Category Archives: Vesien hoito

ELY-keskus teki videon vierailustaan Jääliin

Rahoittajat, muiden muassa ympäristöministeriö, ovat kiinnostuneet, mitä heidän rahoituksellaan saadaan aikaan. ELY-keskuksen edustajat vierailivat tällä näkökulmalla Jäälissä 16. heinäkuuta. Käynnistä syntyi video, joka painottuu Jäälin vesienhoitorakenteisiin ja erityisesti niiden ylläpitoon. Video on ladattavissa täältä:  https://www.youtube.com/watch?v=V1MNtyVoMyU .

Yhdistus päätti Jäälin Järvialtaan rakentamisesta

Yhdistyksen hallitus päätti 23.7. pitämässään kokouksessa ryhtyä toteuttamaan Jäälinjärven kaakkoispäähän suunniteltua suurta laskeutusallasta. Hankkeessa Jäälinjärven päästä erotetaan runsaan kolmen hehtaarin suuruinen osa kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erottava rakenne tehdään suodatinkankaasta, joka kannatetaan pintapuomilla ja painotetaan metalli- ja betonipainoilla.  Rakennusosien esivalmistus tehdään syksyn aikana. Rakenne asennetaan jään päältä niin, että kangas laskeutuu paikalleen jään sulaessa.

Järvialtaan tarkoituksena on vähentää Jäälinjärveen tulevan veden mukana liikkuvan rauta-humus -kiintoaineen leviämästä laajalle järveen. Yhdistys on jo aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää Saarisenojaan. Niihin laskeutuvaa kiintoainetta poistetaan vuosittain pumppaamalla. Näillä järjestelmillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10 tonnia vuodessa  kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa kiintoainehiukkasista kuitenkin läpäisee nykyiset järjestelmät ja päätyy järveen.

Jäälinjärveen laskeviin Saarisenojaan ja Korteojaan rakennetut kosteikot toimivat ravinteiden osalta hyvin. Liukonen typpi vähenee kosteikoissa keskimäärin kahdelle kolmaosalla ja liukoinen fosfori noin neljäsosalla. Tulevien ravinteiden väheneminen on vaikuttanut osaltaan siihen, että Jäälinjärvessä ei ole ollut sinilevähaittaa vuoden 2015 jälkeen.

ELY:n edustajat tutustuivat Jäälin vesienhoitoon ja toiminnan ylläpitoon

Ympäristöministeriö ja ELY-keskus ovat kiinnostuneita toiminnasta, jota heidän myöntämällään rahoituksella syntyy. Erityisesti viraomaista kiinnostaa jatkuva ylläpito, joka useissa projektiluonteisissa hankkeissa tahtoo jäädä vähälle huomiolle. ELY-keskuksen edustajat saivat tutustumiskäynnillään monipuolisen esittelyn Jäälin vesienhoidosta sekä siihen osaltaan liittyvästä Koiteli-reitistä, joka on linjattu kulkemaan kolmen vesienhoitokosteikon kautta. Vierailulla kerättiin kuva- ja videomateriaalia viranomaisen viestintää varten.

ELY-keskus myönsi äskettäin yhdistykselle rahoituksen mm. suuren laskeutusaltaan toteuttamiseen Jäälinjärven kaakkoispäähän.

Jaana Rääpysjärvi ja Heidi Hannula ELY-keskuksesta dokumentoivat mm. Kokkohaaran lietealtaan pumppauksen. Kuvassa taustalla tyhjennetty lieteallas ja pumppaajat Kari Tiri ja Kari Väyrynen.

Kokkohaaran lietteet pumpattiin

Kokkohaaran lietteenkeruuallas tyhjennettiin pumppaamalla viereiseen erotusaltaaseen. Aikaisempien vuosien tapaan altaan pohjalle oli kertynyt runsaasti rautasaostumaa. Pumppausta vaikeutti lehtikertymä, joka tukkii helposti lietepumpun. Myös lehtiä saatiin vähennetyksi huomattavasti. Pumppaus tehdään kerran vuodessa. Lietettä kertyy erityisen paljon lämpimän veden aikana, kun taas talvella altaaseen ei laskeudu juuri mitään.  Aikaisempien seurantojen perusteella  lietealtaan tyhjennyksellä vesistöstä saadaan pois noin 2 -3 tonnia kiintoainetta kuiva-aineeksi laskettuna. Lietteeseen on sitoutunut suuri määrä ravinteita, erityisesti fosforia. Kiintoainevirran pysäyttäminen ja poistaminen vesistöstä on siis tärkeää myös Jäälinjärven ravinteiden vähentämiseksi.

Lietteenkeruualtaan tyhjentäminen pumppaamalla kestää 4 – 5 tuntia.

 

Jäälin Järvialtaan rahoitus varmistui

ELY-keskus myönsi avustuksen hankkeelle, jonka nimi on ” Rauta-humus -kiintoaineen kulkeutumisen hallinta ja vaikuttavuuden seuranta Jäälinjärvellä”. Hankkeen keskeinen osa on 3,5 hehtaarin suuruisen alueen erottaminen Jäälinjärven kaakkoispäästä kiintoaineen laskeutusaltaaksi. Erotusrakenteeksi on suunniteltu suodatinkangas, joka kannatetaan muoviputkesta rakennettavalla puomilla ja painotetaan pohjaan teräspainoilla. Rakenne ankkuroidaan paikalleen järeillä betonipainoilla. Hankkeen luvat ovat kunnossa. Hanke toteutetaan ensi talven aikana pääasiassa jään päältä.

Raudan kulkeutuminen on osoittautunut erittäin massiiviseksi ilmiöksi. Yhdistys on aiemmin rakentanut kaksi lietteenpoistojärjestelmää, joihin laskeutuva liete poistetaan lietepumpulla. Näillä kiintoainetta saadaan poistetuksi noin 5 – 10  tonnia vuodessa kuiva-aineeksi laskettuna. Suurin osa tuloveden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta läpäisee lietteenpoistojärjestelmät ja päätyy Jäälinjärveen. Sen vuoksi on valmisteltu nyt toteutettavaksi tuleva suuri laskeutusallas.

 

Korteojan vanhan uoman välipato kunnostettiin

Jäälinjärveen laskevaan Korteojan vanhaan uomaan rakennettiin ns. välipato kesällä 2017.  Keväällä 2018 pato syöpyi eikä sitä voitu käyttää. Pato on nyt korjattu ja otetaan käyttöön parin viikon kuluessa kun maatäytöt vähän painuvat.

Korteojan kosteikko rakennettiin vuonna 2014. Tällöin pari sataa metriä pitkän vanhan uoman osan oli määrä jäädä kuivaksi. Kävi ilmi, että kuivattuun uomaan purkautui yhdestä pisteestä suuri määrä rautapitoista pohjavettä. Uomaan purkautuessaan pohjaveteen lieunnut rauta hapettui ja muodosti suuren määrän rautasaostumaa, joka vesivirran mukana kulkeutui Jäälinjärveen Korteojan kosteikon ohi. Välipadon tarkoitus on ohjata runsasrautainen pohjavesi kiertämään kosteikon kautta.

Video Jäälin nuorten kalapäivästä

ProAgria on julkaissut videon Jäälissä 15. toukokuuta järjestetystä nuorten kalapäivästä. Videolla kerrotaan pääasiassa hoitokalastuksesta. Viiden minuutin videon voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=2qUt_YPy6FU&utm_source=emaileri&utm_medium=email&utm_campaign=Verkostoilla+tehoa+vesienhoitoon+6%2A2019&utm_term=Katso+uusin+video&utm_content=u-3172603-59603045-1858969-3.

Rautatutkimusta viritellään laajassa yhteistyössä

Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun kaupungin edustajat tutustuivat kahdeksanhenkisellä kokoonpanolla Jäälin kunnostus- ja tutkimuskohteiden rautailmiöön. Raudan kulkeutuminen on suurin vedenlaatua heikentävä tekijä paitsi Jäälissä myös koko rannikkovyöhykkeellä. Kaupungin kuivatus- ja hulevesijärjestemissä raudan saostuminen on myös tekninen ongelma. Tavoitteena on jättää  Sipilän hallituksen käynnistämään  vesiensuojelun tehostamisohjelmaan osapuolten yhteinen rahoitushakemus, joka keskittyy rautaongelmien hallintaan. Rautailmiön massiivisuus on tullut esiin Jäälin kunnostushankkeiden yhteydessä.

Jäälinjärven vedellä hyperspektrikuvauksen menetelmäkehitystä

Oulun ammattikorkeakoulu tutkii menetelmää, joka voisi tuottaa tietoa vesistön rehevyydestä nopeasti ja ilman työläitä laboratoriotutkimuksia. Työkalu on hyperspektrikamera, jolla vedestä voidaan tutkia mm. klorofyllipitoisuutta. Tutkijat halusivat selvittää, häiritseekö tumma ja humuspitoinen järvivesi levien mittausta. Jäälinjärven veteen lisättiin sini- ja viherleväseosta erilaisina pitoisuuksina ja kuvattiin hyperspektrikameralla laboratoriossa. Lopputulos oli, että korrelaatio on erittäin hyvä.  Jäälinjärven klorofyllipitoisuutta ei siis mitattu. Tutkimusartikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.oamk.fi/epooki/2019/hyperspektrikuvaaminen-pintavesien-laadun-mittaamisessa/

Hyperspektrikuvauksen sovelluskohteita ovat nykyään muun muassa geologia, maa- ja metsätalous, lääketiede, jätteiden käsittely sekä sotilaalliset käyttökohteet.

Vähän saalista Jäälin hoitokalastuksesta

Jäälinjärveen nousi tänä keväänä vähän kutusärkiä: hieman alle sata kiloa, kun enimmillään saalis on ollut 1500 kiloa. Yksi selitys lienee, että vaeltava särkikanta on pienentynyt, kun sitä on poistettu vuodesta 2011 lähtien. Toisaalta tämä kevät on ollut laajemminkin poikkeuksellinen. Eri puolilta Suomea on tullut viestejä, että särki on mennyt huonosti pyydyksiin. Kaikki Jäälin noususärjet menivät ihmisravinnoksi paikalliseen käyttöön.

Jäälin puskaradion postaukset kertovat, että Jäälinjärvestä on saatu hyvänkokoisia ahvenia, viimeksi Jäälinmajan rannasta 610 grammaa ja 36 senttiä. Kalakannan rakenteen korjaantuminen on parantanut ahventen kasvua. Samalla koko ravintoketju tervehtyy, ja haitalliset levät vähenevät.

%d bloggers like this: