Category Archives: Vesien hoito

Jäälinjärvessä hyvää vettä

Kesän ensimmäiset vesianalyysit osoittavat, että Jäälinjärven vesi on hyvää. Veden väriarvo on paras yhdistyksen mittaushistoriassa (ks. graafi täältä: Jäälinjärven veden väri ). Erityinen kiinostuksen kohde on uusi Järviallas, siis Jäälinjärven yläpäästä erotettu laskeutusallas, jonka kautta virtaa kolme neljäsosaa Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Veden väri  altaasta lähtevässä vedessä (350 mg Pt/l) oli merkittävästi parempi kuin Saarisenojassa Kalamäen sillan kohdalla (440 mg Pt/l). Kiintoaineen laskeutumista analyyseistä ei pysty määrittämään, koska erityisesti raudan olomuoto muuttuu liuenneesta kiinteäksi, kun lämpötila altaassa nousee. Toisalalta tämä olomuodon muuttuminen mahdollistaa aineen laskeutumisen alytaaseen, mikä muuten tapahtuisi muualle Jäälinjärveen.

Jäälinjärven kutusärkikanta näyttää pienentyneen

Jäälinjärven hoitokalastuksen saalis jäi jälleen pieneksi.  Kutusärki nousee Jäälinjärveen merestä. Nousevat kalat otetaan joka kevät kiinni Jäälinjärven luusuasta. Saalismäärät ovat viime vuosina jääneet pieniksi, mikä viittaa siihen, että vaeltava kanta on pienentynyt. Kuluneen kevään saalis oli 150 kiloa, kun suurimmillaan saalis on vuonna 2015 ollut 1350 kiloa. Kaikki särjet ovat viime vuosina päätyneet hyötykäyttöön. Muut saaliiksi tulleet kalat, noin 30 kiloa pienehköjä haukia ja ahvenia, vapautettiin järveen.

Kalastajien havaintojen perusteella Jäälinjärven ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon. Myös haukikanta on hyvä. Saaliskalat osoittavat, että järven ravintoketju on kunnossa. Viimeisin kalastustutkimus on tehty vuonna 2016. Jo silloin tutkijan päätelmä oli, että kalakannan rakenne on hyvä. Hoitokalastus on aloitettu vuonna 2011.

Leppisuonojaan tutkimuspato

Yhdistys pyrkii selvittämään, väheneekö raudan kulkeutuminen maaperästä vesistöön, jos syvää kuivatusojaa padotetaan. Tutkimusta varten on tehty pato Laivakankaan länsilaidalla sijaitsevaan ”Leppisuonojaan”. Ojaan purkautuu runsaasti rautapitoista pohjavettä. Veden laatua on seurattu analyyseillä kahden kesän aikana. Padolla nostetaan vettä ojan alapäässä noin puoli metriä. Näytteenottoa jatketaan vähintään kaksi vuotta, jotta nähdään, vaikuttaako padotus veden laatuun. Pohjaveden pinnan korkeutta seurataan ojan lähialueelle sijoitetuilla pohjavesiputkilla.

Leppisuonoja on kaivettu alunperin läheisen asuinalueen kuivatusvesien johtamista varten. Padotus ei vaikuta kuivatuksen toimintaan.

Jäälinjärven hoitokalastus jatkuu

Jokakeväinen särkikalojen pyynti jatkuu taas. Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Nousevat särkikalat pyydetään Jäälinjärven luusuasta rysällä. Järvikunnostuksen alkuvaiheessa vuotuinen saalis oli yli tuhat kiloa. Saalis on vuosien saatossa pienentynyt niin, että viime kevään saalis jäi alle sadan kilon. Tämä viittaa kannan pienentymiseen.

Järven särkikantaa halutaan pienentää, koska se sekoittaa järven ravintoketjun. Särjet syövät eläinplanktonin, mm. suuret vesikirput, jolloin kasviplankton pääsee runsastumaan, kun sille ei ole käyttäjiä. Särjet syövät myös pohjaeläimiä ja pöyhivät siksi järven pohjaa. Pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät silloin uudelleen kiertoon ja päätyvät eliöiden käyttöön. Rehevöityminen kiihtyy.

Jäälinjärven kalakannan rakenne on saatu oikaistuksi ja ravintoketju on kunnossa. Ahvenet ovat kasvaneet ruokakalakokoon, ja myös haukikanta on hyvä. Veden väriarvot ovat parantuneet, eikä sinilevähaittaa ole ollut vuoden 2015 jälkeen. Hoitokalastusta on silti tarpeen jatkaa, jotta järven kehityksen suunta ei kääntyisi taaksepäin.

MetsäSanomat julkaisi kaksi rauta-aiheista artikkelia

MetsäSanomat julkaisi koko sivun jutun Jäälinjärven rautaongelmista. Juttu sisältää myös ilmiötä todentavia kuvia lietealtaan pumppauksesta. Jutun voit lukea täältä: MetsäSanomat Rautavirtaa Jäälissä BYS 140520

Lisäksi lehti julkaisi artikkelin Suosimulaattori-työkalusta, jolla mallinetaan Jäälinjärven valuma-alueella tarvittavaa kuivatussyvyyttä. Koko valuma-alueen kattava mallinnus on ensimmäinen Suomessa. Työn rahoittavat Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys, MTK ry, Suomen Metsäsäätiö sekä Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset ry. Mallinnustyön tekee Itä-Suomen yliopisto. Artikkelin voit lukea täältä: MetsäSanomat Suosimulaattori 140520 .

MetsäSanomat on Iin, Kiimingin, Oulunseudun ja Yli-Iin metsänhoitoyhdistysten jäsenlehti.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikoilleen

Jäälinjärven kaakkoispäästä erotettu laskeutusallas on käytössä. Allas erotettiin Jäälinjärvestä suodatinkangasseinämällä. Rakenne tehtiin jään päälle. Jäiden sulettua alareunastaan painotettu kangas on vajonnut pohjaan. Kannatuspuomi on asettunut suunnitellulla tavalla muutaman sentin vesipinnan yläpuolelle. Laskeutusaltaan kautta järveen tuleva vesi ohjautuu virtausaukon kautta. Sen toiminta on myös alkanut samalla kun laajempi virtausala on poistunut.

”Järvialtaan” tarkoitus on pidättää valuma-alueelta Jäälinjärveen kulkeutuvaa rauta/humuskiintoainetta.

Suodatinkangasseinämä on asettunut paikalleen jään sulamisen jälkeen.

Puomi ja virtausaukko alavirran suunnasta

 

Mun Oulu -kaupunkilehti kertoi laajasti ja värikkäästi Jäälin omatoimihankkeista

Mun Oulu julkaisi laajan artikkelin erityisesti Jäälin vesistökunnostuksesta mutta myös muista akvititeeteista. ”Jäälissä luontokävijä on kuin liisa ihmemaassa”. Lue juttu täältä:  https://www.munoulu.fi/artikkeli/-/id/jaalissa-on-luontokavija-kuin-liisa-ihmemaassa .

Rantapohja kertoi lahjoituksesta – puskaradioon vyöryi tykkäyksiä

Rantapohja julkaisi yksityislahjoitusta koskevan jutun näyttävästi kuvan kanssa. Lue juttu täältä: Rantapohja 210420.

Jäälin puskaradioon ( https://www.facebook.com/groups/1522259498027232/?fref=ts ) on tullut yli neljäsataa tykkäystä ja kymmeniä ihastuneita kommentteja, joista osa on hauskoja videoklippejä. Jääliläiset kiittelevät lahjoittajaa vuolaasti.

 

Suuri lahjoitus Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykselle

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on saanut 10 000 euron lahjoituksen jääliläiseltä yksityishenkilöltä. Lahjoittaja kertoo, että yhdistys on tehnyt arvokasta, esimerkillistä ja pyyteetöntä työtä asuinympäristömme vesien kunnostamiseksi sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Tärkeää on myös yhdistyksen harjoittama yhteistyö Jäälin koulun kanssa. Lahjoitetut varat yhdistys voi käyttää vesienhoidon lisäksi sellaisiin asuinyhteisön viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä edistäviin hankkeisiin tai toimintoihin, jotka pohjautuvat luontoympäristöön, ovat sopusoinnussa luonnonvarojen kestävän käytön kanssa ja ovat koulun ja kaikkien asukkaiden vapaasti hyödynnettävissä.

Lahjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen.

Yhdistys lausuu parhaat kiitokset lahjoittajalle ja lupaa käyttää rahat jääliläisten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Täydentävää tietoa yliopiston KaliVesi-raporttiin

Rantapohja julkaisi yhdistyksen asiantuntijakirjoituksen, jossa avataan Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimia rautailmiön hillitsemiseksi. Oulun yliopisto nosti rautailmiön näkyvästi esille Kalimenjokea koskevassa KaliVesi-raportissa. Vaikka Kalimenjoen valuma-alue on jaettu osavaluma-alueisiin, raportti ei mainitse Jäälinjärven yläpuolisilla valuma-alueilla tehtyjä toimenpiteitä. Rautailmiön massiivisuus tuli esillä Jäälissä käynnitettyjen kunnostustoimien yhteydessä vuonna 2014. Yhdistys on siitä lähtien panostanut paljon rautailmiön hallintaan. Rantapohjan julkaiseman kirjoituksen voit lukea täältä: Rantapohja BYS 160420

%d bloggaajaa tykkää tästä: