Blogiarkistot
Rantapohja kertoi Jäälinjärven kalastustutkimuksesta
Rantapohja uutisoi näyttävästi, että Jäälinjärven kalasto on erinomaisessa tilassa. Lehti muistuttaa myös, että yhdistys on selvittänyt Jäälinjärven kalojen elohopeapitoisuuden. Tutkimuksissa on todettu, ettei ole estettä kalojen käyttämiseen ravintona. Rantapohjan jutun voit lukea täältä:
ELY-keskus järjestää koekalastuksen Jäälinjärvelle
ELY-keskus on tilannnut ProAgrian kalatalouskeskukselta Jäälinjärven koekalastuksen. Tutkimus tehdään kahtena yönä ja koeverkkoja lasketaan 8 kpl/yö, yhteensä 16 kpl. Tuloksia verrataan aikaisempiin Jäälinjärvessä tehtyihin koekalastuksiin (2011, 2014 ja 2016) sekä tarkastellaan aineistoa kalaston ekologisen luokittelun näkökulmasta. Tulokset tallennetaan koekalastusrekisteriin mukaan lukien vuoden 2016 koekalastuksen tulokset. Koekalastuksesta laaditaan raportti, joka sisältää menetelmäkuvauksen, tulokset ja niiden tarkastelun sekä toimenpidesuositukset.
Kalatalouskeskus sai infoa Jäälin vesien kunnostuksesta
Oulun kalatalouskeskus piti vuosikokouksensa Jäälinmajalla 25.4. Tilaisuuden alussa esiteltiin Jäälin vesien hoitoa. Erityisenä teemana olivat Jäälinjärven kalastorakenteen oikaisu sekä rautailmiö, siihen kohdistuneet toimet sekä tutkimusviritelmät. Kokoukseen osallistui parikkymmentä henkilöä eri Pohjois-Pohjanmaan eri puolilta.
Jäsentiedote 1/2016
Kuluvan vuoden toiminnasta kertova jäsentiedote on luettavissa täältä: Jäsentiedote 1-2016. Seuraa yhdistyksen toimintaa aktivoimalla etusivun oikeassa reunassa oleva palvelu kirjoittamalla siihen sähköpostiosoitteesi. Saat sähköpostiisi viestin aina kun sivustolla tapahtuu jotakin.
Hyvää alkutalvea ja joulun odotusta kaikille!
Jäälinjärven kalakanta kunnossa
Jäälinjärven kalastorakenne tutkittiin heinäkuun lopulla Nordic-koeverkkosarjalla. Edellinen tutkimus on tehty samalla tavoin vuonna 2011 yhdistyksen aloittaessa toimintansa. Uuden raportin mukaan ahvenet ovat kasvaneet huomattavasti. Keskipaino on noussut 28 grammasta 40 grammaan. Ahvenia on hyvin kaikissa ikäluokissa. Petokalakokoisia (yli 15 senttiä) ahveista oli lähes puolet. Särkien määrä on vähentynyt, ja kaksi nuorinta ikäluokkaa puuttuu lähes kokonaan. Hoitokalastuksella järveen kudulle nousevia särkiä on useana vuonna pyydetty noin tuhat kiloa.
Raportin suosituksissa on esitetty verkkokalastuksen kieltämistä tai silmäkoon nostamista 45 – 55 milliin. Tällä varmistettaisiin petokalojen riittävä määrä myös jatkossa. Tutkija arvioi, että verkkopyynnillä petokalat voidaan ”vahingossa” pyytää liian vähäksi. Hoitokalastusta suositellaan jatkettavaksi, joskin esille on nostettu myös kysymys, riittääkö petokaloille ruokaa. Tutkimusraportti on luettavissa täältä: Kalastustutkimus 2016
Mielenkiintoista on, näkyykö kalakannan rakenteen tervehtyminen järven ravintoketjussa. Sinilevää ei kuluneena havaittu, ja limalevän haitallinen esiintyminen on yleisen käsityksen mukaan vähentynyt. Ilmiöllä saattaa olla yhteys särkikalojen vähentymiseen, mutta tutkimuksilla tätä ei voida osoittaa.
Kalastustutkimus käynnistyi
Jäälinjärven kalaston tämänhetkinen rakenne selvitetään. Tutkimus tehdään Nordic-koeverkkosarjalla. Kolmenkymmenen metrin mittaisessa verkossa on kaksitoista eri silmäharvuutta viiden ja viidenkymmenenviiden millin välillä. Veteen on laskettu kuusi verkkoa, ja ne ovat vedessä kaksitoista tuntia. Tutkimus toistetetaan seuraavana yönä. Saaliskalat mitataan ja punnitaan lajeittain.
Edellinen raportoitu tutkimus on tehty vuonna 2011. Nyt tehtävä tutkimus tehdään mahdollisimman hyvin vertailukelpoisella tavalla, jotta muutokset kalaston rakenteessa saataisiin selville. Yhdistys on pyytänyt särkikaloja vuodesta 2011 alkaen yli seitsemäntuhatta kiloa. Tutkimuksen asiantuntijatyöt tekee Jomiset Oy. Verkkojen lasku ja nosto sekä saaliskalojen käsittely tehdään talkootyönä.
Erinomainen kutusärkisaalis
Jäälinojan niskalta pyydettiin kutusärkiä rysällä entiseen tapaan mutta aikaisempaa paremmmilla välineillä. Saalis oli erinomainen: 450 kiloa nousevia, suurikokoisia kutusärkiä. Särjen nousu kesti noin viikon.
Särkikalojen vähentämisen tavoitteena on oikaista Jäälinjärven vinoutunutta kalakantaa ja parantaa muutenkin Jäälinjärven tilaa. Särkikaloille on ominaista järven pohjan pöyhintä, jolloin sinne laskeutuneet ravinteet palautuvat järven vesikiertoon ja aiheuttavat rehevöitymistä. Aiemmin kahtena vuonna särkiä nuotanneet ammattikalastajat oivalsivat, että Jäälinjärvessä on merestä nouseva kutusärkikanta. Tällä perusteella särjen pyynti on kohdistettu keväällä Jäälinojan niskalle. Kesällä pyyntiä jatketaan kahdella rysällä eri puolilla järveä.
Kalakannan rakenne selvitetään kesällä virallisella koekalastuksella. Vastaava tutkimus on tehty aiemmin vuosina 2005 ja 2011.
Rysä tämän kesän paras särkipyydys
Ammattikalastajat ovat todenneet, että Jäälinjärven särkikanta lisääntyy pääasiassa Jäälinojan kautta vaeltavista särkiemoista. Kutuvaellukselle nousevia särkiä on pyydetty Jäälinojan niskalta yhdistyksen rysällä runsaat 300 kiloa. Järvelle viritetty paunetti (isorysä) ei sen sijaan tuottanut toivottua tulosta. Veden lämmettyä nopeasti pyydyksen limoittuminen oli voimakasta. Paunetti oli pyynnissä vajaan kuukauden, ja sen paikkaa vaihdettiin kerran. Paunettipyynnin saaliiksi tuli noin sata kiloa. Kesän tähänastinen kokonaissaalis on 440 kiloa.
Ammattikalastajien käsityksen mukaan Jäälinjärven tehokalastus on erityisen vaikeaa. Hyvä saalis edellyttäisi kalojen parveutumista. Jäälinjärvessä särkikalat eivät parveudu, koska vesi on tummaa eikä vesi kerrostu riittävästi, kun syvänteitä ei ole ja järven pohjan muoto on hyvin tasainen. Pohdittavana on muutaman rysän hankkiminen jatkossa.
Särkikalat vaikuttavat järven ekologiaan monella tavalla. Suuri särkikanta pöyhii järven pohjaa ja estää ravinteiden sedimentoitumista. Järven ravintoketju kaipaisi suuria vesikirppuja, jotka söisivät limalevää, mutta vesikirppujen määrä ei kasva, koska särjet syövät ne. Särkisaaliin myötä järvestä poistuu ravinteita. Petokalakantojen vahvistuminen olisi tarpeen niin ekologian kuin kalastuksenkin kannalta. Esimerkiksi ahven muuttuu petokalaksi noin 15 sentin koossa, ja se puolestaan pitää osaltaan kurissa särkikantaa.
Jäälinjärvessä on tehty viralliset koekalastukset vuosina 2005 ja 2011. Tulokset on raportoitu aiemmin tällä sivustolla. Seuraava koekalastus pyritään tekemään parin vuoden kuluttua sen arvioimiseksi, onko kalakannan rakenteessa havaittavissa muutoksia. Vinoutumien oikaisu vie joka tapauksessa aikaa.
Jäälinjärven ahvenet kasvaneet ja särjet pienentyneet
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti viime kesänä Jäälinjärven kalaston rakennetta virallisella koekalastuksella. Vastaava koekalastus on tehty edellisen kerran vuonna 2005. Kappalemääräisesti valtalaji oli molemmilla kerroilla särki. Ahvenet ovat kuitenkin kolminkertaistaneet keskipainonsa 9 grammasta 27:ään grammaan. Toisaalta särjet ovat pienentyneet 10,4 grammasta 7,5 grammaan. Niinpä koko kalamassassa on nyt eniten ahventa. Hoitokalastusnuottauksessa 1. lokakuuta särkien keskipaino oli vain 3,7 grammaa. Muiden lajien kuin ahvenen ja särjen osuus kalastossa on vähäinen.Jäälinjärven koekalastusten tuloksia
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry 