Category Archives: Vesien hoito
Kilpaonkijat saivat saalista
Vesienhoitoyhdistys järjesti veneongintakilpailun osana Jäälin venetsialaisten ohjelmaa. Kilpailussa enintään kolmen hengen joukkueet kilpailivat venekunnittain suurimmasta kokonaissaaliista ja erikseen suurimmasta ahvenesta. Kaksituntisen onginnan aikana venekunnat saivat kalaa keskimäärin 495 grammaa. Voittajan saalis oli 720 grammaa. Voittosaaliin ratkaisi suurin ahven, joka painoi 540 grammaa. Kolme eniten saalista saanutta joukkuetta palkittiin K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla.
K-Supermarket Jäälin lahjakorteilla palkitut joukkueet.
Ongintakilpailun suurin ahven painoi 540 grammaa. Kuva: Ismo Karhu.
Rantapohjan keskiaukema keskittyi metsätalouden vesistövaikutuksiin
Metsäkeskuksen järjestämä maastoretki Jääliin sai paljon palstatilaa Rantapohjan keskiaukeamalta. Retkellä käsiteltiin, paitsi Jäälinjärven rautaongelmaa, metsätalouden toimintoja ja vaikutuksia yleisesti. Suomen ympäristökeskuksen ja Tapion asiantuntijat kävivät läpi mm. kuivatussyvyyttä, vesistöjen suojavyöhykkeitä ja metsän uudistamisen vesistövaikutuksia sekä päivitettyjä metsänhoitosuosituksia.
Rantapohjan juttu uutisoitiin paperilehdessä, joka jaettiin jokaiseen talouteen Rantapohjan alueella. Asia sai siis paljon näkyvyyttä. Jutun voit lukea täältä:
Monipuolista vuoropuhelua Katse Vesiin -maastokäynnillä
Parinkymmenen osallistujan kokoonpano vietti pitkän aamupäivän Jäälin maastossa tutustumalla vesienhoidon näkökulmasta useisiin metsätalouskohteisiin sekä Kiimingin – Jäälin vesienhoitorakenteisiin. Kysymyksessaä oli Metsäkeskuksen hallinoima hanke Katse Vesiin metsänkäsittelyssä. Asiantuntijoita oli Metsäkeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Tapio Oy:stä. Hankkeen tavoitteena on muun muassa aktivoida ja tukea alan toimijoita ja yksityisiä maanomistajia vesistövaikutusten vähentämisessä metsän käsittelyssä – samalla huomioiden luonnon monimuotoisuuden edistäminen, riistan huomioiminen ja hiilensidonta. Jäälinjärvi on yksi viidestä pilottikohteesta. Jäälistä julkaistu infokortti avautuu täältä: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/infokortti-jaalinjarvi.pdf
Keskustelu oli erittäin vilkasta ja monipuolista. Asiantuntijoiden panos oli erinomainen.
Sinilevähavainto Jäälinmajan uimarannalla
Kaakkoistuuli on kerännyt Jäälinmajan rantaan ”sinileväraidan”. Ohjeiden mukaan uimista tulee välttää, jos sinilevää on runsaasti. Tämä esiintymä ei ole runsas, mutta silti kannattaa katsoa mitä vedessä näkyy. Viikottaisessa seurannassa sinilevää on havaittu tässä viimeksi vuonna 2015. Sinilevä on luontainen laji ja sitä näkyy satunnaisesti myös Jäälinjärvessä, kun olosuhteet ovat otolliset.
Jäälinmajan uimavesi edelleen Oulun parhaimmistoa
Oulun seudun ympäristötoimi on ottanut kesän ensimmäiset uimavesinäytteet Oulun seudun pieniltä uimarannoilta 24.-25.6.2024. Uimavesien laatu määritetään pääasiassa Escherichia colibakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksien perusteella. Kun mittaustuloksista muodostetaan epävirallinen indeksi niin, että tulokset suhteutetaan sallittuihin pitoisuuksiin ja lasketaan yhteen, Jäälinmajan uimavesi on edelleen Oulun uimapaikkojen kärkikastia. Katso Oulun uimarantojen keskinäinen sijoittuminen täältä:
Uimavesitarkastajat havaitsivat Jäälinmajan rannassa hieman sinilevää. Sama havainto tehtiin erityisesti Jäälinjärven länsirannalla sekä suojaisissa lahdissa, kun pitkään jatkunut luoteistuuli oli kuljettanut sinilevää rantavesiin. Sinilevä katosi nopeasti ja yhtä mystisesti kuin oli ilmaantunutkin.
Luoteistuuli kuljetti sinilevää järven länsirannalle
Pitkään jatkunut, voimakas luoteistuuli on kuljettanut jonkin verran sinilevää järven länsirannalle. Sinilevä on luontainen laji, jota on esiintynyt Jäälinjärvessäkin paikallisesti ja satunnaisesti myös viime vuosina. Yleensä esiintymät ovat kadonneet parissa päivässä. Virallinen havaintopiste on Jäälinmajan uimaranta, joka tarkastetaan kerran viikossa. Siellä sinilevää ei ole havaittu vuoden 2015 jälkeen. Uimaranta on nytkin puhdas.
Sinilevä katosi eri puolilta järveä seuraavan yön aikana.
Yhdistys lausui vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että kaikkia vesistöjä koskevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään joka kuudes vuosi. Ympäristöhallinto on käynnistänyt suunnitelmien laatimisen vuosille 2028 – 2033 laatimalla ja asettamalla nähtäville raportin vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys jätti asiakirjasta lausunnon, jossa kiinnitettiin huomio Kalimenjoen puuttumiseen suunnittelualueista sekä erityisesti rautailmiön vajavaisesta hallinnasta. Lisäksi muistutettiin, että valtatien 20 parantaminen käynnistyy todennäköisesti suunnitelmakauden aikana. Koska hanke sisältää lukuisia alikulkutunneleita ja muita kuivatustarpeita, kuivatusvesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lausunnon voit lukea täältä:
Vesistökunnostusverkoston uutiskirje julkaisi laajan katsauksen Jäälin rautakysymykseen
RautaVirta-tutkimuksen päätelmät on raportoitu yleistajuisesti mutta kattavasti Vesistökunnostusverkoston uusimmassa uutiskirjeessä. Siinä painotetaan pohjaveden alentamisen minimointia ja tuodaan esiin ojitusten ongelmat. Mallinnustyökaluja pidetään hyödyllisinä. Mm. yhdistyksen hankkima suosimulaattorimalli yhdistettynä mallinnettuun virtausverkkoon ja vedenlaatumittauksiin osoittaa alueita, joille toimenpiteitä kannattaisi ensisijaisesti kohdistaa. Artikkelin voit lukea täältä: Rautakuormituksen ehkäisyssä kuivatuksen minimointi on ensisijaista – Vesistökunnostusverkoston uutiskirje
Vesienhoito kesäasennossa
Kevättulvan laskeuduttua Kokkohaarassa päästiin pumppaamaan lietteitä sekä uudesta pyöröaltaasta että alkuperäisestä isommasta laskeutusaltaasta. Pumppauksen jälkeen padot asetettiin normaaliin kesäasentoon sekä Kokkohaarassa että Kalamäessä.
Vesistötarkkailua on nyt supistettu olennaisesti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yliopisto on lupautunut tekemään rauta-analyysejä, mutta kalliita laboratorioanalyysejä ei tänä kesänä tehdä. Kosteikoiden vaikuttavuutta on seurattu lähes kymmenen vuotta ja niiden toimivuudesta on saatu hyvä käsitys. Sinilevätarkkailu ja raportointi jatkuu entiseen tapaan, samoin Jäälinjärven vedenkorkeuden ja virtaamien tarkkailu.
Alkukesän vesi näyttää silmämääräisesti erittäin hyvältä. Valitettavasti väri alkaa tummua ja läpinäkyvyys heikentyä sitä mukaa kuin tulovedet lämpenevät ja rauta niissä lisääntyy. Raudan merkittävään vähentämiseen ei ole löydetty toteutuskelpoista menetelmää. Tutkimuksia yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten kanssa pyritään edelleen jatkamaan.
Yhdistyksen puheenvuoro Katse Vesiin -hankeessa
Metsäkeskuksen hallinnoima KatseVesiin -hanke on järjestänyt Vesivinkit- nimisen webinaarisarjan. Hankkeen viimeiseen webinaariin pyydettiin Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistykseltä yleispuheenvuoro yhdistyksesta, sen toiminnasta ja vaikuttavuudesta. Tapahtumassa oli noin neljäkymmentä osallistujaa. Katse Vesiin -hanke on mm. esitellyt uusia työkaluja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseen. Hanke on tuottanut aineistoa viidestä esimerkkikohteesta, joista Jääli on yksi. Hanke on jakanut informaatiota metsänomistajille ja metsäalan toimijoille mm. järjestämällä maastokäyntejä. Jääliin järjestetään tutustumiskäynti 13. elokuuta.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 