispään laskeutusallas yleissuunnitelma 110618.

Levälauttoja lietealtaassa

Kalamäen lietteenpumppauksen liittyi yllättävä havainto: pumppausta seuranneen yön aikana lietteenkeruualtaan pinnalla kellui ruskeita lauttoja. Tällaisista ei ole aikaisempia havaintoja. Kelluvasta massasta toimitettiin näyte tutkijoille. He totesivat massan olevan pääasiallisesti leviä mm. viherleviä (esim. Oedogonium), sinileviä (esim. Planktothrix), ruskeita leviä (ainakin kultaleviä ja Pinnularia-piileviä). Lajeille tyypillinen elinympäristö on pohjan pintakerros. Lietekerroksen pumppaus altaan pohjalta todennäköisesti sai aikaan tavallista voimakkaamman kaasun purkautumisen, joka nosti levät kellumaan.

Levämassaa nousi pintaan pumppauksen jälkeen. Altaan padot ovat kiinni pumppauksen aikana. Kuva: Markku Vuolteenaho

Kalamässä pumpataan lietettä

Kalamäen lietteenkeruualtaasta poistetaan lietettä pumppaamalla. Lietevedestä tehdyn analyysin mukaan nyt poistettu lietemäärä on kiintoaineeksi laskettuna noin 2,5 tonnia. Jos pumpattu kiintoainemäärä jakaantuisi Jäälinjärven koko vesimassaan, kiintoainepitoisuus kasvaisi 1,8 mg/l. Käytännössä pääosa kiintoaineesta laskeutuu järven pohjalle ja näkyy siellä lisääntyvänä lietepaksuutena.  Järvestä lähtevän veden kiintoainepitoisuus on olosuhteista riippuen tyypillisesti noin 5 – 10 mg/l.

Kesäaikana Jäälinjärveen päätyy tuloveden mukana kiitoainetta kaikkiaan noin 20 – 40 tonnia kuiva-aineeksi laskettuna. Kalamäen lisäksi lietteenkeruujärjestelmä on rakennettu Kokkohaaran kosteikkoon. Nämä eivät kuitenkaan riitä lieteongelman poistamiseen. Sen vuoksi yhdistys on suunnitellut erottavansa Jäälinjärven kaakkoispäästä noin kahden hehtaarin alueen lietteen laskeutusaltaaksi.

Kalivesi-tutkimuksen näytteenottotalkoot 19. kesäkuuta

Oulun yliopisto tutkii Kalimenjoki-kokonaisuuden tilaa. Yliopisto kutsuu koko valuma-alueen asukkaita näytteenottotalkoisiin 19.6.2018. Mieleisen näytteenottopaikan kukin voi valita itse. Ilmoittautuminen näytteenottoon tapahtuu Joonas Määtälle sähköpostitse osoitteeseen Joonas.V.Maatta@student.oulu.fi  tai numeroon 0442059739.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut talkoisiin. Yhdistys ottaa näytteitä Haisunojasta, Saarisenojan yläosalta, Kuusamontien sivuojasta Ylikiimingintien liittymän kohdalta, Jäälinojan alaosalta sekä Jäälinojan suulta. Lisälksi yhdistys sovittaa omaan ohjelmaansa kuuluvan näytteenoton (5 pistettä) samalla päivälle. Yhdistyksen toimialue vastaa neljäsosaa koko Kalimenjoen valuma-alueesta.

Yliopisto soveltaa tutkimukseen uusia menetelmiä, jolloin voidaan tunnistaa veden alkuperä: pintavesi, pohjavesi, huokosvesi.

 

Hoitokalasaalis hyötykäyttöön

Särkikalojen kysyntä on kasvanut markkinoilla niin, että Jäälinjärven koko hoitokalasaalis – tähän mennessä noin 400 kiloa – päätyy hyötykäyttöön jalosteina. Viime vuonna hyötykäyttöön meni noin puolet ja sitä ennen vain pieni osa. Aikaisemmin valtaosa saaliista on jouduttu toimittamaan hävitettäväksi biojätteenä.

Särkikaloja pyydetään Jäälinjärvestä rysällä. Muut rysään päätyneet kalat vapautetaan. Särkien vähentämisellä pyritään tervehdyttämään järven ravintoketjua, jotta haitalliset levät vähenisivät ja ahvenet saisivat edellytyksiä kasvaa petokalakokoon ja sopisivat siten paremmin myös kalastukseen. Särkikalojen osuus on seitsemän vuotta jatkuneen hoitokalastuksen seurauksena voimakkaasti vähentynyt.

%d bloggers like this: