Monthly Archives: heinäkuu 2013

Yhdistyksen toimintamalli Rantapohjan pääuutinen

Rantapohja täytti pääuutissivun yhdistyksen toiminamallia kuvaavalla jutulla. Aiheen lehti on saanut yhdistykselle myönnetystä EU-rahasta, jonka avulla toimintamalli on tarkoitus kuvata yksityiskohtaisesti niin, että se soveltuisi yleiseen käyttöön. Rantapojan juttu on täällä Rantapohja 300713

Kellon kyläyhdistys kävi kylässä

Jäälin vedet ovat osa Kalimenjoen vesistöä. Kalimenjoen kunto huolestuttaa Kellon kyläyhdistystä ( http://www.kellonkyla.com/ ) , joka on pari vuotta sitten hankkinut selvityksen joen perustilasta ( https://sites.google.com/site/kalimenjokikuntoon/).  Yhdistykset ovat jo tehneet yhteistyötä muun muassa vesistön käyttöä koskevan arvottamistutkimuksen yhteydessä. Kellon kyläyhdistyksen edustaja on jo aiemmin kutsuttu Kiimingin – Jäälin vesienhoitotoimikuntaan (asiantuntijakokoonpano).

Yhdistykset totesivat, että Kalimenjoki sijoittuu kokonaan uuden Oulun alueelle ja muodostaa vihervyöhykkeen Kellosta Jääliin ja Ylikiiminkiin. Vesistön kunnostusta on tarpeen edistää yhteistyössä, sillä myös Jäälissä toteutettavat toimet vaikuttavat Kalimenjokeen. Jäälissä toteutetut pintavalutusratkaisut sopisivat rautasaostuman pidättämiseen myös muualla Kalimenjoen valuma-alueella. Kalimenjokea rasittaa myös massiivinen maa-ainesten otto, jätteiden käsittely ja turvetuotanto. Vesienhoidon EU-lähtöisessä luokituksessa Kalimenjoen tila on välttävä, mikä edellyttää parannustoimenpiteitä vesipuitedirektiivin asettamassa aikataulussa.

Molemmat yhdistykset haluavat tehdä aluetta tutuksi asukkaiden keskuudessa. Kellon kyläyhdistys kartoittaa alueella olevaa polkuverkostoa ja ohjeistaa sen käyttöä. Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys laatii suunnitelmaa maastotietoreitistä Jäälinjärven ja Koitelin välille.

Yhdistysten mielestä Oulun kaupungin tulisi edistää tehokkaasti jätevesien viemäröintiä haja-asutusalueilla vesistöjen lähellä, kuten Oulun seudun ympäristötoimi on linjannut. Lisäksi uuden Oulun tulisi luopua vanhan Oulun periaatteesta, jonka mukaan kaupunki tukee ainoastaan Oulun kaupungin omistamien vesien kunnostusta. Kaikki vesistöt ovat asukkaiden lähivirkistysalueita omistuksesta riippumatta, eikä niitä tule asettaa eriarvoiseen asemaan.

Kellon kyläyhdistys selvittää jatkossa  mahdollisuutta Kalimenjoen kunnostusta koskeavan yleissunnitelman laatimiseen.

Rysä tämän kesän paras särkipyydys

Ammattikalastajat ovat todenneet, että Jäälinjärven särkikanta lisääntyy pääasiassa Jäälinojan kautta vaeltavista särkiemoista. Kutuvaellukselle nousevia särkiä on pyydetty Jäälinojan niskalta yhdistyksen rysällä runsaat 300 kiloa. Järvelle viritetty paunetti (isorysä) ei sen sijaan tuottanut toivottua tulosta. Veden lämmettyä nopeasti pyydyksen limoittuminen oli voimakasta. Paunetti oli pyynnissä vajaan kuukauden, ja sen paikkaa vaihdettiin kerran. Paunettipyynnin  saaliiksi tuli  noin sata kiloa. Kesän tähänastinen kokonaissaalis on 440 kiloa.

Ammattikalastajien käsityksen mukaan Jäälinjärven tehokalastus on erityisen vaikeaa. Hyvä saalis edellyttäisi kalojen parveutumista. Jäälinjärvessä särkikalat eivät parveudu, koska vesi on tummaa eikä vesi kerrostu riittävästi, kun syvänteitä ei ole ja järven pohjan muoto on hyvin tasainen. Pohdittavana on muutaman rysän hankkiminen jatkossa.

Särkikalat vaikuttavat järven ekologiaan monella tavalla. Suuri särkikanta pöyhii järven pohjaa ja estää ravinteiden sedimentoitumista. Järven ravintoketju kaipaisi suuria vesikirppuja, jotka söisivät limalevää, mutta vesikirppujen määrä  ei kasva, koska särjet syövät ne. Särkisaaliin myötä järvestä poistuu ravinteita. Petokalakantojen vahvistuminen olisi tarpeen niin ekologian kuin kalastuksenkin kannalta. Esimerkiksi ahven muuttuu petokalaksi noin 15 sentin koossa, ja se puolestaan pitää osaltaan kurissa särkikantaa.

Jäälinjärvessä on tehty viralliset koekalastukset vuosina 2005 ja 2011. Tulokset on raportoitu aiemmin tällä sivustolla. Seuraava koekalastus pyritään tekemään parin vuoden kuluttua sen arvioimiseksi, onko kalakannan rakenteessa havaittavissa muutoksia. Vinoutumien oikaisu vie joka tapauksessa aikaa.

Jäälinojan kosteikot viranomaiskäsittelyssä

Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on yhdistyksen yhteistyökumppanina laatinut suunnitelmat neljän pienehkön kosteikon rakentamiseksi Jäälinojan varteen. Nämä ovat Leppisuo, Näppäri, Kivisuo ja Selkäsuo. Suunnitelman löydät täältä: Jäälinojan suunnitelma . Näppäriä lukuun ottamatta kosteikot sijoittuvat Oulun kaupungin maalle. Yhdistys on pyytänyt Oulun kaupungin suostumusta tarvittavien alueiden käyttämiseen. Oulun kaupunki näkee hankkeet osin ongelmallisiksi sen vuoksi, että ne saattavat rajoittaa tulevaa maankäytön suunnittelua. Yhdistys on tästä syystä ilmoittanut luopuvansa Selkäsuon kosteikosta toistaiseksi. Huolta aiheuttaa lisäksi  Leppisuon kosteikon sijoittuminen Laivakankaan pohjavesialueen lähelle.

Yhdistys on pyytänyt ELY-keksukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeellisuudesta kosteikoiden rakentamiseen. Yhdistyksen käsityksen mukaan luvan tarvetta ei ole, jos maanomistajat suostuvat hankkeiden toteuttamiseen. Katso lausuntopyyntökirje täältä: Lausuntopyyntö luvantarpeesta .

Niiltä osin kuin suunnitelmat läpäisevät viranomaiskäsittelyt, hankkeet on tarkoitus toteuttaa kuluvana vuonna. Yhdistys hoitaa viranomaisasiat ja maanomistajien suostumukset ja ottaa vastuun hankkeiden ylläpidosta. Metsäkeskus toteuttaa hankkeet kilpailutuksen kautta.

Yhdistys esittäytyy vesistökunnostuspäivillä

Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto järjestää kolmipäiväisen kansainvälisen vesistökunnostusseminaarin Lahden Sibeliustalolla 14. – 17.8.2013.  Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys on kutsuttu kertomaan toiminnastaan kolmannen päivän teemaryhmään, jonka aiheena on ”vesistökunnostuksen hyvät käytännöt – esimerkkejä onnistuneista hankkeista”. Tilaisuuden ohjelman löytyy osoitteeesta:  http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=145106&lan=fi.

%d bloggers like this: