Category Archives: Vesien hoito

Yhdistys antoi palautteen Jäälinmajan ja Vanhan kansakoulun kaavoista

Yhdyskuntalautakunnalle antamassaan palautteessa Kiiminigin – Jäälin vesienhoitoyhdistys pitää erittäin myönteisenä, että Jäälinmajan alue on tarkoitus kaavoittaa yleiseen käyttöön. Yhdistys toteaa, että alue on erityisesti järvisidonnaisten tapahtumien toimintakeskus. Uimarannan käyttö on viime vuosina lisääntynyt levähaittojen pienentyessä.

Molempien kaavojen kohdalla yhdistys pitää tärkeänä, että hulevesien käsittelyyn ja rantavyöhykkeen säilyttämiseen kiinnitetään huomiota, jotta alueille sijoittuvien toimintojen vaikutus vesistöön jäisi mahdollisimman pieneksi. Palautteet voit lukea täältä: Paalute Jäälinmajan kaavaluonnoksesta 140219 ; Paalute vanhan kansakoulun kaavaluonnoksesta 140219 

Vesienhoitoyhdistys ja Jäälin koulu esittelivät yhteistyötään Majakka-tapahtumassa

Kehittämiskouluverkosto Majakka on peruskoulujen valtakunnallinen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on toimia edelläkävijänä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Jäälin koulu osallistuu verkostoon. Vuoden ensimmäinen koulutuspäivä järjestettiin Oulussa 5. helmikuuta. Tapahtuman ideatorilla esiteltiin Jäälin koulun ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen yhteistyötä, joka sisältää  mm. kouluvierailuja yhdistyksen kohteille. Majakka-tapahtumaan osallistui noin 80 henkilöä eri puolilta Suomea. Jäälin esittelypiste herätti paljon kiinnostusta.

 

Väärä väite: ”Eihän kukaan käy uimassa Jäälinjärvessä”

Jäälin asukasillassa käsiteltiin mm. Jäälinmajan alueen asemakaavaa. Tässä yhteydessä esitettiin perätön väite, ettei Jäälinmajan uimarantaa käytettäisi uimiseen. Jäälinmajan yrittäjien viime kesän havaintojen mukaan lämpiminä päivinä uimareita kävi 100 – 200. Uimakauden keskimääräiseksi kävijämääräksi Jäälinmajalla arvioidaan noin kuusikymmentä. Jäälinmajan yrittäjät kertovat, että heidän sauna-asiakkaidensa uintikokemukset ovat erittäin hyviä.

Jäälinmajan uimarannan käyttö väheni taannoin merkittävästi, kun kaupunki poisti rannalta laiturin ja leikkipuiston. Myös joka kesä esintynyt sinilevä vähensi käyttäjiä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys aloitti Jäälinjärven kunnostuksen vuonna 2011. Sinilevähaittaa ei ole ollut kolmeen vuoteen.

Hallitus pohti Järvialtaan toteutusta

Yhdistyksen  hallitus pohti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan tärkeimpänä asiana Järvialtaan toteutusta. Hankkeelta puuttuu rahoitus, mutta muuten hanke olisi valmis toteutettavaksi kuluvan talven jäiltä. Rahoitusta on haettu kahdesta vaihtoehtoisesta lähteestä. Hallitus arvioi, että helmikuun lopulla olisi selkeämpi näkymä rahoitushakemusten menestymisestä. Hallitus kokoontuu tuolloin arvioimaan tilannetta ja mahdollisesti päättämään toteutukseen ryhtymisestä.

Hallitus päätti, että vuosikokous kutsutaan koolle Jäälinmajalle 20.3.2019 klo 18. Kokouspöytäkirjan löydät täältä: Pöytäkirja 1/2019 Hallituksen hyväksymän tietosuojaselosteen voit lukea täältä: Tietosuojaseloste

 

Oulun yhdyskuntalautakunta siirsi avustushakemuksen kaupunginhallitukselle

Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta käsitteli yhdistyksen avustushakemusta, joka koski Jäälinjärven kunnostuksen jatkamista ja tuloksellisuuden seurantaa. Esittelyaineistossa todetaan, ettei lautakunnalla ole asiaa varten määrärahoja eikä lautakunta voi myöntää avustusta. Asia esitetään annettavaksi tiedoksi kaupunginhallitukselle, joka harkinnee avustusmahdollisuutta. Esittelyaineistossa on avustuskäytäntöä on pohdittu yleiseltä kannalta avarasti. Asia menee lautakunnan päätöksen perusteella kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaleva uutisoi avustushakemuksen käsittelystä yhdyskuntalautakunnassa.  Uutisen voit lukea täältä: kaleva yhdyskuntaltksta 230119.

Kaleva: Syvät metsäojat pilaavat vesistöjä

Kaleva julkaisi 19. tammikuuta ison artikkelin, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannu Hökkä tuo vahvasti esiin syvien metsäojien kielteiset vesistövaikutukset. Hökkä ihmettelee, että etenkin yksityisillä mailla on alettu kaivaa syviä ojia. Ne eivät edistä puiden kasvua mutta lisäävät vesistöjen kuormitusta. Syvät ojat aiheuttavat paljon eroosiota, jolloin maa-aines lähtee liikkeelle ja kulkeutuu vesistöihin. Kuormituksen hallinta on Hökän mukaan ollut vajavaista. Esimerkiksi lietekuoppa on ennemminkin kuormituksen lähde kuin vähentäjä.  MTK: n metsäjohtaja Juha Hakkarainen puolestaan toteaa Kalevan artikkelissa, että ojien syvyyteen kiinnitetään jatkoassa enemmän huomiota. Toimintatavat muuttuvat, kun uutta tutkittua tietoa kertyy.

Jäälinjärven yläpuolinen valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ovat erittäin syviä. Eroosion lisäksi Jäälin ongelma on rauta, jota irtoaa maaperästä runsaasti. Ilmiö on voimakkaimmillaan lämpimänä aikana, jolloin vesi on ”täynnä” rauta-humus hiutaleita.

Kalevan artikkelin voit lukea täältä: Kaleva syvistä ojista 190119

 

Tuhat tuntia talkoita

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen jäsenet tekivät vuonna 2018 kaikkiaan 1038 talkootuntia. Vesienhoitoon näistä kului 800 tuntia.  Eniten talkootunteja kului hallinnointiin ja bioremediaatiotutkimukseen, kumpaankin lähes 250 tuntia. Tutkimuksiin ja viestintään käytettiin noin 100 tuntia kumpaankin. Kunnossapitoon ja hoitokalstukseen kului yhteensä noin sata tuntia. Vesienhoidon liitännäishankkeena toteutettavaan Koiteli-reittiin yhdistyksen jäsenet käyttivät noin 250 tuntia. Tämä kului lähes kokonaan Kokkokankaan Taukolan rakentamiseen. Talkootöihin osallistui viisitoista yhdistyksen jäsentä.

Hallinnoinnin resurssitarvetta kasvatti Järvialtaan valmistelu. Oulussa järjestetyt Vesistökunnostuspäivät Kalamäki-vierailuineen lisäsivät viestinnä talkootunteja. Samaan suuntaan vaikutti myös koulujen kanssa lisääntynyt yhteistyö. Talkootuntimäärä jäi pienemmäksi kuin useimpina yhdistyksen toimintavuosina.

Talkootöiden tuntijakauman voit katsoa täältä: Talkoot 2018.

Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle!

Hyvät jäsenet ja muut vesienhoidosta kiinnostuneet! Yhdistyksen seitsemäs täysi toimintavuosi on päättymässä. Vesioloiltaan vuosi oli erittäin poikkeuksellinen: lähes koko kesä oli sateeton. Jäälinjärven pinta vajosi alas, kun tulovirtaamaa ei juuri ollut. Järven vesi oli laadultaan hyvää, vaikka vielä on paljon varaa parantua. Sinilevähaittaa ei ollut, eikä limaleväkään aiheuttanut suurta harmia.

Vesienhoidossa jatkettiin ns. normaalitomintaa: hoitokalastusta, lietteenpoistoa ja vaikutusten tarkkailua. Jäälinjärven eteläpäähän rakennettava Järviallas valmisteltiin, ja toteutus odottaa rahoituspäätöksiä. Jäälin asukasyhdistyksen ja Jäälin Leijonien kanssa yhteistyönä toteutettavan Koiteli-reitin puoliväliin valmistui upea laavu.

Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät järjestettiin Oulussa. Jääli ja Kalamäen kosteikko olivat yksi ekskursiokohde. K-Supermarket Jääli tarjosi vieraille lounaan Jäälinmajalla. Vesistökunnostusverkosto antoi yhdistykselle erityismaininnan aktiivisesta vesienhoitotyöstä.  Vuosi huipentui itsenäisyyspäivänä Linnanjuhliin, mihin yhdistyksen edustaja sai kutsun.

Yhdistys toivottaa kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019.

Kolmen vesienhoitokosteikon kautta kulkevan Jääli-Koiteli -reitin puoliväliin Kokkokankaalle valmistui laavu, puukatos, käymälä ja kaivo. Reittiä toteuttavat yhteistyössä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, Jäälin asukasyhdistys ja Jäälin Leijonat.

Yhdistys tiivisti kokemuksiaan VYYHTI-loppuseminaarissa

Loppuvaiheessa oleva VYYHTI-hanke kokosi useita kymmeniä osallistujia loppuseminaariin, jossa esiteltiin hyviä vesistöjen kunnostusesimerkkejä eri puolilta maakuntaa. Jäälin vesienhoidosta kertoi Eero Laine. Puheenvuoron diat voit katsoa täältä: Eero Laine VYYHTI-loppuseminaari 291118. Tilaisuudessa näytettiin myös VYYHTI-video, jossa kerrotaan kunnostuksista Taivalkosken Tyräjärvellä, Pudasjärven Panumajärvellä ja Jäälinjärvellä. Videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=p4fjgbHxQHM&t=2s.

Jäälinjärvessä hyvää vettä läpi kesän

Kulunut kesä oli poikkeuksellinen; lämmintä riitti, mutta vettä oli vähän. Jäälinjärven pinta oli pitkän aikaa pohjalukemissa. Jäälinjärven vesi pysyi kuitenkin läpi kesän melko hyvänä. Vesi on tummaa, mutta mitattujen väriarvojen suunta on alaspäin. Sinilevähaittaa ei ollut. Tämä oli kolmas haitaton kesä peräkkäin, kun sitä ennen haitta oli jokakesäinen. Myös limalevän on koettu vähentyneen.

Kosteikot pienensivät tulevan veden liukoisia typpipitoisuuksia 50 – 90 prosenttia. Myös fosfaattifosfori väheni kosteikoissa. Rauta-humus -kiintoaineilmiö jatkui massiivisena ja mystisenä. Vaikka kiintoainetta laskeutuu kosteikoissa oleviin altaisiin, analyysien mukaan kiintoaine näyttää kosteikoissa lisääntyvän. Lämpötilalla on asiassa osuutensa, sillä hitaasti virtaavissa kosteikoissa vesi lämpenee jopa viisi astetta. Vesien jäähdyttyä syksyn tullen kiintoaine on silmällä katsoen kadonnut.

Tieteellistä tutkimusta rautailmiöstä ei ole vieläkään saatu käyntiin. Sitä odotellessa yhdistys on valmistautunut rakentamaan suuren laskeutusaltaan Jäälinjärven kaakkoispäähän. Sen rahoitus on vielä avoinna.

Vesitutkimusten tuloksia voit tarkastella täältä: Tutkimustuloksia.

 

%d bloggers like this: