Monthly Archives: lokakuu 2017

Koiteli -reitistä yli puolet kuljettavissa

Jäälin Kalamäestä Koiteliin suunniteltu reitti on edennyt hyvin. Jäälin asukasyhdistys, Jäälin Leijonat ja Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys ovat keväästä lähtien tehneet yli 400 tuntia talkoita. Moottorikelkkaa tai mönkijää on käytetty lähes 70 tuntia. Tuloksena on yli 500 metriä pitkospuita ja kaksi siltaa. Koitelin suuntaan päästään nyt neljä kilometriä Kokojärvenniitylle asti. Toiseen suuntaan on auennut noin kahdeksan kilometri rengasreitti Laivakankaan kautta takaisin Jääliin. Reittikartan löydät täältä: Kokkokankaan – Laivakankaan – Kokkoniityn reitti .

Reitin varrella on kolme opaskarttaa suunnistuksen helpottamiseksi. Avohakkuualueille reitti on merkitty paaluilla ja sinisellä nauhalla. Varoitustauluissa kehotetaan pysymäään reitillä ja varomaan puiden taimia. Karttaopasteissa muistutetaan, että reitti kulkee yksityisillä mailla ja pyydetään ottamaan huomioot hakkuut, metsästäjät ja muut maastossa liikkuvat.

Koiteli -reitin rakentamista on tarkoitus jatkaa tulevana keväänä ja kesänä, mikäli maanomistajien kanssa saadaan aikaan loputkin sopimukset. Erämaalatu pyritään avaamaan ainakin sovituilta osin jo tulevana talvena. Myöhemmin reitille on tarkoitus rakentaa laavuja ja nuotiopaikkoja sekä asentaa mittava informaatioaineisto.

Hakkuuaukeilla on taimia, joita reitillä liikkujat eivät saa vahingoittaa

Vesienhoitotoimikunta pohti Jäälinjärven tilaa

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Pääasiallinen aihe oli vesistön tilan pohdinta melko kattavan analyysiaineiston pohjalta. Vaikuttavuustarkkailu osoittaa, että kosteikot vähentävät typen ja fosforin liukoisia osia Jäälinjärveen tulevasta vedestä. Kiintoaineen käyttäytyminen on erikoista. Vaikka kosteikoiden lietteenkeruualtaisiin kertyy huomattavasti lietettä, joka pumpataan sieltä pois, veden kiintoainepitoisuudet näyttävät lisääntyvän kosteikoiden kohdalla lämpimän veden aikana. Selitystä ilmiölle ei ole, mutta se liittynee raudan olomuodon muutoksiin. Toimikunta piti erittäin tärkeänä, että rautailmiöitä koskeva laaja tutkimussuunnitelma saisi rahoituksen. Suunnitelman ovat laatineet Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Pojanmaan ELY-keskus, Lapin yliopisto ja Luulajan yliopisto. Suunnitelmaa esitteli Markus Saari Oulun yliopistosta.

Jäälinjärven hoitokalastus on jatkunut. Aiemmasta poiketen särkikaloja on päätynyt hyötykäyttöön yli puolet. Toimikunta ideoi hyötykäytön lisäämismahdollisuuksia, kun yleinen kiinnostus särkikalojen käyttöön on kasvanut. Järven kalakannan rakenteen korjautuminen vaikuttaa ravintoketjuun, ja sillä puolestaan on merkitystä mm. haitallisten levien esiintymiseen. Kahtena viimeisimpänä kesänä sinilevähaittaa ei ole ollut, ja limalevähaittojen on koettu merkittävästi vähentyneen. Tätä ennen Jäälinjärvi on ollut vapaa sinilevästä vuonna 2008.

Vaikka pitkän aikavälin tarkastelussa Jäälinjärven vedenlaatuparametreissa ei ole merkittäviä muutoksia, toimikunta arvioi vesienhoitotoimenpiteet järven kannalta myönteisiksi. Vesienhoitotyö on saanut myös julkista tunnustusta. Viimeisen vuoden kuluessa yhdistykselle on myönnetty Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto sekä valtakunnallinen palkinto vuoden 2017 innostavasta vesistöteosta.

Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotoimikunnan kokous 1/2017

Vuoden 1967 rakentajateekkareilta tukea yhdistykselle

Rakentajateekkarit vuodelta 1967 viettivät vuosijuhlaansa Oulussa 15. – 16. syyskuuta monipuolisella ohjelmalla. Siihen kuului mm. suuri seminaari yliopiston juhlasalissa. Seminaari oli lähtölaukaus uudelleen alkavalle rakennusalan diplomi-insinöörikoulutukselle, jonka lakkauttamisesta päätettiin vuonna 1996. Alan koulutukseen kuuluu myös vesi- ja ympäristötekniikka.

Juhlijat halusivat ilmaista tukensa Kiimingin – Jäälin vesinhoitoyhdistyksen toiminnalle rahalahjoituksella.  Rakentajateekkarit ovat jo vuonna 2012 tukeneet yhdistystä ja jatkavat näin yhdistyksen kannatusjäseninä.

Yhdistys lausuu parhaat kiitokset lahjoituksen johdosta.

 

YLE kertoi Jäälin vesien kunnostuksesta

Suomen radio lähetti valtakunnan kanavalla pätkän Jäälinjärven kunnostuksesta. Haastattelu on kuultavissa YLE Areenassa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4216980#autoplay=true 10:45 minuutin kohdalla. Asiaa käsiteltiin lyhysesti myös Pohjois-Suomen uutisissa perjantaina 6. lokakuuta. YLE Oulun nettisivuilla asiasta on esitetty laaja kooste: ks. https://yle.fi/uutiset/3-9869005 .

Ministeri Tiilikainen luovutti Vesistöteko -palkinnon yhdistykselle

100 suomalaista vesistötekoa -kampanjan loppuhuipennus koettiin Helsingissä, kun ympäristöministeri Tiilikainen palkitsi kolme eniten kannatusta saanutta tekoa Jokihelmi -lasiveistoksella ja kunniakirjalla. Jäälin kunnostusten lisäksi palkituksi tuli Iijokisoutu sekä Honkalanrannan luonnonsuojelualue Hämeenlinnassa.

Palkitseminen oli Silakkasoudun päätöstapahtuma. Silakkasoutu on hyväntekeväisyystapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää Itämeren suojelua. Soutuun osallistui noin 250 soutajaa seitsemällätoista kirkkoveneellä. Soutureitti alkoi Finlandiatalolta ja päättyi Kauppatorin rantaan. Päätöslounas ja palkitseminen oli Helsingin kaupungintalossa. Lounaan aikana valkokankaalla pyörivät palkittujen tahojen esittelydiat. Järjestäjien lehdistötiedote avautuu täältä: http://www.silakkasoutu.fi/@Bin/176950/Suomalaisten_vesistotekojen_vuosi_huipentui_silakkasoutuun_011017.pdf.

Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen palkinnon ottivat vastaan Markku Vuolteenaho ja Birger Ylisaukko-oja.

Kari Alakosken suunnittelema Jokihelmi

Veneet odottavat soutajia Finlandiatalon rannassa

 

Soittokunta otti soutajat vastaan Kauppatorin rannassa

Yhdistyksen diat pyörivät ravintolan valkokankaalla

Palkitut ja ympäristöministeri

P

 

 

Hallituksen kokous 4/2017

Yhdistyksen hallitus piti vuoden neljännen kokouksensa Jäälinmajalla 28. syyskuuta. Kysymyksessä oli lähinnä raportointikokous. Eniten keskustelua käytiin kesän tarkkailutuloksista. Niiden mukaan liukoiset ravinteet näyttävät vähenevän kosteikoissa. Erikoista sen sijaan on, että kiintoainepitoisuus näyttäisi kasvavan. Samanaikaisesti kiintoainesta kuitenkin pidättyy lietteenkeruualtaisiin, joten kysymys täytyy olla raudan olomuodon muuttumisesta kosteikoissa. Raudan käyttäytyminen on tulovesien laadun kannalta keskeinen myös siksi, että rauta sitoo tehokkaasti fosforia. Raudan saostuminen ja poistaminen vesistöstä on sen vuoksi erittäin tärkeää.

Kokouksen pöytäkirjan voit lukea täältä: VHY hallitus ptk 4-2017.  Kaikki vesianalyysitulokset löytyvät etusivun kohdasta Vesitutkimukset.

%d bloggaajaa tykkää tästä: