Category Archives: Vesien hoito
Katse vesiin -hanke välitti tietoa metsätalouden haitallisten vaikutusten vähentämisestä
Suomen Metsäkeskuksen johtama hanke esittelee laaja-alaisesti metsätalouden vesistövaikutuksia, keinoja vesistöhaittojen ehkäisyyn sekä metsätalouden vesiensuojelurakenteita. Tulokset on esitetty viidestä pilottihankkeesta kertovalla tarinakartalla. Yksi kohteista on Jäälinjärven alue. Tarinakartalle on koottu metsätalouden vesiensuojelun käytänteitä ja toimintamalleja sekä uusinta tutkimustietoa. Tarinakartta avautuu tästä linkistä: Katse vesiin metsänkäsittelyssä Pohjois-Pohjanmaalla.
Soiden ennallistamisen asiantuntijaryhmä vieraili Jäälinjärven valuma-alueella
Yli kahdenkymmenen hengen asiantuntijaryhmä jalkautui Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle tutustumaan kohteeseen, joka karttatarkastelun perusteella näyttäisi sopivan ennallistettavaksi suoksi. Soiden ennallistamisen valtakunnalliseen asiantuntijaryhmään kuuluu jäseniä mm. Metsähallituksesta, Metsäkeskuksesta, ELY-keskuksesta sekä monista tutkimuslaitoksista. Ryhmän vieraana oli kolme henkilöä Ruotsista Norrbottenin lääninhallituksesta. Maastossa käytiin monipuolista keskustelua soiden ennallistamiseen liittyvistä kysymyksistä. Vieraat olivat aika hyvin tietoisia Jäälin mittavista kunnostustöistä.
Koulun kalapäivä jälleen loistavissa olosuhteissa
Jäälin koulun 3. ja 4. luokkien oppilaat sekä muutamat erityisryhmät osallistuivat perinteiseen koulun kalapäivään Jäälinmajalla. Yhdistys hankki tilaisuuteen näytekaloja, joiden avulla esiteltiin mm. kalan anatomiaa. Eri kalojen ja muiden eliöiden osuutta järven ravintoketjuun esiteltiin erillisessä pisteessä. Koulu järjesti useilla rastipisteillä muuta ohjelmaa, kuten ongintaa, tietorataa ym. Oppilailla oli mahdollisuus nauttia omia eväitä yhdistyksen ylläpitämän nuotion äärellä. Osallistujia oli koulun aikuiset mukaan lukien noin 200.
Kuva: Sanna Alalauri
Kilpaonkijat saivat saalista
Vesienhoitoyhdistys järjesti veneongintakilpailun osana Jäälin venetsialaisten ohjelmaa. Kilpailussa enintään kolmen hengen joukkueet kilpailivat venekunnittain suurimmasta kokonaissaaliista ja erikseen suurimmasta ahvenesta. Kaksituntisen onginnan aikana venekunnat saivat kalaa keskimäärin 495 grammaa. Voittajan saalis oli 720 grammaa. Voittosaaliin ratkaisi suurin ahven, joka painoi 540 grammaa. Kolme eniten saalista saanutta joukkuetta palkittiin K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla.
K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla palkitut joukkueet.
Ongintakilpailun suurin ahven painoi 540 grammaa. Kuva: Ismo Karhu.
Rantapohjan keskiaukema keskittyi metsätalouden vesistövaikutuksiin
Metsäkeskuksen järjestämä maastoretki Jääliin sai paljon palstatilaa Rantapohjan keskiaukeamalta. Retkellä käsiteltiin, paitsi Jäälinjärven rautaongelmaa, metsätalouden toimintoja ja vaikutuksia yleisesti. Suomen ympäristökeskuksen ja Tapion asiantuntijat kävivät läpi mm. kuivatussyvyyttä, vesistöjen suojavyöhykkeitä ja metsän uudistamisen vesistövaikutuksia sekä päivitettyjä metsänhoitosuosituksia.
Rantapohjan juttu uutisoitiin paperilehdessä, joka jaettiin jokaiseen talouteen Rantapohjan alueella. Asia sai siis paljon näkyvyyttä. Jutun voit lukea täältä:
Monipuolista vuoropuhelua Katse Vesiin -maastokäynnillä
Parinkymmenen osallistujan kokoonpano vietti pitkän aamupäivän Jäälin maastossa tutustumalla vesienhoidon näkökulmasta useisiin metsätalouskohteisiin sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitorakenteisiin. Kysymyksessaä oli Metsäkeskuksen hallinoima hanke Katse Vesiin metsänkäsittelyssä. Asiantuntijoita oli Metsäkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Tapio Oy:stä. Hankkeen tavoitteena on muun muassa aktivoida ja tukea alan toimijoita ja yksityisiä maanomistajia vesistövaikutusten vähentämisessä metsän käsittelyssä – samalla huomioiden luonnon monimuotoisuuden edistäminen, riistan huomioiminen ja hiilensidonta. Jäälinjärvi on yksi viidestä pilottikohteesta. Jäälistä julkaistu infokortti avautuu täältä: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/infokortti-jaalinjarvi.pdf
Keskustelu oli erittäin vilkasta ja monipuolista. Asiantuntijoiden panos oli erinomainen.
Sinilevähavainto Jäälinmajan uimarannalla
Kaakkoistuuli on kerännyt Jäälinmajan rantaan ”sinileväraidan”. Ohjeiden mukaan uimista tulee välttää, jos sinilevää on runsaasti. Tämä esiintymä ei ole runsas, mutta silti kannattaa katsoa mitä vedessä näkyy. Viikottaisessa seurannassa sinilevää on havaittu tässä viimeksi vuonna 2015. Sinilevä on luontainen laji ja sitä näkyy satunnaisesti myös Jäälinjärvessä, kun olosuhteet ovat otolliset.
Jäälinmajan uimavesi edelleen Oulun parhaimmistoa
Oulun seudun ympäristötoimi on ottanut kesän ensimmäiset uimavesinäytteet Oulun seudun pieniltä uimarannoilta 24.-25.6.2024. Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälinmajan uimavesi on edelleen Oulun uimapaikkojen kärkikastia. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä:
Uimavesitarkastajat havaitsivat Jäälinmajan rannassa hieman sinilevää. Sama havainto tehtiin erityisesti Jäälinjärven länsirannalla sekä suojaisissa lahdissa, kun pitkään jatkunut luoteistuuli oli kuljettanut sinilevää rantavesiin. Sinilevä katosi nopeasti ja yhtä mystisesti kuin oli ilmaantunutkin.
Luoteistuuli kuljetti sinilevää järven länsirannalle
Pitkään jatkunut, voimakas luoteistuuli on kuljettanut jonkin verran sinilevää järven länsirannalle. Sinilevä on luontainen laji, jota on esiintynyt Jäälinjärvessäkin paikallisesti ja satunnaisesti myös viime vuosina. Yleensä esiintymät ovat kadonneet parissa päivässä. Virallinen havaintopiste on Jäälinmajan uimaranta, joka tarkastetaan kerran viikossa. Siellä sinilevää ei ole havaittu vuoden 2015 jälkeen. Uimaranta on nytkin puhdas.
Sinilevä katosi eri puolilta järveä seuraavan yön aikana.
Yhdistys lausui vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että kaikkia vesistöjä koskevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään joka kuudes vuosi. Ympäristöhallinto on käynnistänyt suunnitelmien laatimisen vuosille 2028 – 2033 laatimalla ja asettamalla nähtäville raportin vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti asiakirjasta lausunnon, jossa kiinnitettiin huomio Kalimenjoen puuttumiseen suunnittelualueista sekä erityisesti rautailmiön vajavaisesta hallinnasta. Lisäksi muistutettiin, että valtatien 20 parantaminen käynnistyy todennäköisesti suunnitelmakauden aikana. Koska hanke sisältää lukuisia alikulkutunneleita ja muita kuivatustarpeita, kuivatusvesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lausunnon voit lukea täältä:
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 