Monthly Archives: syyskuu 2016

Vesienhoitotoimikunta kokoontui

Pääosin asiantuntijoista koostuva Kiimingin – Jäälin  vesienhoitotoimikunta piti vuotuisen kokouksensa, jossa käytiin läpi yhdistyksen tärkeimmät aktiviteetit kuluvan vuoden osalta. Hoitokalastuksen todettiin tuottaneen hyvää tulosta niin, että Jäälinjärven kalakannnan rakenne on nyt kunnossa. Kokkohaaran lietteenpoistojärjestelmä esiteltiin sekä kokouksessa että maastossa. Vesienhoitorakenteiden vaikuttavuuden seurantatulokset esiteltiin ja todettiin mm. näytteenotossa ja analysoinnissa esiintyvät ongelmat. Eniten keskuteltiin kiintoaineilmiöstä, joka on osoittautunut massiiviseksi. Toimikunta piti lietteen vähentämistä järveen tulevista vesistä erittäin tärkeänä. VYYHTI-hankkeen vetäjä Riina Rahkila esitteli vuoteen 2018 jatkuvan hankkeen. Vilkasta keskustelua käytiin siihen liittyvistä pienimuotoisista vesienhoitohankkeista myös Jäälinojan valuma-alueella.

Toimikunta oli tyytyväinen Jäälin vesistökunnostuksen etenemiseen ja sen tuottamiin tuloksiin. Kokousmuistion löydät täältä: Vesienhoitotmk kok 1-2016.

Kokouksen osanottajia tutustumassa Kalamäen kosteikkoon

Kalamäen kosteikkoon tutustuivat yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteeri opastuksella mm. Irmeli Ruokanen Suomen Metsäkeskuksesta ja Riina Rahkila ProAgriasta.

Kokkohaaran lieteallas tyhjennetty

 

Kokko-ojan haaraan viime talvena rakennettu lietteenkeruujärjestelmä testattiin tyhjentämällä lietteenkeruuallas pumppaamalla erotusaltaaseen. Työtä varten rakennettiin aluksi  pumppauslautta. Pumppaus onnistui  erinomaisesti. Lietealtaan pohjalla oli noin puolen metrin lietekertymä. Lähellä altaan pohjaa liete oli niin sakeaa, että sen siirtyminen pumppuun vaati sekoittamista.  Allas saatiin kokonaan tyhjäksi. Kertyneen lietteen määrää on vaikea arvioida. Kalamäen kosteikolta tehdyn analyyysin perusteella voidaan otaksua, että kuiva-aineena määritellen lietteen määrä olisi kahden tonnin luokkaa. LIetteenkeruuallas otettiin käyttöön 14. kesäkuuta.

LIetekertymää oli altaan pohjalla noin puoli metriä

LIetekertymää oli altaan pohjalla noin puoli metriä

Lietettä altaan pohjalla

Lietettä altaan pohjalla

LIetteenkeruuallas tyhjänä

LIetteenkeruuallas tyhjänä

Pupattu liete laskeutuu erotusaltaan pohjalle, ja puhdistunut vesi palaa takaisin Saarisenojan uomaan

Pupattu liete laskeutuu erotusaltaan pohjalle, ja puhdistunut vesi palaa takaisin Saarisenojan uomaan

Jäälinjärven kalakanta kunnossa

Jäälinjärven kalastorakenne tutkittiin heinäkuun lopulla Nordic-koeverkkosarjalla. Edellinen tutkimus on tehty samalla tavoin vuonna 2011 yhdistyksen aloittaessa toimintansa. Uuden raportin mukaan ahvenet ovat kasvaneet huomattavasti. Keskipaino on noussut 28 grammasta 40 grammaan. Ahvenia on hyvin kaikissa ikäluokissa. Petokalakokoisia (yli 15 senttiä) ahveista oli lähes puolet. Särkien määrä on vähentynyt, ja kaksi nuorinta ikäluokkaa puuttuu lähes kokonaan. Hoitokalastuksella järveen kudulle nousevia särkiä on useana vuonna pyydetty noin tuhat kiloa.

Raportin suosituksissa on esitetty verkkokalastuksen kieltämistä tai silmäkoon nostamista 45 – 55 milliin. Tällä varmistettaisiin petokalojen riittävä määrä myös jatkossa. Tutkija arvioi, että verkkopyynnillä petokalat voidaan ”vahingossa” pyytää liian vähäksi. Hoitokalastusta suositellaan jatkettavaksi, joskin esille on nostettu myös kysymys, riittääkö petokaloille ruokaa. Tutkimusraportti on luettavissa täältä: Kalastustutkimus 2016

Mielenkiintoista on, näkyykö kalakannan rakenteen tervehtyminen järven ravintoketjussa. Sinilevää ei kuluneena  havaittu, ja limalevän haitallinen esiintyminen on yleisen käsityksen mukaan vähentynyt. Ilmiöllä saattaa olla yhteys särkikalojen vähentymiseen, mutta tutkimuksilla tätä ei voida osoittaa.

 

Jääli – Koiteli -polku Rantapohjan etusivulla

Rantapohja teki näyttävän jutun Jäälin asukasyhdistyksen järjestämästä tutustumisretkestä, joka koski Jäälin – Koitelin väliselle suunniteltua  maastotietopolkua. Polun peruselementit ja asiasisältö on suunniteltu vesienhoidon liitännäisenä vuonna 2013. Reitillä annettava informaatio sisältäisi luontoaiheiden lisäksi mm. alueen historiaa, vesienhoitoa, luonnonvarojen käyttöä ja metsätaloutta ja sen merkitystä. Asukasyhdistys pyrkii toteuttamaan hankkeen vaiheittain alkaen Jäälinjärven suunnalta. Vesienhoitohankkeen yhteydessä polusta on sovittu maanomistajien kanssa Kokko-ojalle saakka, mikä vastaa noin kolmattaosaa reitin koko pituudesta. Jutun voit lukea täältä: Rantapohja 060916

VYYHTI-ryhmä tutustui Jäälin vesienhoitoon

Hiljattain käynnistynyt VYYHTI-jatkohanke (Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan) järjesti tutustumiskäynnin Jäälin vesienhoitokohteille. Haapaveden Pirnesjärven kunnostuksen suunnittelu on yksi hankkeen pilottikohteista. Pirnesjärven edustajat olivat Jäälin kokemuksista hyvin kiinnostuneita. Massiivinen rauta-humusongelma edellyttäisi kaikkien mielestä tieteellistä tutkimusta ilmiön syntymekanismista.

VYYHTI-ryhmä Kalamäessä

VYYHTI-ryhmä Kalamäessä

%d bloggers like this: