Category Archives: Vesien hoito

Raudan merkitystä ei ole tunnistettu vuosille 2022 – 2027 laaditussa vesienhoitosuunnitelmassa

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti laajan ja yksityiskohtaisen lausunnon nähtävillä olevaan Oulujoen – Iijoen veisenhoitosuunnitelmaan. Lausunto koskee Kalimenjokea, jonka valuma-alueeseen myös Jäälin vedet sisältyvät. Lausunnossa on todettu, että korkea rautapitoisuus on mitä ilmeisin syy jokiekosysteemin vajavaiseen toimintaan. Yhdistyksen mielestä rauta-/mustaliuskekysymys ei ole hahmottunut suunnitelmassa oikein. Tästä johtuu, ettei suunnitelmassa ole myöskään esitetty tehokkaita toimenpiteitä rautaongelman hillitsemiseen. Metsätalousalueilla toimenpiteet tulee suunnitella yhteistyössä metsänomistajien ja heitä edustavien tahojen kanssa. Lausunnon voit lukea täältä: https://vesienhoitoyhdistys.files.wordpress.com/2021/04/vhs-lausunto-260421.pdf.

Vesienhoitosuunnitelma perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin. Suunnitteluprosessi käydään läpi joka kuudes vuosi.

ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle

ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.

Linnunpöntöt komeasti Kalevassa; myös Jäälinjärvi liittyi juttuun

Kaleva kertoi näyttävässä jutussaan koulun ja vesienhoitoyhdistyksen monivuotisesta yhteistyöstä ja luettelee myös Kalamäen luontorakenteet. Varsinaisen aiheen – linnunpönttöjen asentaminen oppilaidan kanssa – lisäksi Kaleva on tehnyt erillisen jutun otsikolla ”Jäälinjärven tila on parantunut”. Nettilehden juttu löytyy täältä:https://www.kaleva.fi/jaalin-koululaiset-rakensivat-kololinnuille-uusia/3525274?fbclid=IwAR2_H3xWJWZuOw5wlkJOuGekazyUGshb-IQzJQTeVkyENbjAvjGd4dfTmWc . Printtilehden jutun voit katsoa täältä: https://1drv.ms/b/s!AnEbyXyVQYoVgcosAMuVVCrtBYansA?e=nxwdt8 .

Näytteenottosilta Kalamäkeen

Kalamäen kosteikon yläpuolelle asennettiin näytteenottosilta. Vesinäytteen ottaminen on ollut hankalaa, kun alue on erittäin märkä ja pehmeä. Sillalta näyte voidaan ottaa myös virallisella näytteenottimella. Näytteenottotarve tulevana kesän saattaa lisääntyä, jos Oulun yliopiston tutkimushanke saa rahoituksen.

Lumen sulaessa rakenne lasketuu lähelle vesipintaa. Rakenne on ollut aiemmin käytössä bioremediaatiotutkimuksessa. Jo aiemmin bioremediaatiotutkimuksen siltarakenteista on tehty laiturit Järvialtaalle ja Kalamäen laavulle.

Yhdistys panostaa tutkimuksiin ja järjestää kymmenvuotistapahtuman

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii hakemaan ratkaisuja tulovesien massiiviseen rautavitaan tutkimuksen keinoin. Vielä on epävarmaa, saadaanko Oulun yliopiston tutkimukselle rahoitusta. Siitä riippumatta yhdistys jatkaa ja käynnistää omia selvityksiään, joilla rautakysymykseen voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan.

Yhdistys täyttää kymmenen vuotta. Yhdistys päätti kustantaa juhlakirjan ja järjestää tapahtuman Kalamäessä 21.8.2021. Samalla juhlistetaan Koiteli-reitin valmistumista.

Yhdistyksen vuosikokous järjestetään TEams-kokouksena keskiviikkona 24.3.2021 klo18.

Hallituksen kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä. VHY hallitus ptk 1-2021

 

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

MTK laati vesiohjelman ja järjesti seminaarin

MTK:n uusi vesiohjelma kattaa sekä pellot että metsät, ks. b0186129-ae43-d829-2e13-65caac7e6ee1 (mtk.fi).  Lähestymiskulma on hyvin tutkimus- ja yhteistyölähtöinen. Ohjelman alkusanat ovat: ”Vesiensuojelu on erottamaton osa vastuullista ja kestävää suomalaista maa- ja metsätaloutta.” Vesiohjelman pohjalta pidetyssä seminaarissa painottui valuma-aluelähtöinen tarkastelu. Suometsien asema metsätaloudessa todettiin tärkeäksi. Toisaalta niiden vesiensuojeluongelmat todettiin ja pyrittiin etsimään niihin ratkaisuja. Erityisesti painotettiin kunnostusojitusten huolellista suunnittelua ja kohdentamista todellisen tarpeen mukaan välttäen tarpeetonta pohjaveden alentamista. WWF:n puheenvuorossa (Jenny Jyrkänkallio-Mikkola) tähdennettiin vesien viivyttämistä toteamalla, että ”kun vesien poisjohtaminen on oikeus niin vastaavasti viivyttämisen pitäisi olla velvollisuus”. Luonnonvarakeskuksen Hannu Hökkä kävi läpi suometsiin liittyviä uusia toimintatapoja joskin hän totesi samalla, ettei edessä olevat metsänuudistukset ja vesiensuojelun parantamistarpeet ole helposti sovitettavissa yhteen. Hökkä piti tärkeänä, että MTK tuottajien järjestönä nostaa asioita esille ja etsii ratkaisuja yhteistyön kautta.

Kiimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on koko toimintansa ajan pitänyt tärkeänä valuma-alueen tarkastelua. Myös yhteistyö mm. maanomistajien, viranomaisten, tutkijoiden ym. tahojen kanssa on yhdistyksen keskeinen toimintaperiaate. Yhdistyksen toiminta on siis samassa linjassa MTK:n vesiohjelma kanssa.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Jäsentiedote 2020

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 2020.

Yhdistys kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan ja seuraajiaan päättyvästä vuodesta ja toivottaa onnea ja menestystä alkavalle vuodelle.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Yliopisto haluaa tutkia rautailmiön hallintaa Jäälinjärven valuma-alueella

Oulun yliopisto on jättänyt ELY-keskukselle rahoitushakemuksen tutkimussuunitelmasta, jonka tarkoituksena on etsiä rautailmiön hallintamenetelmiä. Testialueet etsitään Jäälinjärven yläpuoliselta valuma-alueelta. Perusteina tähän mainitaan mm. alueen korkeat rautapitoisuudet sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta alueella. Yhtenä osakokonaisuutena on Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi. Tässä etsitään myös selityksiä rautaprosessien toimintaan ja epäloogisina näyttäytyviin tuloksiin. Yhdistyksen hallitus piti hanketta erittäin tarpeellisena ja päätti suhtautua hankkeeseen myönteisesti. Hallitus odottaa, että hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen kanssa. Suunnitelmassa tähän onkin varauduttu.

MIkäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy heti ensi vuoden alussa.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Hallituksen kokous 4/2020

Yhdistyksen hallitus piti etäkokouksen 30. marraskuuta 2020. Hallitus totesi kesän olleen Jäälinjärven tilan kannalta kaksijakoisen: kesän alussa vesi oli historiallisen kirkasta, kunnes heinäkuun voimakkaat sateet tummensivat veden koko loppukesäksi. Sinilevä- ja limalevähaittaa ei edelleenkään ollut. Kalojen elohopeamittauksessa kalojen todettiin soveltuvan hyvin ravintokäyttöön. Uimavesien hygienisessä vertailussa Jäälinmajan uimarannan vesi oli Oulun parhaimmistoa. Uuden Järvialtaan vaikutus veden laatuun oli visuaalisesti suuri, mutta veden laatumittaukset antoivat epäloogisia tuloksia.

Yhdistys keskittyy edelleen voimakkaasti rautailmiöön. Valuma-alueen suosimulaattorimallinnus valmistuu. Leppisuonojan padotustutkimus jatkuu. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä rautailmiön hallintamenetelmien kehittämiseksi.

Päättyvän vuoden toimintasuunnitelma on toteutunut hyvin; joitakin pienehköjä toimenpiteitä on jäänyt toteuttamatta. Yhdistyksen alueelle on tehty paljon vierailuja ja vuorovaiktus eri suuntiin on ollut aktiivista. Vielä hallitus keskusteli tulevan vuoden suuntaviivoista ja painotti mm. toimijoiden sukupolvenvaihdosta. Yhdistys täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta.

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

What do you want to do ?

New mailCopy

Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuksia analysoitu — ei aihetta huoleen

 

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ry teetti pistokokeena analyysin muutamien Jäälinjärven haukien ja ahventen elohopeapitoisuuksista. Kalat olivat ruokakalakokoisia.  Sekä hauilla että ahvenilla pitoisuudet olivat tasolla 0,2 – 0,3 milligrammaa (mg) elohopeaa kilossa (milligramma on gramman tuhannesosa ja 1 mg/kilo vastaa kilon miljoonasosaa). Pitoisuudet alittivat selvästi Suomessa ja EU:ssa käytössä olevat elintarvikekalan raja-arvot, jotka ovat hauelle 1,0 mg ja ahvenelle 0,5 mg elohopeaa kilossa.

Tämän pistokokeen perusteella Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuudet ovat tavanomaista tasoa ja kaloja voi hyvin käyttää ravinnoksi. Hyvin suurissa hauissa pitoisuudet ovat korkeampia. Siksi ne voisi vapauttaa takaisin veteen, mikä olisi myös kalastonhoidollisesti järkevää. 

Tehdyillä vesienhoidon toimenpiteillä on parannettu merkittävästi Jäälinjärven veden laatua sekä kalaston rakennetta. Se, että kalojen elohopeapitoisuudet asettuivat hyväksyttävälle tasolle, on myönteinen lisä järven kalastusarvolle. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aikoo seurata myöhemminkin kalojen elohopeapitoisuutta yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.         

%d bloggaajaa tykkää tästä: