Monthly Archives: lokakuu 2014
Viitajärven hoitokalastus tutustumiskohteena
Yhdistys on jo pitkään pitänyt yhteyttä Viitajärven kunnostusaktiiveihin. Yhdistyksen edustajat tutustuivat ammattikalastajien nuottaukseen Iso-Viitajärvellä 27.10.2014. Ensimmäinen nuottasaalis oli 1500 kg pieniä särkiä huolimatta siitä, että nuottaan oli tullut reikä. Viitajärvi on olemukseltaan toisenlainen kuin Jäälinjärvi: syvempi ja kirkasvetisempi. Tällaisessa järvessä särki parveutuu syksyllä ja saaliit voivat olla hyviä. Jäälinjärveä nuotanneet ammattikalastajat pitävät Jäälinjärveä nuottauksen kannalta erittäin hankalana. Järvi on matala ja tasasyvyinen, ja vesi on hyvin tumma. Kaloilla ei ole samanlaista parveutumistarvetta kuin esimerkiksi Viitajärvellä. Jäälinjärven hoitokalastus onkin kokemusten myötä painottunut Jäälinojaa pitkin nousevien kutusärkien pyyntiin.
VYYHTI-yhteistyö jatkui
ProAgrian hallinnoima VYYHTI-hanke (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) järjesti vesistöjen kunnostusta koskevat työjapajat Pudasjärvellä ja Ylikiimingissä 14. ja 16.10.2014. VYYHTI-hanke kutsui Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistyksen edustajan molempiin tilaisuuksiin kertomaan kokemuksistaan Jäälin vesien kunnostuksessa. VYHTI-hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hankkeessa on mm. etsitty välittäjäorganisaatiota, joka voisi toimia omatoimisten vesistökunnostajien tukena.
Rautasaostuma pysähtyy patoihin – eristäminen vaatii lisätoimia
Viime kesän analyysitulosten mukaan näytti siltä, että kiintoaineen pidättyminen Kokko-ojan haaran pintavalutusalueilla jäi aika vähäiseksi. Kun vettä laskettiin padoilla hieman alemmaksi, kävi ilmi, että kiintoainetta oli sedimentoitunut voimakkaasti padottuihin uoman osiin. Uomien puhdistamiseksi lietettä pumpattiin pois kahtena päivänä. Kiintoainekertymä on vedessä hyvin herkkäliikkeistä, ja sen poistaminen väljästä tai virtaavasta vedestä on hankalaa.
Positiivista asiassa on, että liete saadaan pysähtymään. Kun tähän asti on ajateltu, että lietettä kertyy hiljalleen pintavalutusalueille, nyt on selvää, että lietteen erottamista varten tarvitaan kunnolliset laskeutusaltaat, jotka voidaan tyhjentää pumppaamalla. Saatu kokemus on hyödynnettävä myös ensi vuonna rakennettav
an Kalamäen kosteikon lietteen poistossa. 
Rakentajaseniorit tutustuivat Jäälin vesien hoitoon
Kymmenen hiljattain eläköitynyttä diplomi-insinööriä kävi tutustumassa Jäälin vesien hoitoon. Monet vieraista ovat työskennelleet vesiasioiden parissa, mikä takasi mielenkiinnon ja vilkkaan keskustelun. Huonosta säästä huolimatta vieraat tutustuivat maastossa Korteojan kosteikkoon. Yhdistyksen työ sai varauksetonta tunnustusta.
Kaleva uutisoi robottiluotauksen
Aquamerine Robots sai kehittelemänsä robottiveneen Kalevaan. Robottia testattiin Jäälinjärvellä pari viikkoa sitten. Asiasta kerrottiin yhdistyksen sivuilla, ja myös tutkimusraportti, joka sisältää mm. syvyyskartan, löytyy yhdistyksen sivuilta. Kalevan jutun löydät täältä: Kaleva robottiveneestä
Vesienhoitorakenteet vähensivät ravinteita
Korteojan kosteikko ja Kokko-ojan haaran pintavalutus olivat viime kesän erityistarkkailussa. Tarkoitus oli selvittää, toimivatko rakenteet toivotulla tavalla. Näytteitä otettiin rakenteiden ylä- ja alapuolelta viisi kertaa. Kiintoaine analysoitiin kaikista näytteistä ja ravinteet kolme kertaa.
Molemmat kohteet poistivat vedestä ammoniumtypen kokonaan. Korteojan kosteikko vähensi lisäksi fosfaattifosforia kahdella näytteenottokerralla 25 – 40 prosenttia. Korteojan analyyseja sekoittivat jätevesipulssit, joista ainakin yksi osui mitä ilmeisimmin suoraan näytteeseen.
Järven kiusallisimpia haittatekijöitä on tuloveden mukana kulkeutuva kiintoaine, joka on pääasiassa rautasaostumaa. Kiintoaineen pidättymisessä ei saavutettu toivottuja tuloksia. Kokko-ojan haaran pintavalutuksessa kiintoaine väheni alkukesästä. Myöhemmin toimintaa haittasi turpeen nouseminen kellumaan, mikä muutti virtauksia niin, että suuri osa vedestä palaa takaisin uomaan pian padon jälkeen. Silmämääräisesti rautasaostumaa on kuitenkin laskeutunut pintavalutusalueelle huomattavasti. Rakenteen toimintaa on vielä parannettava prosessin tehostamiseksi.
Korteojan kiintoainespitoisuudet hieman kasvoivat pintavalutuksessa. Silmämääräisesti pintavalutuksen alapuolinen vesi näyttää selvästi puhtaammalta kuin yläpuolinen vesi. Suolla näkyy ruskeaa laskeumaa. Tämä viittaa siihen, että rautasaostumaa pidättyy pintavalutusalueelle. On mahdollista, jopa todennäköistä, että pintavalutuksen alapuolella oleva kiintoaine koostuu suolta huuhtoutuneista kasvinosista ym. orgaanisesta aineksesta, joka ei ole niin haitallista kuin rautasaostuma. Tätä ei ole varmistettu tutkimuksin.
Asiantuntijoiden mukaan kosteikoiden ja pintavalutusalueiden kehittyminen toimiviksi saattaa vaatia useita vuosia, sillä kasvillisuuden mukautuminen uusiin oloihin ottaa aikansa. Tarkkailua on siis jatkettava. Ensi vuonna rakennettavalta Kalamäen kosteikolta odotetaan paljon.
Suunnittelijat näkivät töitään
Maveplan Oy laati Saarisenojan valuma-alueen kunnostussuunitelman vuoden 2011 lopussa. Suunnitelma on suurelta osin toteutettu, osaksi tosin hieman muunneltuna. Suunnitteljat kävivät ensi kertaa katsomassa näitä töitään ja olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Antoisaa keskustelua käytiin niin rakenteiden teknisestä toteutuksesta, hankkeiden vaikuttavuudesta kuin vastaan tulleista ongelmistakin. Suunnittelijoiden, toteuttajien ja vesienhoitotoimijain välistä vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä, sillä vesienhoito on vielä uutta, ratkaisut ovat yksilöllisiä ja vaikuttavuudesta on niukasti tietoa.
Saarisenojanniityn suuri lintuvesi ja laskeutusallas. Toteutettu syksyllä 2012
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 