Category Archives: Vesien hoito

Koulukkaat kalaretkellä

Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat tutustuivat kaloihin Jäälinmajalla. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys näytti mm. kalojen perkausta ja esitteli kalan anatomiaa. Myös järven kunnostus ja Koiteli-reitti olivat esillä. Markku Vuolteenaho raportoi päivästä näin:

”Monikymmenpäinen, iloinen Jäälin koulun oppilaiden joukko opettajineen vietti kalapäivää Jäälin majan rannassa aamupäivällä perjantaina 18. syyskuuta tuulisessa syyssäässä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen talkoolaiset esittelivät kalastusta, kalan käsittelyä ja anatomiaa sekä Jäälin vesienhoitotyötä. Oppilaita kiinnosti erityisesti kalan perkaus, käsittely ja rakenteen esittely. Koiteli-reitin rakentaminen sekä sen tarjoamat mahdollisuudet olivat esillä toisessa pisteessä. Oppilaille tarjottu kalastusmahdollisuus ei tuottanut toivottua saalista, ehkä kiireisen aikataulun vuoksi. Etukäteen pyydettyjä särkiä ja ahvenia oli toki altaassa katseltavina. Makkaranpaisto ja eväiden nauttiminen nuotion tuoksussa kruunasivat kalapäivän.”

Hauki kiinnosti Ismo Karhun käsittelyssä.  Kuvat: Sanna Alalauri

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti kokouksen kahden vuoden tauon jälkeen. Toimikunta kävi aluksi Kalamäen kosteikolla, tutustui Kalamäen alueen luontorakenteisiin ja uuteen ilmeeseen ja vieraili Järvialtaalla. Kokous pidettiin Jäälinmajalla. Toimikunta arvioi, että Jäälinjärven kunto alkaa olla lähellä tavoitetilaa, ja hoidossa ollaan siirtymässä ylläpitovaiheeseen. Veden väriin voimakkaasti vaikuttavaa raudan kulkeutumista ei ole saatu hallintaan. Raudan prosessit vesistössä ja maaperässä ovat erittäin monimutkaiset, ja koko ketjun hallitsevia asiantuntijoita on Suomessa hyvin vähän. Yhdistys jatkaa pyrkimystään rautaan liittyvien ilmiöiden selvittämisessä yhteistyössä tutkijoiden ja viranomaisten kanssa. Kokousmuistion voit lukea täältä: Tmk kokous 1-2020 muistio 150920.

Vesienhoitotoimikuntaan on kutsuttu asiantuntijoita mm. ELY-keskuksesta, Metsäkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Oulun yliopistosta ja Oulun kaupungista ja ympäristötoimesta. Lisäksi toimikuntaan on kutsuttu mm. Kiimingin jakokunnan ja Kellon kyläyhdistyksen edustajat.

Väriero uuden Järvialtaan ja Jäälinjärven veden välillä on suuri. Järvialtaan tarkoitus on pidättää tuloveden mukana järveen kulkeutuvaa kiintoainetta.

 

Jääli-kokemuksia Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskukset kehittävät verkostoja alueidensa vesistöjen kunnostukseen. Yhteistyöryhmä pyysi etäkokoukseensa esittelyn Jäälin kokemuksista ja erityisesti yhteistyöstä ELY-keskuksen kanssa. Keskustelussa pidettiin erityisen tärkeänä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen pitkäaikaista vaikutusten seurantaa. Yhdistyksen toimintaa arvioitiin yleisestikn monipuoliseksi ja ansiokkaaksi.

Yhteistyötapaaminen Oulun edustajien kanssa

Oulun kaupungin edustajat, Satu Pietola ja Marjo Honkamaa-Eskola sekä Hannu Salmi Oulun seudun ympäristötoimesta vierailivat Jäälissä ja tutustuivat maastossa Leppisuonojan padotustutkimukseen, Kalamäen kosteikkoon ja vaellusreitin varustuksen viimeistelyyn sekä Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettuun Järvialtaaseen. Rautaongelmasta käytiin vakavaa keskustelua, koska rauta on Oulun seudun vesistöjen hankalimmin ratkaistava ongelma. Yhteistyötä ratkaisujen etsimisessä pidettiin tärkeänä.

Järviallasta viritellään

Keväällä Jäälinjärven kaakkoispäässä käyttöön otettuun Järvialtaaseen on asennettu virranohjain. Järvialtaan toiminta perustuu siihen, että virtausmatka ja -aika Saarisenojan suusta virtausaukkoon olisi mahdollisimman pitkä. On osoittautunut, että koriolisvoima kääntää virtauksen ojan suusta kohti pohjoista, jolloin syntyy oikovirtaus ojan suusta virtausaukkoon. Virranojaimella virtaus pyritään ohjaamaan kohti luodetta, jotta virtausmatka pitenisi. Virranohjainta asennettiin noin kaksikymmentä metriä. Rakennetta jatketaan vielä suunnilleen saman verran. Virranohjaimen rakenne on sama kuin Järvialtaan seinämän: siis seinämänä suodatinkangas, joka kannatetaan puomilla, painotetaan kettingilla ja ankkuroidaan painoilla. Rakenteen sijainnin näet täältä:  Järviallas.

ELY-virkamiehet tustustuivat Jäälin vesienhoitoon

ELY-keskuksen vesienhoitoresursseja on vahvistettu. Uudet viranhaltijat, Anne-Mari Rytkönen ja Henri Vaarala, tutustuivat Jäälin vesienhoitoon. Virkamiehille esiteltiin yhdistyksen tähänastista toimintaa ja sen tuloksia. Erityisesti tuotiin esiin massiivinen rautaongelma, jonka tehokkaaseen hoitoon ei ole olemassa toimivia menetelmiä. Tiedon kartuttamiseksi yhdistys on käynnistänyt kaksi tutkimusta.

Anne-Mari Rytkösen hoitaa maa- ja metsätalouden vesienhallintaan liittyvää valtakunnallista erikoistumistehtävää. Henri Vaaralan tehtävänä on vesiensuojelun tehostamisohjelman hankkeiden ja verkostojen aktivointi ja erilaiset asiantuntijatehtävät.

 

Järvialtaan seinämä suunnitellulla paikallaan

Jäälinjärveen kaakkoispäähän rakennettu Järvialtaan seinämä siirtyi keväällä ilmeisesti siksi, että ajelehtinut jäälautta tukki virtausaukon. Rakennetta ei ole suunniteltu kestämään sanottavaa padotusta. Merkittäviä vaurioita rakenteeseen ei tullut, ja allas on toiminut seinämän siirtymisestä huolimatta. Seinämä on nyt palautettu alkuperäiselle paikalleen. Rakenteeseen tehdään tarpeellisia muutoksia ja täydennyksiä, jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.

Rakenteen ensisijainen tarkoitus on pidättää Saarisenojasta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta-humuskiintoainetta.

Järvialtaan seinämänä on suodatinkangas, jota kannattaa puomi ja painottaa kettinki ja betoniankkurit.

Puomi palautettiin paikalleen tehtävää varten rakennetulla lautalla. Lautta on koottu pääasiassa bioremediaatiotutkimuksesta vapautuneista tarvikkeista.

 

 

 

Jäälinjärven uimavesi Oulun parhaimmistoa

Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Oulun kaupunki määrittää nämä kaikilta 26 viralliselta uimarannalta. Viimeisin näyte on otettu 20.7.2020. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälijärven vesi sijoittuu Oulun uimarantojen kärkikastiin. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä: Oulun uimavedet 200720

Sateet tummensivat Jäälinjärven veden

Heinäkuun sateet lisäsivät paljon tuloveden määrää Jäälinjärveen. Kaksi kolmasosaa järven vedestä on vaihtunut heinäkuun aikana. Kun tulovesi on hyvin tummaa, myös järven vesi tummuu. Väriarvojen kehityksen voit katsoa täältä: Jäälinjärven veden väri.  Tummasta vedestä huolimatta järven veden laatu on hyvä.

Ensimmäistä kesää käytössä oleva Järviallas Jäälinjärven kaakkoispäässä näyttää vaikuttavan positiivisesti. Tuloveden väri- ja sameusarvot pienenevät altaassa ennenkuin vesi purkautuu järveen. Vesiprosesseja ei täysin tunneta ja analyysituloksissa on paljon satunnaisvaihtelua. Siksi ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.

Kokkohaaran lieteallas tyhjennettiin

Kokkohaaran kosteikossa oleva lietteenkeruuallas pumpattiin tyhjäksi viime kesänä kertyneestä lietteestä. Altaan pohjalla oli tavanomaiseen tapaan paksusti olemukseltaan lateksimaista rauta-humuslietettä, joka pumpattiin vieressä olevaan erotusaltaaseen. Lietettä kertyy vain kesällä pienen virtaaman ja lämpimän veden aikaan. Muulloin rauta on liuenneena tai sitä on vedessä vähemmän, kun pintavalunta on suuri ja pohjaveden osuus vastaavasti pieni.  Rauta-humusliete kertyy laskseutusaltaan pohjalle, mistä se pumpataan viereiseen erotusaltaaseen.

%d bloggaajaa tykkää tästä: