Category Archives: Vesien hoito
Yhdistys muistutti Kuusamontien yleissuunnitelmasta
Valtatien 20 parantaminen on etenemässä nähtävillä olleen yleissuunnitelman pohjalta lopulliseksi tiesuunnitelmaksi. Hankkeeseen kuuluu lukuisia alikulkuja, joiden alueella pohjavedenpintaa joudutaan alentamaan. Maaperän ominaisuuksista johtuu, että kuivatusvesiin liukenee rautaa, joka kulkeutuu pintavesiin ja hapettuessaan saostuu. Yhdistys katsoo, että rautailmiön hallintaan ei ole paneuduttu riittävästi. Yhdistys vaatii, että asia on priorisoitava suunnittelussa korkealle.
Yhdistys perustelee vaatimustaan 15 vuotta jatkuneesta Jäälinjärven kunnostuksesta saaduilla tutkimustiedoilla ja kokemuksilla. Yhdistys toteaa, että perussyy on pohjavedenpinnan alentaminen, ilmiö on massiivinen ja ongelman ratkaiseminen on vaikeaa.
Kuva: Ylikiimingin liittymän alikulun kuivatusvesistä saostunutta rautaa tien sivuojassa
Rautatutkimusten maastotyöt käynnistyivät
Olli Haanpää:
Ryhmä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston tutkijoita kokoontui maanantaina 4.5. sekä torstaina 7.5. Jäälinjärven valuma-alueella sijaitsevalle Hutunsuon metsäalueelle käynnistämään RautaTurve ja MOREWA hankkeiden maastotutkimuksia. Hankkeiden tarkoituksena on tuottaa tarkempaa tietoa Jäälinjärveen päätyvästä rautakuormituksesta ja erityisesti siitä, miten rauta lähtee liikkeelle alueen turvemaiden metsistä. Hankkeissa lisäksi pohditaan ja osin myös testataan mahdollisia keinoja vähentää järven tilaa heikentävää kuormitusta jo kuormituksen alkulähteillä. Hutunsuolla sijaitseva metsäpalsta saatiin käyttöön tutkimushankkeiden koealaksi metsänomistajan suostumuksella, joskaan mitään metsän käyttöön vaikuttavia toimenpiteitä ei alueella tulla tutkimusten aikana tekemään.
Ensimmäisenä maastopäivänä käytiin kävellen läpi koealana toimiva metsäalue ja erityisesti sen ojaverkosto. Ojista otettiin myös alustavia vesinäytteitä, joskin varsinaiset mittaukset ja jatkuvatoiminen seuranta käynnistyy vasta myöhemmin. Tutkijat myös pohtivat aluetta kiertäessään, minne tarkalleen ottaen erinäiset mittauspisteet voitaisiin sijoittaa ja mikä juuri tällä metsäalueella voisi olla merkityksellistä vesistöön päätyvän raudan käyttäytymisen kannalta. Varsinaista mittausvälineistöä vietiin maastoon jo pari päivää myöhemmin 7.5., kun Luonnonvarakeskuksen tutkijat kävivät asentamassa metsäojien veden laatua ja vedenpinnan tasoa mittaavat kojeet aiemmin valikoituihin paikkoihin. Mittalaitteistoa tullaan asentamaan vielä lisääkin maan lämmettyä, koska erityisesti maalle tulevia laitteita ei voitu roudan vuoksi vielä asentaa. Tutkimukset jatkuvat nyt käynnistyneiden hankkeiden osalta vuoteen 2028 saakka.
Tutkimuslaitteita Hutunsuolla
LUKEn Mari Könönen Hutunsuolla 4.5.2026. Rautapitoista vettä purkautuu metsäojaan lähdemäisesti
Monipuolista metsätietoa nuorille
Oulun 4H yhdistys järjesti jälleen nuorille suunnatun metsäpäivän Jäälin Kalamäessä. Tapahtumaan osallistuivat Jäälin koulun seitsemäsluokkalaiset sekä Talvikankaan koulun kahdeksasluokkalaiset, yhteensä yli 120 nuorta. Osallistujat jakautuivan pieniin ryhmiin, jotka kiersivät viidellä rastipisteellä. Niillä eri toimijat esittelivät erilaisia metsään liittyviä näkökulmia: Kiimingin-Ylikiimingin riistanhoitoyhdistys pienpetoja, 4H yhdistys puun kasvua ja puupohjaisia tuotteita, MetsäGroup hiilen kiertoa sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys metsätalouden vesistövaikutuksia ja niiden vähentämistä sekä Jäälinjärven kunnostusta laajeminkin. Samalla rastilla vieraat saivat tietoa metsänhoidon käytännön vaiheista ja hyvän metsänhoidon merkityksestä metsän kasvulle, kehittymiselle ja taloudelliselle tulokselle.
Kalamäen alue on osoittautunut erittäin hyväksi alustaksi erilaisille luontoaiheisille tapahtumille. Jäälin koulu käyttää aluetta oppimisympäristönä. Tälle keväälle tulee myös Oulun kulttuuripääkaupunkiin liittyvä tapahtuma sekä Jäälin koulun Koiteli-vaellus. Oulun 4H yhdistys suunnittelee syksylle vielä laajempaa tapahtumaa.
Relaskooppimittausta Kalamäessä
Talvikankaan oppilaat kokoontuivat päätöstilaisuuteen Kalamäen laavulle.
Uusi hallitus hakee kirjanpitäjää ja käsipareja ja priorisoi Jäälinmajan jatkotöitä
Uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen heti vuosikokouksen jälkeen. Keskeinen hallinnollinen kysymys on kirjanpitäjän löytäminen, mieluiten Jäälistä mutta vastuutahojen ulkopuolelta. Jäälinmajan rakennuskunnostusten ensimmäinen vaihe on valmis, mutta ulkomaalauksia ja muita ulkopuolen töitä on vielä tekemättä. Näihin ja muihin kesätöihin yhdistys hakee tekijöitä. Vielä jäljellä olevista ”isoista” töistä hallitus priorisoi pihan ja liikennealueet. Järvialtaan puomin kunnostusmenetelmästä päätettiin valmistelun pohjalta.
Jäälinjärven valuma-alueen rautatutkimukset jatkuvat
Olli Haanpää kirjoitti:
Jäälinjärveä kiusaavaa rautaongelmaa selvittämään on käynnistynyt tämän vuoden alussa kaksi tutkimushanketta: MOREWA ja RautaTurve. Hankkeissa pyritään tuottamaan uutta tietoa turvemailta peräisin olevan raudan kulkeutumisesta vesistöihin sekä minkälaisilla toimilla rautaongelmaan voitaisiin paremmin puuttua. Liukoinen rauta on tällä hetkellä Jäälinjärven tilaa selkeimmin heikentävä tekijä eivätkä nykyiset vesienhoitorakenteet, kuten Kalamäen kosteikko, ole olleet riittäviä ongelman ratkaisemiseksi.
RautaTurve-hankkeen tutkimusta vetävät Mari Könönen sekä Katharina Kujala Luonnonvarakeskuksesta järjestivät 9.2.2026 kokouksen, jossa pohdittiin tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita sekä käynnisteltiin yhteistyötä. Mukana kokouksessa olivat myös Kaisa Lehosmaa MOREWA-tutkimushankkeesta (Oulun yliopisto), Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustus sekä turvemaiden vesistöpäästöistä perillä olevia asiantuntijoita. Kokouksessa esiteltiin RautaTurve-hankkeen suunnitelmia ja pohdittiin erityisesti tutkimuksen kannalta sopivia koealoja, joissa rautaan ja sen vesistöön kulkeutumiseen liittyviä ympäristön prosesseja voidaan seurata tutkimuksen aikana.
Molempien tutkimushankkeiden kenttätyöt alkavat tulevana keväänä koealojen kartoittamisella ja raudan kulkeutumiseen liittyvien luonnon prosessien seurannalla. Jatkossa tutkimusta tehdään sekä Jäälinjärven valuma-alueella että laboratorio-olosuhteissa. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys tulee olemaan tiivisti mukana tekemisessä, erityisesti alkuvaiheen kenttätöissä. Uuden tutkimustiedon myötä tulemme ymmärtämään paremmin Jäälinjärven vesistön tilaa heikentävien rautaprosessien luonnetta, mikä edesauttaa myös vesistön tilaa parantavien toimenpiteiden suunnittelussa.
Miten globaali tavoite jalkautuu Jääliin? Vesiasiaa yläkoululaisille.
Yhdistys on jo pitkään käynyt kertomassa Jäälin koulun kahdeksasluokkalaisille, miten Jäälin vesistöjen kunnostus liittyy laajempiin ympäristöohjelmiin. Asian kehikko on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, joka sisältää 17 kohtaa. Puheenvuorossaan yhdistys käsittelee näistä neljää. Esitys pideään luokittain, joita Jäälin koulussa on kolme. Yhdistyksen puheenvuoro liittyy koulun ns. MOK-viikkoon (monialainen oppimiskokonaisuus). Esityksen diat näet tästä:
ELY-keskus antoi Oulun kaupungille huomautuksen Leppiojan kaivusta
Näppärinkangas on uusi asuinalue Jäälissä. Asemakaavan vahvistamisen jälkeen Oulun kaupunki on toteuttanut alueella kaavan edellyttämää kaupunki-infraa. Alueella sijaitsee mustaliuskevyöhykkeitä. Sen vuoksi vesienhoitoyhdistys on pyrkinyt huolehtimaan siitä, ettei pohjaveden pintaa alennettaisi tarpeettomasti. Kaava sisältääkin tätä tarkoittavat määräykset.
Kaavamääräyksistä huolimatta kaupunki kaivoi tarpeettomasti kaava-alueen rajalla olevan Leppiojan. Vesistön valvoja (ELY-keskus) on pyytänyt kaupungilta selvitystä asiasta. Sen perusteella ELY-keskus on päätynyt antamaan kaupungille huomautuksen. Siinä ELY-keskus toteaa, että Leppioja on vesilain mukainen noro, joka on mahdollisesti osittain ollut luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Vesilain mukaan noron luonnontilan vaarantaminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. ELY-keskus katsoo, että Leppiojaan kohdistuneet toimenpiteet ovat olleet laajamittaisia ja mahdollisesti kohdistuneet osin luonnontilaiseen uomaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Leppiojan perkaus on toteutettu tarpeettoman syvänä kaivuna, joka on voinut lisätä pohjaveden purkautumista
alueella. Toimenpiteistä on voinut aiheutua haittaa vesiluonnolle, esimerkiksi kiintoainekuormituksen ja rautasakan määrän lisääntymisenä.
Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että kaupunki toteuttaa alueella korjaavat toimet ja toimittaa niitä koskevan suunnitelman hyväksyttäväksi tammikuun 2026 loppuun mennessä.
Leppioja perkauksen jälkeen 17.6.2025
Pieni osa Leppiojan suuta on jätetty perkaamatta.
Rautaa purkautuu kaivettuun Leppiojaan, kun pohjaveden pintaa on alennettu.
Kaleva uutisoi sammal-mikrobitutkimusesta
Kaleva julkaisi jutun sammaleiden kyvystä poistaa vedestä metalleja yhdessä mikrobien kanssa. Tutkimus etenee seuraavaksi kenttäkokeisiin, joita tehdään myös Jäälissä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys toimii tutkijoiden kanssa yhteistyössä.
Tutkimusta varten Kalamäestä haettiin Saarisenojan vettä 21.11.2025.
Uusi näkökulma vedenpuhdistukseen
Oulun yliopiston Ekologian ja Genetiikan tutkimusyksikkö on saanut Suomen akatemialta rahoituksen uudenlaisen vesien puhdistusmenetelmän kehittämiseksi. Menetelmä perustuu sammalten ja niiden ns. mikrobikumppaneiden puhdistustehoon. ”MOREWA-hankkkeessa” selvitetään mm. sammalten solukossa tapahtuvia aineenvaihduntaprosesseja ruskettuneen veden puhdistuksen aikana. Tutkimuksen nimi on ”Sammal-mikrobisymbioosi Suomen puhtaan veden turvaamiseksi”.
Kimingin -Jäälin vesienhoitoyhdistys on arvioinut että hanke tuo asiaan kiinnostavan uuden näkökulman ja lupautunut yhteistyöhön. Jäälinjärven valuma-alueen eri osista on olemassa runsaasti tietoa, ja siksi on luontevaa, että hankkeen maastotutkimuksia suoritetaaan alueella. Yhdistys voi osoittaa tutkimukseen
soveltuvia kohteita ja auttaa mm. maanomistajakontakteissa, logistiikassa ym. käytännön toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Kaikki yhdistyksen hallussa oleva, asiaan liittyvä tieto on tutkimuksen käytettävissä.
Hanke käynnistyy 1.1.2026. Sen julkinen kuvaus kuuluu seuraavasti:
”Puhdas vesi on elintärkeä luonnonvara Suomessa, mutta vesiekosysteemit ovat yhä kasvavan paineen alla ilmastonmuutoksen ja tehostuneen maankäytön seurauksena. Valuma-alueilla ravinteiden ja metallien määrä lisääntyy, mikä hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista ja heikentää vesistöjen monimuotoisuutta. Tämä johtaa veden ruskeutumiseen ja uhkaa myös juomaveden laatua. Ilmastonmuutoksen myötä ongelmat korostuvat erityisesti arktisilla alueilla, joissa tarvitaan nopeasti käyttöön otettavia, kestäviä ja kustannustehokkaita vesien puhdistusratkaisuja. MOREWA hankkeen tavoitteena on 1) Testata sammalten ja niiden mikrobikumppaneiden puhdistustehokuutta, 2) sekä 3) Laatia käytännön suosituksia ja viestiä tehokkaasti sidosryhmille sammalten hyödyntämisestä osana vesien puhdistusta. Hanke tarjoaa kestävän, luontopohjaisen ratkaisun vesiensuojeluun arktisilla alueilla.”
Yhdistykseltä puheenvuoro Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa
Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys sai poikkkeuksellisen mahdollisuuden käyttää puheenvuoro perinteisessä Oulun kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tapahtuman teema oli ”Luontokadosta luontopositiivisuuteen”. Tapahtumalla oli toistasataa osallistujaa: poliittisia päättäjiä, kaupungin johtoa, viranomaisia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita sekä Oulun kaupungista että muualta. Seminaarin puheenjohtajana toimi yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Miina-Anniina Heiskanen. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Asiantuntijoita ja alustajia oli ympäristöministeriöstä, Turun ja Oulun yliopistoista sekä Espoon, Lahden ja Oulun kaupungeista.
Yhdistyksen puheenvuorossa käytiin tiiviisti läpi Jäälinjärven kunnostus ja tulokset ja todettiin edelleen ratkaisematon rautaongelma sekä sen syyt. Järvikunnostuksen liitännäisenä toteutettu Koiteli-reitti esiteltiin suosittuna ”hyvän mielen reittinä”. Puheenvuorossa painoitettiin ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten kohtaamista. Oulun kaupunkiorganisaatiolta kaivattiin enemmän yhdessä tekemistä ja tuotiin esiin ”vahinkoja”, joita kaupunkisuunnittelussa ja toteutuksessa sattuu, kun mutkatonta yhteistyötä ei ole tarpeeksi. Lopuksi todettiin, että positiivisuus syntyy ihmisten kohtaamisesta ja painotettiin, että luontotyöhön tarvitaan ihmisten hyväksyntä ja tuki. Esitetyt diat voit katsoa tästä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 