Ammattikalastajat ovat todenneet, että Jäälinjärven särkikanta lisääntyy pääasiassa Jäälinojan kautta vaeltavista särkiemoista. Kutuvaellukselle nousevia särkiä on pyydetty Jäälinojan niskalta yhdistyksen rysällä runsaat 300 kiloa. Järvelle viritetty paunetti (isorysä) ei sen sijaan tuottanut toivottua tulosta. Veden lämmettyä nopeasti pyydyksen limoittuminen oli voimakasta. Paunetti oli pyynnissä vajaan kuukauden, ja sen paikkaa vaihdettiin kerran. Paunettipyynnin  saaliiksi tuli  noin sata kiloa. Kesän tähänastinen kokonaissaalis on 440 kiloa.

Ammattikalastajien käsityksen mukaan Jäälinjärven tehokalastus on erityisen vaikeaa. Hyvä saalis edellyttäisi kalojen parveutumista. Jäälinjärvessä särkikalat eivät parveudu, koska vesi on tummaa eikä vesi kerrostu riittävästi, kun syvänteitä ei ole ja järven pohjan muoto on hyvin tasainen. Pohdittavana on muutaman rysän hankkiminen jatkossa.

Särkikalat vaikuttavat järven ekologiaan monella tavalla. Suuri särkikanta pöyhii järven pohjaa ja estää ravinteiden sedimentoitumista. Järven ravintoketju kaipaisi suuria vesikirppuja, jotka söisivät limalevää, mutta vesikirppujen määrä  ei kasva, koska särjet syövät ne. Särkisaaliin myötä järvestä poistuu ravinteita. Petokalakantojen vahvistuminen olisi tarpeen niin ekologian kuin kalastuksenkin kannalta. Esimerkiksi ahven muuttuu petokalaksi noin 15 sentin koossa, ja se puolestaan pitää osaltaan kurissa särkikantaa.

Jäälinjärvessä on tehty viralliset koekalastukset vuosina 2005 ja 2011. Tulokset on raportoitu aiemmin tällä sivustolla. Seuraava koekalastus pyritään tekemään parin vuoden kuluttua sen arvioimiseksi, onko kalakannan rakenteessa havaittavissa muutoksia. Vinoutumien oikaisu vie joka tapauksessa aikaa.